-
JulkaisijaArtikkelit
-
siinä vaiheessa kun mennään noin pitkälle henkilökohtaisuuksiin, olisi hyvä lausua nimiä; pari esimerkkiä aivan erityisen pullamössöistä pelaajista ja ennen kaikkea oma nimensä
Itse oon 15v. junnu tasotus on 15. Ei mulla oo aikomustakaan ryhtyä ammattigolfariksi, eikä liion mahiksiakaan enää(ois pitäny alottaa alle 10 vuotiaana). Jotenkin tuntuu, että monilla junnuilla(kavereilla, jotka ovat aika lahjakkaita) ei oikeen edes kiinnosta kehittyä. Vaan pudottaa tasotusta ja kilpailla niin paljon kuin paikat kestää. Ehkä enemmän aikaa rangella, ja harjottelemassa tekis terää, mutta en halua yleistää. On varmasti niitäkin, jotka treenaa paljon. Ja sitten, ei kaikilla ole rahaa hyvään valmentajaan….kaikkien pelkausikustannuksien ja jäsenmaksujen jälkeen, vaikka ne junnuille onkin halvat verraten aikuisiin.
Nythän se selvisi miksei Colin Montgomery ole vielä onnistunut Majoria voittamaan, sehän on selvä pullamössö 😉
Jos nyt puhutaan pullamössöistä jne. pelaajista tai heidän habituksistaan, niin tässä pari esimerkkiä.
Ammattilaisista ehkä räikein esim. on Tuomas Tuovinen, joka ei ikävä kyllä näytä kovin treenatulta. Toisaalta toiset ihmiset ovat tukevia ja geeneille ei voi mitään. Tuomaksen ulkonäköä koskevan kommentin kuulin EGS:n kisoissa, kun muutama ’seurue’ sitä pohti.
Yksi hyvä mittari pohtia muiden ja itsensä liikapainoa on BMI eli paino jaettuna pituuden neliöllä. Jos menet yli 25, niin alat olla pullaa ellet sitten ole lihaskimppu.
Junnu toi hyvin esille omista kavereistaan sen, että monesti suurin syy löytyy asennepuolelta.
Lue lisää: Golfpiste
Itse olen Sissin ja Löytyy-nimimerkkien kanssa samaa mieltä pullamössöstä. Sitä löytyy joka klubilta klubin kärkiryhmästä. Siinä mielessä kyse ei ole mistään henkilökohtaisuudesta.
Eteneminen tästä vaatisi valtavan määrän harjoitusta, harjoitusta ja harjoitusta. Kilpailuja eri kentillä, ulkomailla jne ja taas harjoitusta.
Ei kotiklubini lähiharjoituspaikoilla ole tungosta siellä harjoittelevista tulevista mestareista. Harjoitella pitäisi näin kovassa lajissa aamusta iltaan, jos tähtää muualle kuin kotiklubin mestariksi.
Keskustelussa tuntuu unohtuvan, kuinka paljon suomalainen golf on kehittynyt hyvin lyhyessä ajassa. Vielä 90-luvun puolivälissä kansainvälinen amatöörimenestys oli harvinaista ja todellinen läpimurto amatööritasolla tapahtui vasta vuosikymmenen lopussa. Golfissa kypsyminen huipulle tapahtuu muihin lajeihin verrattuna poikkeuksillisen hitaasti ja menestystä suomalaisammattilaisille voidaan odottaa vasta kuin Iloset, Tuoviset ja Kylliäiset ovat noin 28-30 vuoden ikäisi. Vain äärimmäiset huippulahjakkuudet (Garcia, Woods) kykenevät voittamaan alle 25 vuotiaina. Itse uskon, että vuonna 2007 saavutetaan ensimmäinen suomalainen ET-voitto.
Kun kirjoittelet nimeltä mainiten noin lapsellisia mielipiteitä niin suosittelen sinulle seuraavaa:
Ota yhteyttä SGL:ään ja kysy sieltä kuka on Suomen kovakuntoisin golffari, kuka harjoittelee fysiikkaa eniten ja kuka tekee lajiharjoituksia eniten?
He ovat mitanneet kaikkien maajoukkuepelaajien fyysiset kunnot jo usean vuoden ajan pari kertaa vuodessa. Sinulle on ehkä yllätys, että ’räikein esimerkkisi’ on ilmeisesti Suomen kovakuntoisin golffari.
En puhunut, että suomalaiset huippupelaajat ois jotain pullamössöjä, esim T. Karjalainen näyttäis omaavan hyvät raamit ja äijältä jolta löytyy asennetta.
Mutta kun tarkoitin suomalais huippujen asennetta, niin se on mikä estää suomalaisten nousun huipulle.
Tuntuu että niille riittää kun pelaa jonkun Suomen kenttän pari alle. Ei se tuu ikinä riittää Maailmalla
Mikko näytti olevan Wales Openissa eka rundin jälkeen T24, -2. Pidetäänhän peukkuja, niin päästään muuttamaan tämän keskustelun otsikkoa 😉
En nyt tiedä miten kommentoisin sinun vastinettasi, mutta et tainnut käsittää mitä olin kirjoittanut, joten lueppas se uudestaan. Olinko se minä, joka totesi Volvo Finnish Masterissa, että Tuomas ei näytä kovin treenatulta???? Mutta sen minä uskon, että ei hän kyllä pelkkää lihasta ole, vaikka olisi kaikkein kovimmassa fysiisessä ja henkisessä kondiksessa.
Jos katsot Phil Mickelsonia, niin ei hänkään kovin treenatulta näytä, mutta fysiikka on varmaan kunnossa. Entä sitten Darren Clarke ja Ian Woosnam. Herrojen kropasta löytyy löysää, mutta peli kulkee ainakin välillä kuin unelma eli ei se yksinomaan kropasta ole kiinni.
Jos pidät minua lapsellisena, kun mainitsin hänen nimensä, niin ei kait se sitten ole reilua, jos me tällä kanavalla ruikutetaan Mikko Ilosesta ja hänen huonosta pelistään?? Itse asiassa Ruotsin kisassa, kukn Mikko ei selvittänyt cuttia, niin ketä muita huippuja jäi ulkopuolelle. Jos en väärin muista, niin Tobias Dier, joka voitti hurjalla tuloksella edelllisen viikon tourin kisan, ei pärjännyt. Oli siellä monia muitakin. Tämä osoittaa sen, että golf on raaka urheilumuoto.
Minä olen samaa mieltä aktiivin kanssa siitä, että suomalaisten aika tulee vielä, mutta on hyvä, että meillä on nyt uria aukomassa M. Ilonen ja uudet nuoret lupaukset T. Tuovinen jne. oli sitten herrojen habitus mitä hyvänsä: se ei häiritse minua.
Taisin
Lue lisää: Golfpiste
onhan se totta että ei golfareilla ole mitkään pienimmät rasvaprosentit mutta kyllä niiltä voimaa löytyy. Kun ei ole mikään maratonijuoksu se suoritus niin ei tarvitse olla ihan tiukkaa koko roppa.
Kyllä ne suomalaiset rupee pärjäämään, kun annetaan niille vähän aikaa ja odotetaan, että golf-kulttuuri nousee edes samalle tasolle, kuin rakkassa rajanaapurissamme Ruotsissa. Kun vaan saatais tää harrastus halvemmaksi, niin aloituskynnys olisi matalampi. Jotain kunnalliskenttiä, joita USA on täynnä, mihin pääsis kaikki pelaan(kenttien kunto olisi varmaan hätkähdyttävä :).
Tais tääki mennä hiukka aiheesta ohi.
Kettien rakentaminen ei yksinään riitä, sillä ilman kunnon valmentajaa ei kenestäkään tule hyvää. Tommi Studen tapasia ilosia ja taitavia opettajia kaivattais lukuisia. Seurojen pitäis järjestää alle kymmenen vuotiaille tapahtumia ja leirejä, jotta golfin treenaus maistuis.
Golfliiton toimintaa en ymmärrä. Yritetään pääkaupunki seudulla saada lisää nuoria lajiin, mutta ei ole montaakaa kenttää, jonne mennä pelaamaan. Junnuille tulee vain huono mieli, kun ei saa pelata, vaik kuinka haluis.
Taisi Ilosen poika sitten lukea näitäkin viestejä ja tarjota jonkinnäköisen vastineen… 🙂
joo, niin taisi.
kolmas sija ja 109 000 euroa. ei paha.
Toivottavasti Mikon saavutus Walesissa auttaa monia epäuskoisia suhtautumaan positiivisemmin suomalaisen golfin tulevaisuuteen.
Hienoa Mikko, pari vastaavaa suoritusta, niin alkaa kortti varmistua ensi kaudelle.
Emme kuitenkaan vielä pysty kysymystämme poistamaan.
Katsoin juuri Challenge Tourin kisan tuloksia Ballyliffinin kentältä Irlannista.
Yksikään suomalainen ei pelaa ekaa kierrosta alle 80 (Piltzillä on vielä pienet mahdollisuudet). Kyllä muutkin pelasivat huonosti, onkohan tiukat sääolosuhteet ?. Tuloksissa tällä hetkellä vain kolme pelaajaa alle parin.
Mutta peruskysymykseni on: Totummeko Suomessa liian helppoihin kierroksiin läpimässä Suomen suvessa helpohkoilla kentillämme ?
Kun olosuhteet alkavat heiketä, kentät lyödään pikaisesti kiinni ja aloitetaan talviloma. Uskon, että syyssateissa ja -myrskyissä pelaaminen viileässä ilmassa kasvattaisi pelitaitoa.
Kyllä useat klubipelaajatkin pelaisivat syksyn tuiverruksessa loka-marraskuussa, jos vain kentät olisivat auki. Ei Etelä-Suomessa lunta ole edes joulukuussa aina.
Itse pelasin Ballyliffinin links-kentät viime syksynä klubitiiltä. Tuulta oli, mutta ei hillittömästi eikä satanut, mutta silti kenttä oli paljon haasteellisempi mihin olin Suomessa saanut tottua. Kaiken kaikkiaan kierros oli hieno kokemus, par-tulokselle oppi antamaan arvoa.
Samoja ajatuksia tuli mullekin, kun olen päivän mittaan seurannut scoreboardia.
Piltz oli kärkipäässä aivan alussa, kolmen väylän jälkeen oli kaks alle, sitten on hieman lipsunut. Säätiedotuksen mukaan sadekuuroja ja kovaa tuulta, cuttikin näyttäis olevan luokkaa +5. Ei helppoa kellään.
Kun kuuntelee paikallisia ja suurempiakin tähtiä, huomaa, että kaikkialla muualla kentät ja varsinkin greenit ovat aina paremmassa kunnossa ja lyhyemmiksi leikattuja kuin kotikentällä.
Tämä tietysti kertautuu kun mennään ulkomaille, ulkomaiset kentät ja sitä kautta tietysti myös pelaajat ovat paljon parempia kuin suomalaiset.Ilosen pärjääminen viime viikonloppuna oli enemmän tai vähemmän tuuria. Sinä lyhyenä aikana jota Ilosta näki televisiossa, oli helppo nähdä, että hänen svinginsä oli teknisesti tyypillinen suomalainen svingi, lyöntipituuden maksimointiin tähtäävä varmuuden ja tarkkuuden kustannuksella. Muutaman viimeisen reiän aikana hän jätti lähestymisensä pahasti lyhyeksi, samoin pari chippiä ja pitkää puttia, jotka kuitenkin onnistui sitten vielä paikkaamaan pariksi. Sen lisäksi hän vetäisi avauksensa 18:lla pahasti vasemmalle, ja vain hyvällä onnella onnistui saamaan makauksen, josta pystyi jatkamaa lähelle greeniä ja tekemään tarvittavan birdien. Vastavasti muut kärkipelaajat epäonnistuivat jostain syystä järjestään hyvistä birdie-paikoista.
Henkisesti Ilonen ei edes itsekään usko pärjäämiseensä. Vaikka hän käytti samoja tai samanlaisia vaatteita kuin kaikki muutkin, hän toi elävästi mieleen koulun kevätjuhlat ja lukiolaispojat ensimmäisessä kunnon puvussaan; epäsiisti parta ja koko ulkoinen olemus kertoi, että hän tunsi kulkevansa väärässä porukassa, eikä halunnut edes yrittää peitellä sitä.
Hyvä tuuri ei koskaan jatku loputtomiin, ja pitkän päälle Ilonen taas löytää oman tasonsa ja paikkansa, jostain cuttirajan alapuolelta.
NimetönNo niin, siinä sitä taas kuultiin totuuksia. Jos suomalainen pärjää niin tuuriahan se on tietysti. En tiennytkään että televisiokuvasta pystyy näkemään sen, että henkilö ei luota omaan menestymiseensä.
Mikko Ilonen on nimenomaan henkisesti vahva pelaaja, sitä ei voi kiistää kukaan.
En olisi ihan varma Ilosen henkisestä kantista. Tai sitten se on hieman vaihtelavaa. Jännä juttu kun kaveri ei pääse ChallengeTourin kisoissa edes cutista läpi ja sitten British Openit sujuu mallikkaammin. Muuten Euroopan tourilla Ilosella on hämmästyttävän paljon lyönnillä tai parilla missattuja cutteja, mielestäni juuri se kertoo jostain puuttesta kaverin tatsissa. Tähän asti siis samoilla linjoilla vieraspelaajan kanssa, mutta se että pelaisi säkällä 4 kierrosta kärjen tahtiin, niin tuntuu kaukaa haetulta. Se on mahdollista, että vikalla rundilla tuurikin oli mukana, mutta onneksi näin kävi.
Vieraspelaaja on kyllä osittain oikeassa. Tämän voi jokainen itse varmistaa tämän kauden ET:n tilastoista. Alla Mikon sijoitukset eri kategorioissa.
Stroke average: 164
Driving accuracy: 164
Driving distance: 5
GIR: 141
Putts / GIR: 171
Putts / round: 105
Sand saves: 170
Tästä jos nopeaa analyysiä haluaa tehdä, niin avausten pituus on huippuluokkaa, mutta valitettavasti tarkkuuden kustannuksella. Muillakaan osa-alueilla ei kovin korkealla olla.
Mielestäni kuitenkin Ilosella on kaikki edellytykset nousta Euroopassa 30 parhaan joukkoon. Tämä vaatii kuitenkin vielä aikaa ja lisää treeniä. Vieraspelaajakaan tuskin voi kieltää, että potentiaalia Iloselta löytyy. Suomalaisgolfin huippuhetkiä ei ole onnella saavutettu, vaan Mikko on ne itse hyvillä peleillään ansainnut.
Nimetönjoo kyllä treeniä kaivataan koska sitähän ei voi kieltää, että Ilosen kausi on mennyt enemmän tai vähemmän penkin alle. Rahaa tosin tuli aika mukavasti viime kisasta mutta varmaan Mikko itsekin haluaisi varmuutta lisää suorituksiin yhden hyvän kisan sijasta. Avausten tarkkuutta on parannettava roimasti, ja tämä koskee suurinta osaa suomalaisista huippupelaajista.
Toivotaan Mikolle parempaa loppukautta ja motivaatiota harjoitteluun.
Mikko on upea pelaaja. Tuurilla ei voiteta British Amateuria, olla 9. The Openissa ja sijoituta Walesissa 3:ksi. Suomi tulee ilman muuta.
-
JulkaisijaArtikkelit