-
JulkaisijaArtikkelit
-
Sabane kirjoitti: (18.11.2014 18:34:16)
Tuomarikeisseistä tulee äkkiseltään mieleen Kakon mainoskylttisekoilu ja tämän suomalaisen naispelaajan puttiharjoitukset pallon päällä. Mutta ei niistä sen enempää.
Kumpikaan tapaus ei mielestäni johtunut siitä, että säännöt olisivat monimutkaiset. Yleensä sääntörikkomukset tourkisoissa tapahtuvat jostain käsittämättömästä aivopierusta.
Sabane kirjoitti: (18.11.2014 18:34:16)
Kierroshan taidetaan hyväksyä tasoituskierrokseksi, vaikka […] pukeutuisit shortseihin.. .Tuosta muistui mieleeni edesmennyt mekaniikan professori Sten Einar Stenij, joka kirjallisen kokeen lisäksi piti aina myös suullisen kokeen. Kirjalliseen kokeeseen sai tulla vapaassa asussa, mutta suulliseen tenttiin vain puku päällä.
Ehkä jotain tuontapaista kannattaisi soveltaa myös nykygolfin pukeutumisetiketissä. Harjoituskierrokselle vaikka farkut jalassa, mutta tasoituskierrokselle vain pitkissä housuissa? No ehkä se kauluksellinen paita myös…
Eero Raution mielestä golfarien moraali etenkin sääntöjen noudattamisessa on löystynyt huolestuttavalla tavalla. Itse en ole tällaista huomannut.
Yksi tekijä voi näiden sääntöjen ja etiketin heikommassa noudattamisessa golfareiden rakennemuutoksen. Uusissa golfareissa on enenevässä määrin pelaajia, joille golf on ’vain’ yksi harrastus muiden joukossa. Golfiin käytettävä aika on merkittävästi pienempi pelaajaa kohti kuin ennen. Tästä voidaan ajatella seuraavan ainakin kaksi asiaa.
1. Kun golfiin käytetty aika on pienempi, niin oppimista ei tapahdu niin paljon. Ei siis myöskään sääntöjen tai etiketin suhteen.
2. Kun ei koeta golfia ’elämää suuremmaksi’ ja lyhemmässä ajassa halutaan kokea enempi, mieltää useampi pelaaja itsensä asiakkaaksi ja kentän palvelun tarjoajaksi. Tällöin ei ehkä koeta kaikkia kentän asettamia vaatimuksia tärkeiksi.
Se, että onko nämä asiat hyviä vai huonoja ei tässä ole oleellista. Tärkeämpää mielestäni olisi golfkenttien ja toimijoiden tunnistaa tämä muutos ja miettiä miten se vaikuttaa toimijoiden tulevaisuuden suunnitteluun. Joillekin kentille/toimijoille ei mitenkään, toisille uhkana ja joillekin mahdollisuuksina.Vantti kirjoitti: (19.11.2014 9:50:15)
Yksi tekijä voi näiden sääntöjen ja etiketin heikommassa noudattamisessa golfareiden rakennemuutoksen. Uusissa golfareissa on enenevässä määrin pelaajia, joille golf on ’vain’ yksi harrastus muiden joukossa..Mutta kun tämä ei ole lainkaan uusien pelaajien ongelma. Mun kokemuksen mukaan he juurikin pyrkivät säännöt oppimaan ja oikein ohjeistettuna nimenomaan sääntökirjasta, ei vakaalla rintaäänellä puppua suoltavien kokeneiden kanssapelaajien kertomina.
Kentällähän yhdistyvät pelatessa sääntöjen osalta laiskat ja toisaalta innokkaat mutta osaamattomat. Nämä jälkimmäiset sitten innolla levittävät kuulemiaan tulkintoja tarkastamatta niiden todenperäisyyttä ja niin lähtee väärä tulkinta leviämään. Minä esim kehotan kurssilaisia aina kaivamaan sääntökirjan jälkikäteen esiin jos jonkin väitteen kentällä kuulevat ja katsomaan löytyykö tekstistä oikeesti tuki tuolle väitteelle. Moni myös soittaa ja kysyy että kun tällaisen kuulin jne..
Mutta siis vastaus kysymykseen ’Mistä näitä oikeen sikiää?’ löytyy näistä innokkaista osaamattomista.
Etiketti on oma lukunsa ja surullisena katson menoa nykyään. Kun löytää ihan reilun alastulojäljen alle mailanmitan päästä reiästä edellisen ryhmän jäljiltä, ei voi kun ihmetellä menoa.
MInä tarkoitin uusilla pelaajilla 0-10 vuotta pelanneita. Tässä ryhmässä käsittääkseni tuo alhaisen kierrosmäärän vuodessa pelaavien osuus on suuri. Kun olen havainnut saman asenteen, jota juuri viestissäsi etiketin suhteen mainitsit, olen miettinyt mikä siihen vaikuttaa. Katson kentän asettaman vaatimusten (esim mainitsemasi jälkien korjaaminen) olevan yhteydessä mainitsemaani kahteen asiaan. Se miten aivan uudet pelaajat (0-1 vuotta pelanneet) on varmasti oma lukunsa. Tähän kouluttajien tapa toimia on varmasti tärkeä. Mainitsemasi tapa kuulostaa järkevältä.
ts kirjoitti: (19.11.2014 10:10:11)
Minä esim kehotan kurssilaisia aina kaivamaan sääntökirjan jälkikäteen esiin jos jonkin väitteen kentällä kuulevat ja katsomaan löytyykö tekstistä oikeesti tuki tuolle väitteelle. Moni myös soittaa ja kysyy että kun tällaisen kuulin jne..Tämä tapa tuli mieleeni yhtenä mahdollisena ns. ratkaisuehdotuksena Raution kirjoituksen kuvailemiin ongelmiin. Pelaajaryhmän törmätessä klubikilpailussa tilanteeseen, jossa he ovat epävarmoja oikeasta menettelytavasta eikä tuomaria ole saapuvilla, he voisivat tehdä ratkaisunsa parhaan kykynsä mukaan ja sitten klubilla jopa kilpailun päätyttyäkin selvittää miten asia oikeasti menee. Suurena kysymysmerkkinä pidän sitä mistä tuota ongelmaa sitten lähdetään selvittämään. Terassiparlamentti on se vihoviimeinen lähde eikä kaikissa seuroissa löydy riittävän pätevää asiantuntijaa antamaan oikeaa ratkaisua likikään kaikkiin tilanteisiin. Teittisen palsta on tietenkin luotettava lähde, mutta viiveet ovat ajoittain pitkät. Myös tältä forumilta yleensä saa oikean ratkaisun melko nopeastikin, tosin poikkeuksiakin on…
Olennaista tässä kuitenkin on pelaajien aktiivisuus epäselvän tilanteen tullessa vastaan. Usein käy kuitenkin niin, etteivät pelaajat edes tiedä rikkeen tapahtuneen eivätkä siten osaa siihen reagoidakaan. Tähän ongelmaan en löydä mitään muuta ratkaisua kuin yleisen sääntötietämyksen kohentaminen kautta linjan. En pidä lainkaan mahdottomana vaatimuksena, että jokainen pelaaja osaisi ne kymmenkunta perusasiaa, jotka kattavat ainakin 90% kaikista eteen tulevista tilanteista.
Lisämausteensa tähän asiaan tuovat seurojen tuomaritoiminnan haasteet. Ainakaan meillä ei riitä vapaaehtoisia jokaiseen klubikisaan, ei edes joka toiseen. Ja jotta tuomarista oikeasti olisi hyötyä nimenomaan säntömielessä, pitäisi jokaisen tuomarin olla varsin pätevä ja oikeasti harrastaa tuomaritoimintaa ja sääntöjä. Näitä innokkaita on kuitenkin erittäin rajallinen määrä eikä innostuskaan valitettavasti korvaa puutteellista sääntötuntemusta, elävän tilanteen käsittelyrutiinin vähyydestä puhumattakaan. Ei se golfautossa istuminen 8-14 tuntia päivän aikana niin hirveän hauskaa ole, varsinkin jos niitä ratkaistavia tilanteita tulee yksi ainoa koko päivänä ja sekin on tyyppiä ’mitä mä nyt teen, ku mun pallo meni tonne kivenkoloon’. Ainoa tie tässäkin on tuomarina toimiminen yhä uudelleen ja uudelleen, kerta kaudessa ei oikein riitä. Isoja haasteita siis tälläkin saralla.
KL kirjoitti: (19.11.2014 11:30:16)
Tämä tapa tuli mieleeni yhtenä mahdollisena ns. ratkaisuehdotuksena Raution kirjoituksen kuvailemiin ongelmiin. Pelaajaryhmän törmätessä klubikilpailussa tilanteeseen, jossa he ovat epävarmoja oikeasta menettelytavasta eikä tuomaria ole saapuvilla, he voisivat tehdä ratkaisunsa parhaan kykynsä mukaan ja sitten klubilla jopa kilpailun päätyttyäkin selvittää miten asia oikeasti menee. Suurena kysymysmerkkinä pidän sitä mistä tuota ongelmaa sitten lähdetään selvittämään. Terassiparlamentti on se vihoviimeinen lähde eikä kaikissa seuroissa löydy riittävän pätevää asiantuntijaa antamaan oikeaa ratkaisua likikään kaikkiin tilanteisiin. .
Mä olen ollut erittäin ilahtunut siitä, että nykyään aika liki päivittäin yks tai useempi henkilö ottaa klubilla hihasta kiinni ja kysyy ratkaisua johonkin tilanteeseen. Tuntuu että viime vuosina on nämä sääntöpuolen asiat oikeesti alkaneet kiinnostamaan entistä llajempaa joukkoa ja kysymyksiä tulee.
Tuomarihommissa noita tilanteita tulee varsin vähän, mutta olemalla paikalla ja valmiina auttamaan ihan arjessa saa paljon enemmän aikaan.
Osallistuessani toissavuonna LG:n seuratuomarikurssille, oli sinne ’pakotettu’ valmennuksessa olevat kilpapelaajat. Kokeen parhaalle oli luvattu myös ihan mukava palkinto. Sen vähän perusteella mitä olen näiden junioreiden kanssa päässyt pelaamaan, voin todeta, että he ovat erittäin hyvin käyttäytyvää porukkaa ja noudattavat sääntöjä pilkulleen myös harjoituskierroksilla.
Pääasiassa tulee pelattua senioreiden kanssa ja sennukilpailuja. Kilpailuissa on aina toimittu pykälien mukaan ja sääntökeskustelut ovat olleet lähinnä ’onko oikea droppipaikka?’ tyylisiä kysymyksiä. Harjoituskierroksilla on pelissä joustavuutta. Esimerkiksi kadonneen pallon takia ei lähdetä lyömään uutta, vaan dropataan uusi pallo peliin, kuitenkin tietäen, että toiminta ei ole sääntöjen mukainen. Jos on tullut vastaan epäselvyyttä/tietämättömyyttä, olen – ihan omaksi opiksikin – yrittänyt hienovaraisesti ottaa pohdittavaksi, miten asiassa toimittaisiin kilpailutilanteessa.
O tempora, o mores
Tuli tässä mieleen eräs tapahtuma tältä kesältä. Kotiseurallani on kaksi kenttää, joista toinen on yhdeksän reiän kenttä, jonka CM lopettaa iltakuudelta.
Kaveriporukassa menimme kiertämään iltaysin ja ilmoittauduimme cädärille normaalista klo 18.00 lähtöön (tämän jälkeen palloränni). Kerkesimme kiertää ensimmäiset neljä väylää, jonka jälkeen vitosen tiiboksissa odotteli vanhempi herrasmies, kentän (ei seuran) kapteeni. Tämä kaveri siinä sitten tiuskaisi varsin kireään sävyyn ’miksikäs ei pojat ole merkannut lähtöaikaansa pallorännin vihkoon?’. Toki kerroimme, että olimme ilmoittautuneet jo cädärille, vaikka hänkin varmasti humasi bägeissämme roikkuvat pelioikeuslapukkeet.
Tästä sitten avasimme vitosen avaukset äijän kyylätessä aivan ns tappituntumalla. Löimme avauksemme (itse hieman paksun, että tuli divotti) ja lähdimme kävelemään palloillemme. Tässä vaiheessa tämän herrasmies huutaa meidät takaisin ja alkaa saarnaamaan kentänhoidosta. Hän jopa itse kävelee ja etsii divottini ja polkee sen paikalleen lyöntijälkeen.
Tässä vaiheessa minulla meni pata niin jumiin tähän ’vanhan, hyvän ajan herrasmieheen’, että joutui purkautumaan takaisin ja jätin kierroksenkin kesken. Ensinnä ärsytti tämän ’hei pojat’ tyylinen vähättely (porukassa pelaajat 25-27v) ja sitten toi teatraalinen väärä saarna. Käsitykseni mukaan mikäli kentällä ei ole ollut varaa hommata paikkaushiekkaa tiibokseihin, ei lähdetä divotteja paikkaamaan, ettei seuraava lyöjä liukastu siihen juuri asetettuun divottiin?
Sabane kirjoitti: (19.11.2014 16:44:47)
vanhempi herrasmies, kentän (ei seuran) kapteeni.Mikäs tää tämmönen kentän kapteeni on kun minulle ei ole tullut moista vastaan vielä?
ts kirjoitti: (19.11.2014 17:00:08)
Sabane kirjoitti: (19.11.2014 16:44:47)
vanhempi herrasmies, kentän (ei seuran) kapteeni.Mikäs tää tämmönen kentän kapteeni on kun minulle ei ole tullut moista vastaan vielä?
Sama seura ilmeisesti omistaa molemmat kentät, mutta tällä ysillä on sitten eri yrittäjä kuin 18 väylän ’pääkentällä’ käsitykseni mukaan. Kentän kapteenina itsensä esitteli, eikä ole sama herra, johon törmää tällä 18r kentällä. Kentät vielä jonkinmoisissa riidoissa keskenään, kun ei ole minkäänmoista yhtiestyötä kenttien välillä.
Sabane kirjoitti: (19.11.2014 17:07:05)
ts kirjoitti: (19.11.2014 17:00:08)
Sabane kirjoitti: (19.11.2014 16:44:47)
vanhempi herrasmies, kentän (ei seuran) kapteeni.Mikäs tää tämmönen kentän kapteeni on kun minulle ei ole tullut moista vastaan vielä?
Sama seura ilmeisesti omistaa molemmat kentät, mutta tällä ysillä on sitten eri yrittäjä kuin 18 väylän ’pääkentällä’ käsitykseni mukaan. Kentän kapteenina itsensä esitteli, eikä ole sama herra, johon törmää tällä 18r kentällä. Kentät vielä jonkinmoisissa riidoissa keskenään, kun ei ole minkäänmoista yhtiestyötä kenttien välillä.
Huh huh… tässä kyllä jo kalpenee shortseissa pelatun kisakierroksen kelvottomuuskin…
Ei kyllä ole ihme jos ei säännötkään ihan selkeinä avaudu kun kaikki perusasiat noin ristissä kirjittajalla.
Kentällä ei ole kapteenia, seuralla on. Kentällä ei voi olla eri yrittäjää jos on kerta sama omistaja, eikä yleensä kylläkään seura omista kenttää, varsinkaan jos siellä on yrittäjä.
Seuralla toki voi olla kaksi kapteenia, jos kaksi toisistaan erillään sijaitsevaa kenttää on ja tehtävät sitten jaettu noille.
Mutta melkoiselta sekamelskalta kuulostaisi, että sama omistaja ja sama seura, eikä mitään yhteistyötä itsensä kanssa. Taitaa enemmänkin olla Sabane tässä vallan sekaisin.
ts kirjoitti: (19.11.2014 17:14:33)
Huh huh… tässä kyllä jo kalpenee shortseissa pelatun kisakierroksen kelvottomuuskin…
Ei kyllä ole ihme jos ei säännötkään ihan selkeinä avaudu kun kaikki perusasiat noin ristissä kirjittajalla.
Kentällä ei ole kapteenia, seuralla on. Kentällä ei voi olla eri yrittäjää jos on kerta sama omistaja, eikä yleensä kylläkään seura omista kenttää, varsinkaan jos siellä on yrittäjä.
Seuralla toki voi olla kaksi kapteenia, jos kaksi toisistaan erillään sijaitsevaa kenttää on ja tehtävät sitten jaettu noille.
Mutta melkoiselta sekamelskalta kuulostaisi, että sama omistaja ja sama seura, eikä mitään yhteistyötä itsensä kanssa. Taitaa enemmänkin olla Sabane tässä vallan sekaisin.
Seuralla on siis kaksi kenttää. Uudempi kenttä kun valmistui, halusi seura eroon vanhasta kentästä. Golfkentän myynti (omistaa kentän, maa-alueeseen pitkä vuokra-aika) ei ole kuitenkaan kovin helppoa, joten se päätyi vuokraamaan (alivuokraus) toisen kentän toiminnot golfyritykselle, joka toimii useammassa eri maassa. Eli siis vaikka seura omistaa tämän 9r kentän, se ei saa siitä muita tuloja/menoja kuin sovittu vuokrasumma. Tämähän on lähes verrattavissa franchise liiketoimintaan. Kaiken kukkuraksi kentät sijaitsevat varsin pitkän matkan päässä toisistaan.
Joten arvon ts, ei en ole pihalla. Tiedän kyllä millainen on normaali malli golfkentillä. Tämä ei ole normaali malli, jonka takia pienen selvityksen annoinkin tuosta ’kentän kapteeninsta’.
OK, eli Lappeenrantaan vievät tiet.
Oudoksuttaa vaan että siellä vanhalla kentällä sitten vielä seura toimii kuitenkin.
Itse tässä vähän ihmettelen tätä avausta, kun en itse ole kotikentällä oikeastaan ollenkaan ole törmännyt esitettyihin epäsovinnaisuuksiin. Ainut mikä joskus on kismittänyt kun kukaan ei ole Peurojen jälkiä bunkkereissa korjannut, itse pitänyt sekin tehdä :).
KL kirjoitti: (18.11.2014 19:14:32)
Jos aivan tarkkoja ollaan, niin sääntö 14-3 kieltää etäisyyttä mittaavan laitteen käyttämisen kategorisesti. Ko. säännön lisäys antaa toimikunnalle mahdollisuuden sallia moisten laitteiden käytön, joten teknisesti etäisyysmittareiden salliminen on toimikunnasta kiinni, muutoin ne ovat kiellettyjä..
Juu tämä (samoin kuin monet muutkin) Suomessa kaikkialla voimassa olevat paikallissäännöt eivät ole ilmeisesti muualla maailmassa voimassa – vai onkohan. Etäisyysmittaria käytetään aika yleisesti vieraissa maissa pelatessa, joissa vielä etäisyysmerkinnät ovat aika erikoisia. Minä en ole juurikaan löytänyt tuloskortin paikallissäännöistä mainintaa etäisyysmittareista ja silti olen luullut pelanneeni tasoituskelpoisia kierroksia ja luullut pelaavani sääntöjen mukaisesti.
Monissa maissa sellainen on jo vakiona golfautoissa, joten luulisi sen olevan sallittu. Onko kellään tietoa, miten Etäisyysmittarin käyttö on sallittua muualla kuin Suomessa?
Putti-Possu kirjoitti: (20.11.2014 11:39:21)
Juu tämä (samoin kuin monet muutkin) Suomessa kaikkialla voimassa olevat paikallissäännöt eivät ole ilmeisesti muualla maailmassa voimassa – vai onkohan.
Tuolla asialla ei ole mitään tekemistä Suomessa voimassa olevien paikallissääntöjen kanssa, vaan löytyy ihan sääntökirjasta ja on siis voimassa kaikkialla.
Mittarin käyttöikeus siis pitää löytyä kentän paikallissäännöistä tai vaihtoehtoisesti kilpailumääräyksistä jolloin ne ajavat tuon kentän paikallissäännön ohi. Tämä on kyllä asia joka pitäisi ehdottomasti kääntää toisin päin tai sitten sallia vapaasti niin ettei kenttä voi edes sitä kieltää. Kilpailumääräyksiin sitten kielto voidaan jättää, kuten se on voimassa CT:llä ym sen tason kisoissa ja ylemmissä
ts kirjoitti: (20.11.2014 11:47:00)
Putti-Possu kirjoitti: (20.11.2014 11:39:21)
Juu tämä (samoin kuin monet muutkin) Suomessa kaikkialla voimassa olevat paikallissäännöt eivät ole ilmeisesti muualla maailmassa voimassa – vai onkohan.
Tuolla asialla ei ole mitään tekemistä Suomessa voimassa olevien paikallissääntöjen kanssa, vaan löytyy ihan sääntökirjasta ja on siis voimassa kaikkialla.
Mittarin käyttöikeus siis pitää löytyä kentän paikallissäännöistä tai vaihtoehtoisesti kilpailumääräyksistä jolloin ne ajavat tuon kentän paikallissäännön ohi.
P-P varmaan muistelee tämän DMD säännön olevan noiden neljän kaikkialla voimassa olevien sääntöjen joukossa. Saisi kyllä olla.
Q8 kirjoitti: (20.11.2014 11:55:12)
P-P varmaan muistelee tämän DMD säännön olevan noiden neljän kaikkialla voimassa olevien sääntöjen joukossa. Saisi kyllä olla.
No eikös se olis helpointa että R&A + USGA kääntäsivät säännön vallitsevaan enimmäistilanteeseen, eli sallitun suuntaan?
Jos nyt joku vielä makaa poterossa tämän asian suhteen, niin jätettäköön sitten kentälle oikeus kieltää se erikseen.
ts kirjoitti: (20.11.2014 12:24:47)
Q8 kirjoitti: (20.11.2014 11:55:12)
P-P varmaan muistelee tämän DMD säännön olevan noiden neljän kaikkialla voimassa olevien sääntöjen joukossa. Saisi kyllä olla.
No eikös se olis helpointa että R&A + USGA kääntäsivät säännön vallitsevaan enimmäistilanteeseen, eli sallitun suuntaan?
Jos nyt joku vielä makaa poterossa tämän asian suhteen, niin jätettäköön sitten kentälle oikeus kieltää se erikseen.
Näin olisi, ja saattaa vaikka seuraavaan sääntömuutokseen tullakin.
Q8 kirjoitti: (20.11.2014 12:38:23)
ts kirjoitti: (20.11.2014 12:24:47)
No eikös se olis helpointa että R&A + USGA kääntäsivät säännön vallitsevaan enimmäistilanteeseen, eli sallitun suuntaan?Jos nyt joku vielä makaa poterossa tämän asian suhteen, niin jätettäköön sitten kentälle oikeus kieltää se erikseen.
Näin olisi, ja saattaa vaikka seuraavaan sääntömuutokseen tullakin.
Vaatinee David Rickmanin siirtymistä eläkkeelle, hän kun on julistanut, etteivät etäisyysmittarit tule säännöissä sallituiksi hänen elinaikanaan…
R&A on se taho, joka tässä asiassa haraa vastaan. USGA kyllä sallisi kokonaisvaltaisen käytön, varsinkin P-P:n mainitsemasta syystä (mittarit golfautoissa).
Etäisyysmittarit ovat hyvä esimerkki; onko kysymys moraalisesta rappiosta vai siitä, maailma muuttuu.
No, onhan rehti metsästyskin muuttunut. Hirvikoirilla on gsp-paikantimet, vähintäänkin ääniyhteys ja varmaan kohta videokamerat.
Golfinvihollinen39 kirjoitti: (21.11.2014 10:01:20)
Etäisyysmittarit ovat hyvä esimerkki; onko kysymys moraalisesta rappiosta vai siitä, maailma muuttuu.
Tismalleen.
Ymmärrän niitä puristeja, jotka haluavat saada golfista tyydytystä arvioimalla itse etäisyydet. Sitä sen sijaan en ymmärrä, miksi Rickman ja monet muut vanhoilliset eivät halua sallia etäisyysmittareita, vaikka täsmälleen sama tieto annetaan vähänkään virallisemmassa kilpailuissa ihan jokaiselle pelaajalle reikäkarttojen, väyläoppaiden ja kentälle laitettujen pysyvien ja tilapäisten etäisyysmerkkien avulla. Eihän mittarin salliminen pakota ketään käyttämään sitä.
Etäisyysmittari vain ja ainoastaan helpottaa etäisyystiedon saamista ja sen myötä nopeuttaa peliä, siinä kaikki. Samat lukemat pelaaja saa riittävällä tarkkuudella kentällä jo valmiiksi olevista merkinnöistä.
Ehkä ei Eeronkaan kannattaisi esiintyä kovin tomerana näissä sääntöasioissa jos oma osaaminen on tuolla tasolla.
Eerohan kirjoittaa:
”Kerronpa esimerkin menneeltä kesältä seniorien SM-kisasta, josta kuulin muutama viikko kisan jälkeen. Pelaaja löi varapallonsa metsään lähelle ykköspalloa. Pallot löytyvät. Mutta kukaan, edes lyöjä, ei tiennyt kumpi on ykköspallo, kun ne olivat merkitsemättömiä! Peliä jatkettiin pelaajan ehdotuksesta toisella pallolla ja kaikki oli hyvin – vai oliko? Muiden pelaajien olisi pitänyt vaatia paluuta teelle ja pelaamaan uusi pallo, mutta kukaan ei kai tuntenut sääntöjä…” (boldaus mun)
No ei näytä tuntevan Eerokaan, suosittelen vilkaisemaan Dec. 27/11, Situation 4. Eli peli saattoi tuossa tapauksessa jatkua täysin sääntöjen mukaisesti, riippuen siitä montako lyöntiä korttiin tuli kirjattua.J-P Salakari
-
JulkaisijaArtikkelit