-
JulkaisijaArtikkelit
-
Jatkuvasti toistuu väite, että vähän pelaavat osakkaat jotenkin maksavat vastikkeen kautta hevareiden pelaamista. Eivät maksa. He maksavat kentän kuluja. Jos pelimäärä jää vähäiseksi, niin sitten jää. Kenttä kuitenkin on siellä ja pysyy pelikuntoisena pääosin vastikkeiden ansiosta – näin ainakin useimmilla osakekentillä.
Ei tämä ”vähän pelaavat subventoivat paljon pelaavia” ihan perusteeton väite ole. Jos ajatellaan, että kenttäyhtiöllä on tarjottavanaan rajallinen määrä peliaikoja, joista siis osakkaat varaavat ensin omansa ja loppu myydään ulkopuolisille. Jos paljon pelaavat varaavat paljon aikoja, niin yhtiölle jää vähemmän myytävää ulkopuolisille – jolloin yhtiön kassaan kertyy vähemmän euroja.
Mutta näillä säännöillä (eli osakkaan maksavat saman verran pelasitvat sitten paljon tai vähän) on golfyhtiöön menty mukaan ja näillä jatketaan, kunnes yhteisesti toisin sovitaan. Kun meitä on kuitenkin sellaisia, jotka näkevät paremmaksi erilaisen jakomallin (esim. kierroskohtaisen hinnan), niin on aika luonnollinen kehitys, että myös sellaisia kenttiä olisi tarjolla (muitakin kuin Supereita tai pelilippujanetistä)
Silloin voisi jokainen pelaaja valita itselle sopivan golfyhtiön eikä tarvitsi kärsiä mielestään väärästä mallista – eli golfpelaaja ”äänestäisi jaloillaan”. On helppo laskea, että tämä voi johtaa siihen, että hevari-golfarit keskittyvät niille kentille, joilla on tämä nykyinen vapaa pelioikeus ja vastaavasti vähän pelaavat sellaisille kentille, missä maksat sen mukaan paljonko pelaat. Tästä on myös helppo päätellä, että näillä vapaan pelioikeuden hevari-kentillä tulee melkoisen ruuhkaista, kun kaikki 800 pelioikeutettua yrittää pelata 50+ kierrosta vuodessa yhdellä 18r kentällä.
Oikeastaan tämä keskustelu kulminoituu muutamaan kysymykseen.
Kuinka paljon ollaan valmiita maksamaan vapaasta pelioikeudesta ? Äärimmilleen vietynä niin, ettei ole ollenkaan muita tuloja kuin vastike. Useimmille kentille greenfee-tulot ovat jo nyt merkityksettömiä, joten niiden poisjääminen ja korvaaminen hieman korkeammalla vastikkeella ei luulisi olevan ongelma. Jotta tämä toimisi, pitäisi lisäksi pelioikeuksien määrää vähentää ko. kentillä, että kaikki halukkaat saisivat pelata riittävästi. kentän talouden riskitaso on matala, koska pelaajat ovat sitoutuneet maksamaan ylläpiden ja korvausinvestoinnit.
Toinen kysymys on sitten se, että miten onnistutaan myymään vähintään 20 000 kierrosta keskihinnalla 50 € niille, jotka eivät halua täyttä ja vapaasti käytettävää pelioikeutta hankkia. Näillä kentillä pitää kerätä puskuria huonojen vuosien ja korjaustarpeen vuoksi, joten kierroskohtaiset keskihinnat ja kierrosmäärät pitää olla mainitulla tasolla. Talouden riskitaso näillä kentillä on suurempi.
Nämä kysymykset kun ratkaistaan, on helppo poimia kumpaankin kenttäkategoriaan eri listoilta niihin lisättäviä atribuutteja.
Klubipelaaja
Oikeastaan tämä keskustelu kulminoituu muutamaan kysymykseen.
Kuinka paljon ollaan valmiita maksamaan vapaasta pelioikeudesta ? Äärimmilleen vietynä niin, ettei ole ollenkaan muita tuloja kuin vastike. Useimmille kentille greenfee-tulot ovat jo nyt merkityksettömiä, joten niiden poisjääminen ja korvaaminen hieman korkeammalla vastikkeella ei luulisi olevan ongelma. Jotta tämä toimisi, pitäisi lisäksi pelioikeuksien määrää vähentää ko. kentillä, että kaikki halukkaat saisivat pelata riittävästi. kentän talouden riskitaso on matala, koska pelaajat ovat sitoutuneet maksamaan ylläpiden ja korvausinvestoinnit.
Toinen kysymys on sitten se, että miten onnistutaan myymään vähintään 20 000 kierrosta keskihinnalla 50 € niille, jotka eivät halua täyttä ja vapaasti käytettävää pelioikeutta hankkia. Näillä kentillä pitää kerätä puskuria huonojen vuosien ja korjaustarpeen vuoksi, joten kierroskohtaiset keskihinnat ja kierrosmäärät pitää olla mainitulla tasolla. Talouden riskitaso näillä kentillä on suurempi.
Kentän (18r) liikevaihto on noin 750 000 +-10% kentän laatutasosta ja ylläpidettävyydestä riippuen. Maakuntakentillä on juuri tuon seikan vuoksi melko pelkistettyjä muotoja, siellä on niukasti käsityötä vaativia kohteita. Greenit ovat korotettuja, pyöreitä ja melko pieniä, bunkkerita ja väylähaittoja on niukasti jne.
20 000 kierroksen keskihinnaksi riittää 37,50 € +-10%. Range yms muilla tuloilla ei juurikaan ole merkitystä.
Kun katsoo kehitystä, joka alkoi joskus 2006 ja joka ilmeisesti jatkuu entistä voimakkaampana, niin osakkaista yhä useampi ei pelaa. Markkinassa en ole tunnistanut merkkejä, jotka viestisivät asenneilmapiirin muutoksesta parempaan.
Rajoittamatonta pelioikeutta tarvitsevat vuokraavat sellaisen ja vähemmän pelaavat käyttävät pelioikeusjalosteita tai hankkivat pelilippuja erilaisia kanavia hyödyntäen.Missä vaiheessa peli muuttuu. Kun golfia pelaamattomien ja pakkovastiketta maksavien määrä on yli 50%, heidän joukostaa löytyy joku juristi, joka kokoaa valtakirjasalkun ja äänestää yhtiökokouksessa muutoksen puolesta. Jos muutokselle ei saada yksimielisyyttä niin toiminnan lopettaminen eri menettelyineen ei tarvitse kaikkien suostumusta. On sitten ihan eri juttu jatkaako jokin muu (juridinen henkilö/kenttäyhtiö) toimintaa samoilla vai joillain muilla yhtiöjärjestyksen säännöillä. Tämä olisi se onnettomin ratkaisu ja olisi syytä rakentaa muutos yhteisymmärryksessä, ettei siinä ajauduta kokonaisuuden kannalta huonoon ratkaisuun.
Kentän (18r) liikevaihto on noin 750 000 …20 000 kierroksen keskihinnaksi riittää 37,50 €
Kannattaa noissa laskelmissa ottaa huomioon, että Liikevaihto on ALV 0 %, mutta kierroshintaan pitää lisätä ALV. Se hieman muuttaa laskelmia, mutta ei toki ratkaisevasti.
Ei tämä ”vähän pelaavat subventoivat paljon pelaavia” ihan perusteeton väite ole. Jos ajatellaan, että kenttäyhtiöllä on tarjottavanaan rajallinen määrä peliaikoja, joista siis osakkaat varaavat ensin omansa ja loppu myydään ulkopuolisille. Jos paljon pelaavat varaavat paljon aikoja, niin yhtiölle jää vähemmän myytävää ulkopuolisille – jolloin yhtiön kassaan kertyy vähemmän euroja.
Tuossa lyhyen kävelymatkan päässä on biljardihalli, melkoisen kookaskin, pöytiä on aika lailla. Sinne saa kuka tahansa mennä pelaamaan maksamalla tuntimaksun. Sitä voinee siis hyvällä syyllä kutsua pay&play -halliksi.
Kyseiseen halliin myydään myös jäsenyyksiä. Sellaisen hankkimalla saa tuntimaksusta merkittäviä alennuksia. Itse asiassa alennukset ovat niin merkittäviä, että itsekin varsin vähän pelaavana harkitsin jäsenyyttä, semminkin kun yksin pelaava saa pöydän puoleen hintaan siitä alennetusta maksusta. Tällä kannustetaan ihmisiä harjoittelemaan, ja sitä kautta tietenkin pelaamaan enemmän, jolloin halli saa enemmän rahaa.
On se synti ja häpeä, että tuommoisella jäsenmaksulla, joka muuten on aivan sikapieni, saa moisia rahanarvoisia etuja sellaisiin nähden, jotka eivät halua maksaa tuota jäsenmaksua ja sitoutua tuohon nimenomaiseen halliin! Hyi olkoon!! Eivät taida hallin pyörittäjät lainkaan ymmärtää toimivansa sekä taloudellisesti väärin että moraalittomasti!
Itse asiassa alennukset ovat niin merkittäviä, että itsekin varsin vähän pelaavana harkitsin jäsenyyttä, semminkin kun yksin pelaava saa pöydän puoleen hintaan siitä alennetusta maksusta.
Tässähän olisi loistava hinnoittelumalli nykyisen rajattoman pelioikeuden sijaan. Ei tuolla biljardisalillakaan saa pöytää rajattomasti käyttöön.
Eli osakkeeseen voisi sisältyä esim. 20 kierrosta, sen ylimenevät kierrokset osakkeenomistaja saisi esim -80% kulloinkin voimassaolevasta (dynaamisesta) hinnasta. Tämän vastapainona vastikkeet voisivat olla nykyistä pienemmät.
Tällaisessa mallissa epäsuhta vähän ja paljon pelaavien kesken vähenisi, osakkeen omistamisesta olisi edelleen hyötyä ja dynaaminen hinnoittelu maksimoisi greenfee tuotot.
On se synti ja häpeä, että tuommoisella jäsenmaksulla, joka muuten on aivan sikapieni, saa moisia rahanarvoisia etuja sellaisiin nähden, jotka eivät halua maksaa tuota jäsenmaksua ja sitoutua tuohon nimenomaiseen halliin!
Tässä on vain valittu omiin väitteisiin sopiva näkökulma.
Ei kai tässä ole keskusteltu siitä, että onko moraalisesti oikein että toiset maksaa enempi kuin toiset. Kysymys on siitä, että onko nykyiset osakkaat kuinka laajasti halukkaita olemaan golfkentän osakkaina nykyisellä systeemillä ja erityisesti tulevaisuudessa.
Sinänsä tuo esittämäsi biljardihallin toimintamalli kuulostaisi varsin hyvältä toimintatavalta myös osalle golfkenttiä. Hyvä esimerkki eri toimintatavoista.Eikka:”Kentän (18r) liikevaihto on noin 750 000 +-10% kentän laatutasosta ja ylläpidettävyydestä riippuen. Maakuntakentillä on juuri tuon seikan vuoksi melko pelkistettyjä muotoja, siellä on niukasti käsityötä vaativia kohteita. Greenit ovat korotettuja, pyöreitä ja melko pieniä, bunkkerita ja väylähaittoja on niukasti jne.
20 000 kierroksen keskihinnaksi riittää 37,50 € +-10%. Range yms muilla tuloilla ei juurikaan ole merkitystä.”
Tämä matematiikka perustuu nykuiseen malliin, eli osakkaat maksaa eikä varsinaisesti lyhyellä tähtäimellä riskiä ole. Jos joku taho, oli se sitten kenttä tai operaattori tulee mukaan konseptilla, jossa on riskiä, on väistämätöntä hinnoitella tuotteet niin, että tulee myös voittoa. Haasteena tulee olemaan se, että pelaajat, niin osakkaat kuin muutkin, on totutettu liian halpaan pelaamiseen, jolloin erilaisten pakettien houkutteleva hinnoittelu ei oikein ole mahdollista.
Haasteena tulee olemaan se, että pelaajat, niin osakkaat kuin muutkin, on totutettu liian halpaan pelaamiseen, jolloin erilaisten pakettien houkutteleva hinnoittelu ei oikein ole mahdollista.
Nykymallin haasteena on se, että aktiivipelaajien (100+) kierroksen hinnaksi tulee esim. 800 euron vastikkeella alle 8 €/kierros. Sama kierros voitaisiin touko-elokuussa huippuaikoihin myydä 40-50 eurolla. Tästä johtuen dynaaminen hinnoittelu on ainoa oikea tapa ohjata kentän kapasiteetin käyttöä optimaalisesti.
Toisaalta haasteena on taas se, että vähän pelaavien kierroshinnaksi tulee esim. 800 / 15 = 53 euroa / kierros ja kaupan päälle on sitouduttava yhteen kenttään ja pakkovastikkeisiin.
Ainoa toimiva ratkaisu uudessa toimintaympäristössä on ottaa yhdeksi hinnoittelukomponentiksi kierrosten lukumäärä.
Yli 100 kierrosta pelaavia on niin harvassa ettei heitä kannata ottaa erikseen huomioon. Kiinteä hinta toimii aivan hyvin niilla kentillä, joissa on tarpeeksi pelaavia osakkaita.
Dynaaminen hinnoittelu on tarpeen kentillä, joilla ei omalla osakkeellaan pelaavia ole enää kovin paljoa. Sinne kiinteä hintainen pelaaminen ei enää sovi, jolloin hinnoittelumalli karkottaa nykytilanteessa ns. enemmän pelaavat.
Näillä kentilla haasteeksi tulee se, mitä tapahtuu osakkeille. Dynaaminen hinnoittelu toimii ainoastaan silloin kun osakkaalla ei ole mahdollisuutta vuokrata pelioikeutta tai myydä pelilippuja. SIlloin tulee kysymykseksi mitä näiden osakkaiden osakkeille tapahtuu. Jäävätkö he sijoittajaksi, joka odottaa tuottoa ? Ostaako joku osakkeet järkevällä hinnalla ? Yhtiö ? isompi sijoittaja ?
Tuo yli 100 kierrosta pelaavat oli vain esimerkkki epäsuhdasta. Jos pelaa 15 kierrosta, hinta per kierros on 53e, 50 kierroksella 16e ja 100 kierroksella 8e.
Pelaajat ovat tänä päivänä niin valveutuneita, että nuo 15 kierroksen pelaajat eivät tulevaisuudessa enää ole maksamassa pakkovastikkeita vaan mieluummin pelaavat eri kentillä koska saavat sen samaan hintaan tai edullisemmin.
Lopputuloksena on entistä vähemmän pelaajia jotka pelaavat entistä isomman osuuden kierroksista.
Ihan saman ongelman parissa painitaan 3G/4G maailmassa kun hevijuuserit saavat linjat tukkoon. Väistämättä ajaudutaan malliin, jossa hinnoittelussa tulee huomioiduksi se kuinka paljon kukin osakas käyttää kentän olemassa olevasta kapasiteetista (=kuinka monta kierrosta pelaa ja milloin).
Telemaailmassa ratkaisuna on S, M, L ja XL paketit.
AP: Pelaajat ovat tänä päivänä niin valveutuneita, että nuo 15 kierroksen pelaajat eivät tulevaisuudessa enää ole maksamassa pakkovastikkeita vaan mieluummin pelaavat eri kentillä koska saavat sen samaan hintaan tai edullisemmin.
Ketkähän ovat pelikierrosten määrässä Suomen golfareiden enemmistö? Alle 20 kierrosta pelaavat? Muistelen joskus nähneeni tästä asiasta tilastoa. Tuntuisi siltä, että golfalan päätöksentekijöiden olisi hyödyllistä miettiä, millainen malli sopii parhaiten lajia harrastavien enemmistölle. Varmaankaan yli 50 kierrosta kaudessa pelaavat eivät ole enemmistö vaan selvä vähemmistö.
Jotta golf-kenttä pystyy toimimaan, sen pitää saada kulut katettua. Nykytilassa se on taattu vastikkeilla. Kuten monessa yhteydessä on todettu, tämä ei osin enää tänä päivänä ja todennäköisesti suuremmassa mittakaavassa enää onnistu tulevaisuudessa. Silti tulee olemaan kenttiä, jotka pärjäävät aivan mainiosti vastikemallilla, tosin ehkä nykyistä vähäisemmällä osakasmäärällä.
Kierrosten keskihintojen laskeminen ei auta yhtään. Vähän / vähemmän pelaavan pitää olla valmis maksamaan vähintään 50 € per kierros tai muussa tapauksessa ei ole kenttiä, joilla pelata. Tuo hinta ja arviolta 20 000 kierrosta per kausi takaavat, että kenttäyhtiötä pystyy joku pyörittämään kestävällä tavalla.
Nykyisessä kapasiteettitilanteessa ei ole realistista odottaa 50 € keskihintaa, mutta ehkä sekin päivä koittaa, että tuo on mahdollista. Toiset väittävät, ettei alalla ole ylikapasiteettia, mutta kyllä hinnat kertovat ihan muuta. Jos oikeasti olisi pulaa peliajoista, hinnoittelu olisi hoitanut ongelmat kuntoon jo ajat sitten. Siksi muutos tulee tapahtumaan kriisin kautta. Osa kentistä joutuu pakon edessä muuttamaan toimintatapojaan ja samalla pitää löytää riskinottoon halukkaita toimijoita.
Yksi mahdollinen skenaario on, että arvonsa menettäneet osakkeet kerätään roskapankkiin, joka sitten vuokraa kentän operaattorille. Roskapankin taseessa osakkeet ovat pienellä arvolla, joten tuotto on hyvä vaikka vuokra olisi pieni. Operaattorillakin olisi mahdollisuus toimia kannattavasti, kun katettavaksi tulee vain juoksevat kulut. Riskinä tietenkin on kentän kunto, mutta tuskin se huonompi on kuin vaihtoehdossa, jossa jaettavaa pottia ei ole ollenkaan. Huonoimmat karsiutuvat tässä pelissä pois ja jäljelle jää elinkelpoinen määrä kenttiä. Osa näistä on nykymallin mukaisia osake / vastikekenttiä, osa jotain muuta.
Vähän pelailevan, harrastelija-lokin näkökulma:
Nykyinen tilanne Suomen golfkentillä on minun kaltaiselleni OIKEIN HYVÄ!
Meidän mielestämme ei ole tarvetta muuttaa mitään.– kertapelaaminen on halpaa, GF-tarjouksilla, Supergolfilla, pelilippujakin varmaan saisi jos viitsisi metsästää, kaiken maailman puoli-ilmaisia äkkilähtöjä ym.
– jos rupeaa pelaamaan enemmän, useimmilta kentiltä saa pelioikeuksia vuokralle edullisesti
– jos haluaisi ostaa osakkeen, niidenkään hinnat eivät päätä huimaa– useimmilla kentillä on hyvinkin tilaa, jos vähänkään etukäteen osaa varata (ainakin niillä kentillä joita itse pelaan, ainakin jos on vain 1-2 pelaajalle tarvetta)
– seuran jäsenmaksu täytyy maksaa mutta ei se monta kymppiä ole vuodessa. Periaatteessa turha kulu minulle, mutta elämä on.
Tilanne kentillä lienee ollut sama jo vuosia, eikä mielestäni näköpiirissä ole mitään joka sen yhtäkkiä muuttaisi (hyvä!)
edit:
Olen toiminut samalla tavoin jo vuosina 1998-2003 jolloin aloittelin golfia pääkaupunkiseudulla. Kyllä meitä ”maakuntaseurojen etäjäseniä” jo silloin oli jonkun verran.
Kun pelailin silloinkin vain 5-10 kierrosta vuodessa ja lisäksi pystyin käyttämään työnantajan golfkerhon pelilätkiä toisinaan, en silloinkaan edes harkinnut osakkeen ostoa. Kun ei golfseuran sosiaalinen elämä minua juuri kiinnostanut (silloinkaan), samahan se oli missä olin jäsenenä.
Ei tämä tilanne siis yhtäkkiä vuonna 2006 mielestäni miksikään muuttunut (tosin silloin oma golf oli tauolla, en siis mitään muutosta edes olisi huomannut jos sellainen yhtäkkiä tuli)Tuttava kyllä osti Keimolasta osakkeita aikanaan kun kenttä valmistui, ja myi ne golfbuumin aikaan hyvällä voitolla.
Kyllähän tämä nykyinen tapa minullekin sopii erittäin hyvin, kun olen jo useita vuosia pelannut vuokrapelioikeudella hoitovastikkeen alittavalla hinnalla. Systeemi on kuitenkin huono kasvavalle määrälle osakkeenomistajia, jotka vuokraavat pelioikeuksiaan vuodesta toiseen tappiolla, eikä heidän osakkeillaan ole kysyntää jälkimarkkinoilla. Kun samaan tilanteeseen joutuu yhä useampi osakas niin ei se voi pitkään näin vinoutuneena jatkua.
Calex: ”Kyllähän tämä nykyinen tapa minullekin sopii erittäin hyvin, kun olen jo useita vuosia pelannut vuokrapelioikeudella hoitovastikkeen alittavalla hinnalla. Systeemi on kuitenkin huono kasvavalle määrälle osakkeenomistajia, jotka vuokraavat pelioikeuksiaan vuodesta toiseen tappiolla, eikä heidän osakkeillaan ole kysyntää jälkimarkkinoilla. Kun samaan tilanteeseen joutuu yhä useampi osakas niin ei se voi pitkään näin vinoutuneena jatkua.”
Jep, tuo on totta.
Luultavasti, joillakin kentillä, jossakin vaiheessa, nuo ”riistetyt” jotka joutuvat tekemään tappiota vuodesta toiseen, kokoavat voimansa ja ryhtyvät johonkin toimenpiteisiin.
Mihin sitten pystyvät, en osaa sanoa, riippuu varmaan kentästä.Lyhyemmällä tähtäimellä seuraus saattaa olla että he ainakin jarruttavat tai estävät kenttien kehittämishankkeita. Jos muutenkin tulee tappiota (vuokrauksesta) eikä itse pelaa, ei ehkä kiinnosta maksaa lisää kentän parannuksista.
Tietysti jos kentän kunto rapautuu, silloin osakkeiden vuokramarkkinat entisestään huononevat, mutta on se kuitenkin pienempi paha kuin maksaa korjaus- tai kehittämis-investointia jota ei itse käytä.
Tässä taas tulee esille se kuka tuntee pelaamisensa kulut epämiellyäväksi, vähän pelaavat osakkaat. Onko heitä sitten paljon vai ei, en tiedä.
Tässä taas tulee esille se kuka tuntee pelaamisensa kulut epämiellyäväksi, vähän pelaavat osakkaat. Onko heitä sitten paljon vai ei, en tiedä.
En tiedä minäkään mutta arvaan, että valtakunnan tasolla heitä on huomattavasti enemmän kuin paljon (>50 kierr.) pelaavia osakkaita.
Kuuma putteri:
Luultavasti, joillakin kentillä, jossakin vaiheessa, nuo ”riistetyt” jotka joutuvat tekemään tappiota vuodesta toiseen, kokoavat voimansa ja ryhtyvät johonkin toimenpiteisiin. Mihin sitten pystyvät, en osaa sanoa, riippuu varmaan kentästä.
Lyhyemmällä tähtäimellä seuraus saattaa olla että he ainakin jarruttavat tai estävät kenttien kehittämishankkeita. Jos muutenkin tulee tappiota (vuokrauksesta) eikä itse pelaa, ei ehkä kiinnosta maksaa lisää kentän parannuksista.
Tietysti jos kentän kunto rapautuu, silloin osakkeiden vuokramarkkinat entisestään huononevat, mutta on se kuitenkin pienempi paha kuin maksaa korjaus- tai kehittämis-investointia jota ei itse käytä.
Nuo yllämainitut ovat esimerkkejä tilanteista joihin ollaan vaarassa joutua. Mitä toimenpiteisiin tulee on niitä tässä viime aikoina nähty, eli osakkeita myydään tahoille jotka käyttävät osakkeen äänivaltaa mutta ovat käytännössä perinnän saavuttamattomissa. Tässä ei juurikaan järkeä ole niin yhtiön kuin vastiketta kiltisti maksavien osakkeenomistajienkaan kannalta katsoen, ja onhan se huomattavasti parempi jos osakkeet lunastetaisiin vastikkeetta takaisin yhtiölle. No, tästä palstalla taisikin vallita liikuttava yksimielisyys joten eiköhän yhtiöissä tulla asiasta jatkossa enenevässä määrin keskustelemaan & päättämään.
Muitakin toimenpiteitä ja aloitteita toki on nähty, kuten mm. tuo Gumbölessä esiintuotu operaattorimalli ja mm. Peuriksen/Hirsalan ehdotettu uusi malli. Lepuutusmallejakin toki toteutettu, mm. Rinkku.
Käsittääkseni isompia kunnostus toimenpiteitä on jo torpattu, vaikuttajina iäkkäät ja vähän pelaavat osakkaat.
Kyllä ainakin kotikentälläni (18Reikää) on 100+ kierrosta kiertäviä lähes sata. Itsekin kiersin muiden mukana viitenä päivänä viikossa ja joskus viikonloppunakin. Työssäkäyviä ja arkisin primeaikaan pelaavia oli vain muuan kymmenen. Kentällä kierretään noin 32 000 kiekkaa/pelikausi eli kenttä on täysi.
20 000 kiekkaa/18r kenttä on lähinnä vain primeaikana täysi. Muina aikoina on hyvinkin väljää.
Olen seurannut tätä asiaa kenttäyhtiön hallituksesta ja sen ulkopuolelta, sillä perusteella minulle on muodostunut käsitys siitä mihin tällä systeemillä ollaan menossa. Tämän korttitalon suurin heiluttaja on pelioikeusjalostekauppa, yhdistettynä pakkovastikkeeseen, joka osaltaan on johtanut tappioiden minimoimiseen pyrkivään pelilippu- ja pelioikeuskauppaan.Pelaajat ovat jakautumassa kahteen ryhmään 1) omalla osakkeella ja/tai rajoittamattoman pelioikeuden vuokrapelaajiin. ja 2)vähemmän pelaaviin, jotka valitsevat pelioikeusjalosteet ja tämä ryhmä maksaa keskimäärin 20… 40 €/kierros eli vain noin 50% greenfeen hinnasta.
Ei tästä tilanteesta voi yksittäisiä golfareita moittia. En moiti sitoutumattomuudesta, koska uskon sitoutumista tapahtuvan jos se on sitoutujan edun mukaista. Vain sitoutuja on kelvollinen arvioimaan onko se mielekästä, ulkopuolisten mielipiteillä ei ole juurikaan merkitystä. Täytyy olla jokin ymmärrettävä peruste sitoutua, harva haluaa muiden hyödyksi sitoutua mihinkään.
Arnold Palmer: Nykymallin haasteena on se, että aktiivipelaajien (100+) kierroksen hinnaksi tulee esim. 800 euron vastikkeella alle 8 € kierros/.
Miten ihmeessä se noin voi olla!?
Itse olen maksanut osakkeeni pelioikeudesta 13 vuoden aikana hoitovastiketta keskimäärin 760 €/a ja pelannut sillä keskimäärin 40 kierrosta/a. Tähän mennessä on kierroshinnaksi muodostunut 59 €.
Jos pelaisin seuraavan kymmenen vuoden aikana joka vuosi sata kierrosta, tulisi pelieni keskihinnaksi 23 vuoden ajalta 26 € (olettaen hoitovastikkeen pysyvän nykyisenä 870 € eikä rahoitusvastiketta tarvitsisi maksaa).
Alle 10 € kierroshintaan pääseminen edellyttäisi keskimäärin 350 kierrosta vuodessa seuraavien kymmenen vuoden aikana. Tuskin rahkeeni siihen riittää.
eikka:Kyllä ainakin kotikentälläni (18Reikää) on 100+ kierrosta kiertäviä lähes sata.
Onko tutkittu, kuinka moni näistä on osakkeenomistaja?
Jatkossa (mikäli asialle ei tehdä mitään) vuokrahevarien määrä lisääntyy ja osakashevareiden määrä vähenee.
Kyllä ainakin kotikentälläni (18Reikää) on 100+ kierrosta kiertäviä lähes sata.
Siis pieni vähemmistö?
Kun uusia toimintamalleja kaavaillaan, eikö etusijalle pitäisi panna lajia harrastavan enemmistön tarpeet? Kysymys lienee silloin sellaisista golfareista (ja osakkaista?), jotka pelaavat kauden aikana alle 30 kierrosta.
Calex
Kyllä ainakin kotikentälläni (18Reikää) on 100+ kierrosta kiertäviä lähes sata.
Siis pieni vähemmistö?
Noin 10% osakkeiden/pelioikeuksien määrästä ja noin 30% kentän täydestä kapasiteetista. Onhan se hyvä, ettei heitä ole tuon enempää.
-
JulkaisijaArtikkelit