-
JulkaisijaArtikkelit
-
Palmerin Arska kirjoitti: (24.1.2015 11:40:52)Niin muuten menee meinaan pitemmälle pitemmällä varrella…. Miettikääpäs vaikka katapulttia. Mitä pitempi varsi niin sitä pitemmälle menee, perustuu ihan fysiikkaan.
Ok, mietitään katapulttia. Jos vartta pidennetään, kuula lentää pidemmälle. Edellytyksenä kuitenkin on, että varren kulmanopeus pystytään kiihdyttämään samaan lukemaan kuin lyhytvartisessa katapultissa. Tähän taas tarvitaan pidempivartisessa katapultissa tehokkaampi jänne.
Golfmailan kanssa on samoin, varren pituudesta ei ole mitään hyötyä, jos sen avulla ei pysty lisäämään mailanpään nopeutta. Varren pituuden lisääntyessä vaikeutuu myös mailan hallinta ja osumatarkkuus. Kyllä Golfinn on oikeassa, keskeisimmät lyönnin pituuteen vaikuttavat asiat ovat osuman laatu ja mailanpään nopeus. Tässä järjestyksessä!
Kun rakentelin mailoja, pajassani kävi käsittelyssä ’muutama’ kaupasta ostettu draiveri. Jos kysymys ei ollut varren vaihtamisesta, asiakkaat halusivat pääsääntöisesti lyhennyttää vartta.
Lueskeltuani Richie Huntin blogeja aiheesta (MOI 1, MOI 2, MOI 3)
tilasin Mizunon raudat (JPX 850Pro) toissa kesänä ja kun MOI painostusta ei ole saatavilla, niin toivoin että olisivat voineet tehdä ne progressiivisilla swingipainoilla niin että I4=D3 … PW=D6 (0.5 sw portain). Siihen eivät suostuneet, vaan sanoivat että paras mitä voivat tehdä on 1/3 sw portain, eli i4=D3 … PW=D5. Muuten olin tyytyväinen noihin, mutta porras wedgeihin oli turhan iso koska ne olivat luokkaa D7.Lisäsin sitten itse arviomaani varren balanssipisteeseen I5 :stä eteenpäin hieman progressiiivisesti lyijyteippiä, niin että sain PW:n laskelmien mukaan lähemmäs sw D6:tta. Tämä ajatus perustuen siihen että Richien juttujen perusteella varren ja lavan MOI suhde on myös merkittävä, ja se saattaa vaatia pidemmissä raudoissa kevyempää vartta. Kun en voinut keventää pitkien rautojen varsia, niin lisäsin painoa lyhyisiin. Enkä siis lähtenyt lisäämään lyijyteippiä lapaan, koska se olisi saattanut viedä MOI balanssia väärään suuntaan.
Oliko tästä kaikesta hyötyä? Mistä sen varmasti tietäisi, mutta tulokset paranivat ja on tuntunut että pitkät ja lyhyet raudat toimivat kaikki jos vaan lyönti yleensä toimii. Syyt voivat tietysti olla ihan muuallakin kuin tuossa rautojen painotusten hifistelyssä.
4par kirjoitti: (24.1.2015 12:56:44)
Palmerin Arska kirjoitti: (24.1.2015 11:40:52)Niin muuten menee meinaan pitemmälle pitemmällä varrella…. Miettikääpäs vaikka katapulttia. Mitä pitempi varsi niin sitä pitemmälle menee, perustuu ihan fysiikkaan.
Ok, mietitään katapulttia. Jos vartta pidennetään, kuula lentää pidemmälle. Edellytyksenä kuitenkin on, että varren kulmanopeus pystytään kiihdyttämään samaan lukemaan kuin lyhytvartisessa katapultissa. Tähän taas tarvitaan pidempivartisessa katapultissa tehokkaampi jänne.
Golfmailan kanssa on samoin, varren pituudesta ei ole mitään hyötyä, jos sen avulla ei pysty lisäämään mailanpään nopeutta. Varren pituuden lisääntyessä vaikeutuu myös mailan hallinta ja osumatarkkuus. Kyllä Golfinn on oikeassa, keskeisimmät lyönnin pituuteen vaikuttavat asiat ovat osuman laatu ja mailanpään nopeus. Tässä järjestyksessä!
.
Mä en ole hirveesti sinänsä välinepuolen asioihin uppoutunut, mutta pari kommenttia.
4Par on oikeassa tuossa ja nimenomaan pidempi varsi vaatii suuremman voiman että lapaan saataisiin sama vauhti. Tuosta varmaan joku voisi ihan laskelmaakin tehdä, että missä vaiheessa ja millaisella käyrällä varren pidentäminen vasta alkaa tuottaa suuremman nopeuden. Mikään automaatti se ei todellakkaan ole.
Tuosta MOI / SW asiasta kävivät Richien foorumilla kovaakin vääntöä joka sai jokusen lukijan jopa lopettamaan foorumin seuraamisen. Vastakkain olivat Richie ja Euroopan club fitterien puheenjohtajanakin toiminut ’pelle peloton’ Frans Van Daalen. Vahvoja persoonia molemmat ja tuntui että kumpikaan ei ymmärtänyt pätkän vertaa mistä toinen puhuu, tai ehkä sanoisin että Richie ei ymmärtänyt mitä Frans sanoi. Fransin foorumien kautta tuntevana ja yhden illan hänen tykönään asioista keskustelleena sanoisin että olis kannattanut ymmärtää.
Fransin tuki SW metodille perustui siihen, että se on toimivampi kaikilla erilaisilla swingeillä, joissa kiertopiste on eri ja mailan momentit toimivat täysin eri suuntiin. Hänen näkemyksensä mukaan MOI toimii paremminkin vain heilurimaisessa swingissä. Kuten sanoin itse en ole aiheeseen niin paljon perehtynyt että voisin juurikaan sanoa siitä mitään, mutta kysyä osaan niiltä jotka ovat enemmän asiaa tutkineet.
Eli miten erilaisia tuloksia on saatu eri matchingeillä riippuen pelaajan käsinopeuden muutoksen määrästä osuma-alueella. Erothan tuossa ovat varsin suuria, kun heilurin varaan swinginsä rakentaneilla hidastuvuus voi olla 50% maksimista, kun taas rotaatiolla vetävillä ollaan päästy jopa vain 10% pudotukseen.
Onko siis tuo herrojen vääntö eri tapojen paremmuudesta vain lähtenyt väärästä päästä liikkeelle, kun ei ensin tutkita swingityyliä ja sitten valita sovitustapa?
ts kirjoitti: (24.1.2015 17:34:24)Tuosta MOI / SW asiasta kävivät Richien foorumilla kovaakin vääntöä joka sai jokusen lukijan jopa lopettamaan foorumin seuraamisen. Vastakkain olivat Richie ja Euroopan club fitterien puheenjohtajanakin toiminut ’pelle peloton’ Frans Van Daalen. Vahvoja persoonia molemmat ja tuntui että kumpikaan ei ymmärtänyt pätkän vertaa mistä toinen puhuu, tai ehkä sanoisin että Richie ei ymmärtänyt mitä Frans sanoi. Fransin foorumien kautta tuntevana ja yhden illan hänen tykönään asioista keskustelleena sanoisin että olis kannattanut ymmärtää.
Fransin tuki SW metodille perustui siihen, että se on toimivampi kaikilla erilaisilla swingeillä, joissa kiertopiste on eri ja mailan momentit toimivat täysin eri suuntiin. Hänen näkemyksensä mukaan MOI toimii paremminkin vain heilurimaisessa swingissä. Kuten sanoin itse en ole aiheeseen niin paljon perehtynyt että voisin juurikaan sanoa siitä mitään, mutta kysyä osaan niiltä jotka ovat enemmän asiaa tutkineet.
Eli miten erilaisia tuloksia on saatu eri matchingeillä riippuen pelaajan käsinopeuden muutoksen määrästä osuma-alueella. Erothan tuossa ovat varsin suuria, kun heilurin varaan swinginsä rakentaneilla hidastuvuus voi olla 50% maksimista, kun taas rotaatiolla vetävillä ollaan päästy jopa vain 10% pudotukseen.
Onko siis tuo herrojen vääntö eri tapojen paremmuudesta vain lähtenyt väärästä päästä liikkeelle, kun ei ensin tutkita swingityyliä ja sitten valita sovitustapa?
Kävin lukaisemassa tuota ketjua Richien foorumilta ja oli lukemisen arvoinen. Frans puhuu mielestäni ehdottomasti asiaa, enkä ymmärrä miksi Richie ei suostunut keskustelemaan varsinaisesta asiasta. Moni ei (kuten en minäkään) tietysti ole lukenut Jorgensenin golfin fysiikkaeeposta, mutta en menisi väittämään vastaa että täysin saman tuntuman saamiseksi mailoissa pitää sekä 1) massan, 2) stattisen momentin että 3) hitausmomentin (inertiamomentti, MOI) olla samat. Grippipään piste jonka suhteen momentit mitatttu on oleellinen ja ainoa kaupallinen MOI mittari ei ilmeisesti tee tätä mittausta oikean kohdan suhteen.
Mielenkiintoista on myös että Jorgensen on kertonut aikaa sitten miten nuo kaikki voidaan saada settiin aikaiseksi samalla kertaa.
MOI matching kehittäjät olivatkai havainneet että pelkkä MOI ei riitä samaan tuntumaan ja ovat parantaneet menetelmäänsä MOI balance indeksin avulla. Sekään ei ole täydellinen, eikä toimi kuin korkeintaan rautasetin sisällä, eikä varmaan kaikille silloinkaan.
ts kirjoitti: (24.1.2015 17:34:24)Frans: MOI toimii paremminkin vain heilurimaisessa swingissä.
Olen pohdiskellut sitä, millaiseen swingiin MOI-täsmätyt mailat sopisivat parhaiten. Käsittääkseni hitausvöimiin pohjautuva menetelmä on parhaimmillaan lyönnissä, jossa lapaa lyödään alaspäin rannekulmaa oikaisemalla (jonkunlainen vasara-/kirveslyönti).
Jake2 kirjoitti: (26.1.2015 18:38:12)Grippipään piste jonka suhteen momentit mitatttu on oleellinen ja ainoa kaupallinen MOI mittari ei ilmeisesti tee tätä mittausta oikean kohdan suhteen.
Mielestäni MOI pitää määritellä kämmenen leveyden etäisyydeltä gripin päästä. Taidan tehdä tulevan mailaprojektin MOI-tutkailuihin heilurin, jonka avulla hitausmomentin saa laskettua.
Jake2 kirjoitti: (26.1.2015 18:38:12)
Kävin lukaisemassa tuota ketjua Richien foorumilta ja oli lukemisen arvoinen. Frans puhuu mielestäni ehdottomasti asiaa, enkä ymmärrä miksi Richie ei suostunut keskustelemaan varsinaisesta asiasta. Moni ei (kuten en minäkään) tietysti ole lukenut Jorgensenin golfin fysiikkaeeposta, mutta en menisi väittämään vastaa että täysin saman tuntuman saamiseksi mailoissa pitää sekä 1) massan, 2) stattisen momentin että 3) hitausmomentin (inertiamomentti, MOI) olla samat. Grippipään piste jonka suhteen momentit mitatttu on oleellinen ja ainoa kaupallinen MOI mittari ei ilmeisesti tee tätä mittausta oikean kohdan suhteen.
.
Nii.. mä häivyin Richien foorumilta kun ei pystynyt keskustelemaan tilastojen tulkinnasta ja väitti osin täysin päättömiä. Hetken koitin selittää havaintojani kvarttiilien merkityksestä keskiarvoon verrattuna ja eihän siitä mitään asiallista saatu aikaiseksi. Harmin paikka että alkaa olemaan sekin foorumi hengiltä tuollaisten takia.
Jake2 kirjoitti: (26.1.2015 18:38:12)Kävin lukaisemassa tuota ketjua Richien foorumilta ja oli lukemisen arvoinen. Frans puhuu mielestäni ehdottomasti asiaa, enkä ymmärrä miksi Richie ei suostunut keskustelemaan varsinaisesta asiasta.
Aika syvälle poteroihin oli kaivauduttu molemmissa leireissä. Tasapeli 0 – 0
4par kirjoitti: (26.1.2015 22:35:21)
Jake2 kirjoitti: (26.1.2015 18:38:12)Kävin lukaisemassa tuota ketjua Richien foorumilta ja oli lukemisen arvoinen. Frans puhuu mielestäni ehdottomasti asiaa, enkä ymmärrä miksi Richie ei suostunut keskustelemaan varsinaisesta asiasta.
Aika syvälle poteroihin oli kaivauduttu molemmissa leireissä. Tasapeli 0 – 0
Mun mielestä Frans oli kyllä asian ytimessä ja esitti muutaman ihan aidon kysymyksen millä sai Richien tolaltaan, koska toinen ei niihin pystynyt vastaamaan.
Sama tuolla toistui siinä tilastoketjussa, kuten myös wedgepeliä käsitelleessä. Toisilla on tapana vaan reagoida vihalla kysymyksiin joihin eivät osaa vastata vaikka pitäisi.
Esim Fransin kysymys siitä miten MOI huomioi eri akseleiden kautta kiertyvien swingien erot oli vallan mainio, joskin MOI faneille ikävä kuultava. Ruotsin puolelta löytyy sitten kaveri joka on kehittänyt tuohon kolmannen systeemin ja katsonpa löydänkö linkit jostain arkistojen kätköistä myöhemmin. Kaikissa noissa vaan enemmän tai vähemmän tuntuu olevan oletus heilurista, joka monessa tapauksessa on jo väärä lähtökohta
ts kirjoitti: (27.1.2015 9:44:10)Fransin kysymys siitä miten MOI huomioi eri akseleiden kautta kiertyvien swingien erot oli vallan mainio
ts, sinä kun olet päässyt kuulemaan Fransin ajatuksia ihan livenä, voisit vastata meille muille (tai kysyä Fransilta):
* miten swingipainotäsmäys huomioi (tai jättää huomiotta) eri akselien kautta kiertyvien swingien erot?
* miten MOI-täsmäys huomioi (tai jättää huomiotta) eri akselien kautta kiertyvien swingien erot?
* selvyyden vuoksi, mitä ovat nuo eri akselit?4par kirjoitti: (27.1.2015 10:25:50)
ts kirjoitti: (27.1.2015 9:44:10)Fransin kysymys siitä miten MOI huomioi eri akseleiden kautta kiertyvien swingien erot oli vallan mainio
ts, sinä kun olet päässyt kuulemaan Fransin ajatuksia ihan livenä, voisit vastata meille muille (tai kysyä Fransilta):
* miten swingipainotäsmäys huomioi (tai jättää huomiotta) eri akselien kautta kiertyvien swingien erot?
* miten MOI-täsmäys huomioi (tai jättää huomiotta) eri akselien kautta kiertyvien swingien erot?
* selvyyden vuoksi, mitä ovat nuo eri akselit?Noista asioista ei Fransin kanssa tullut livenä keskusteltua, vallan muusta teknologiasta juteltiin ilta kyllä ja kertoi omat taustansa. Ison monikansallisen tietotekniikkafirman ex vice president, joka hyppäsi pois oravanpyörästä ja muutti alppien juurelle asustelemaan ja rakentelemaan mailoja.
Olennainen mun mielestä tuossa on se, että noita ei voida laittaa paremmuusjärjestykseen, koska tutkimatta swingin rakennetta ko pelaajan kohdalla ei voida tietää kumpaa kautta lähdetään mailoja fittaamaan. Viesti oli siis pitkälti se, että MOI ei ole autuaaksi tekevä asia vaikka osa sen nimiin hehkuttaakin, koska joissain swingityypeissä sen kautta säädetyt setit antavat huonomman lopputuloksen kuin SW:n kautta rakennetut, joissain paremman. Hän siis enemmänkin hyökkää SW:n kritisoijien suuntaan kuin puolustaa sitä.
Fransin näkemyksen ja kokemuksen mukaan (siis hänen kirjoituksistaan päätellen) SW fittaus antaa useammin paremman tuloksen kuin MOI. Ei aina, eikä joka tapauksessa, mutta hänen mukaansa useammin.
Toi akselihomma on mun varsin vaikea selittää kirjoittaen, mutta kiertokeskipisteen sijainti ja sen liikesuunta ovat kovin erilaiset eri swingityyleissä. Samoin sen liikenopeuksien muutos ja sitä kautta se mitä pelaaja tuntee käsissään ja mailassa tapahtuvan. Niitä vaihtoehtoja on sitten kohtalaisen paljon kaikkine välimuotoineen ja niitä pitäisi ihan livenä ruotia että selviäisivät.
Jotta syntyisi käsitys millaisista lukuarvoeroista MOI/SW-keskustelussa kinataan, laskin likimääräiset arvot rautamailoille #3 – #9, 120 g teräsvarsi, lapojen painoero 7 g, ei lisäpainotusta. Alla on suurimman ja pienimmän arvon ero prosentteina (#9/#3).
SW-täsmäys:
* mailan kokonaispaino +8%
* ensimmäinen momentti +3%
* swingipaino 0%
* MOI -3%MOI-täsmäys:
* mailan kokonaispaino +9%
* ensimmäinen momentti +5%
* swingipaino +2% (3,7 sw-pistettä)
* MOI 0%Luvut ovat likimääräisiä, mutta kertovat suuruusluokan. Tällä tarkastelulla saataneen myös löyhä linkki alkuperäiseen aiheeseen, eli mailojen toleransseihin.
Mielenkiintoinen aihe. Haluatko avata laskelmiasi hieman?
ts kirjoitti: (27.1.2015 10:39:03)
Fransin näkemyksen ja kokemuksen mukaan (siis hänen kirjoituksistaan päätellen) SW fittaus antaa useammin paremman tuloksen kuin MOI. Ei aina, eikä joka tapauksessa, mutta hänen mukaansa useammin.
Alkoi mietityttämään. Mikä on fittausmielessä ”parempi tulos”?
Yleinen kysymys, ei erityisesti ts:lle….
Parti kirjoitti: (29.1.2015 9:09:31)
ts kirjoitti: (27.1.2015 10:39:03)
Fransin näkemyksen ja kokemuksen mukaan (siis hänen kirjoituksistaan päätellen) SW fittaus antaa useammin paremman tuloksen kuin MOI. Ei aina, eikä joka tapauksessa, mutta hänen mukaansa useammin.
Alkoi mietityttämään. Mikä on fittausmielessä ”parempi tulos”?
Yleinen kysymys, ei erityisesti ts:lle….
Loistava kysymys varsinkin kun jatketaan sitä lisäämällä sana ’todellisuudessa’
Miten paljon joku on ihan aidosti parantanut lyömistään noiden säätöjen kautta? Rehti kysymys mieheltä joka on siis aina heilutellut vaan niitä keppejä mitä on käteen annettu
Parti kirjoitti: (29.1.2015 9:09:31)
Alkoi mietityttämään. Mikä on fittausmielessä ”parempi tulos”?
Sen voi kukin fittaaja itse määritellä. ’Richiellä’ näytti olleen osumateipin hajontakuvio, mutta miksei voi käyttää vaikka tulevan anopin kengännumeroa.
Loogista on valita se muuttuja, jota uskoo parantavansa. esimerkiksi joku tutkalukema.
Paino on sanalla uskoo.B kirjoitti: (29.1.2015 7:40:04)Mielenkiintoinen aihe. Haluatko avata laskelmiasi hieman?
Laskelmissa ei ole mitään ihmeellisempää, ihan perusmekaniikkaa
* mailan kokonaispaino
* ensimmäinen momentti: momentti (F*r) tukipisteen suhteen, joka on 4 in gripin päästä
* swingipaino: momentti (F*r) tukipisteen suhteen, joka on 14 in gripin päästä (vipu)
* MOI: massa-alkioiden hitausmomentti (m*r^2) pyörimisakselin suhteen (hitausmomentti); yksinkertaistetussa tarkastelussani pyörimisakseli on gripin päässä, pitäisi olla noin 4 in gripin päästä, edelleen lapa pitäisi käsitellä kolmiulotteisena kappaleena ja varren pituuden mukana muuttuva painopiste pitäisi huomioidaLähinnä minua MOI/SW-keskustelussa kiinnostaa, mitkä tekijät vaikuttavat mailan käyttäytymiseen ja tuntumaan lyönnin aikana. Mielestäni mailan kokonaispaino ja hitausmomentti ovat pääosassa mailan ollessa liikkeessä, erityisesti downswingin loppuvaiheessa. Ensimmäinen momentti ja swingipaino ovat staattisia suureita, joiden merkitys liikkeen aikana lienee vähäisempi. Ei kuitenkaan auta aliarvioida swingipainoa, joka on kokemusperäinen menetelmä tuntuman kuvaamiseksi.
ts kirjoitti: (29.1.2015 9:20:14)
Loistava kysymys varsinkin kun jatketaan sitä lisäämällä sana ’todellisuudessa’Miten paljon joku on ihan aidosti parantanut lyömistään noiden säätöjen kautta? Rehti kysymys mieheltä joka on siis aina heilutellut vaan niitä keppejä mitä on käteen annettu
Olen rakennellut kokeilumielessä muutaman setin mailoja, lähinnä itselleni.
Olen pitänyt swingipainoasiaa low-priority-kansiossa. Lisäksi enempi tunnejuttuna ja yrityksen/erehdyksen kautta haettavana kuin tieteellisesti laskettavana asiana.
Monta vuotta uskollisesti palvellut settini on D2 (i2) — D6 (W58), eli ei noudata SW tai MOI-mallia. Itse asiassa haluan että lyhyet mailat tuntuvat erilaisilta kuin pitkät mailat, onhan swingiajatuskin aika erilainen erimittaisella mailalla.On tietysti eri asia rakentaa mailoja toiselle kuin itselleen, mutta näkisin silti custom-fittauksessa oleellista olevan se että ensin tehdään teorian avulla mahdollisimman hyvä aihio ja loppusilaus tehdään lyömisen ja kokeilemisen kautta. Niinkuin lie-kulmat taivutellaan kohdalleen lyömissession avulla.
4par kirjoitti: (29.1.2015 10:40:37)
yksinkertaistetussa tarkastelussani pyörimisakseli on gripin päässäi.Juuri tästähän se Frans tuolla kirjoitti.
Mikä on pyörimisakseli ja minkä suuntainen? Mikä se on swingin eri vaiheissa vaiko aina sama?
Vai onko tuo yksinkertaistaminen juurikin koko ongelman ydin ja se vaaditaan vain jotta voidaan saada omalle metodille perustelut?
ts kirjoitti: (29.1.2015 10:54:47)Vai onko tuo yksinkertaistaminen juurikin koko ongelman ydin ja se vaaditaan vain jotta voidaan saada omalle metodille perustelut?
Ongelma ei ole lainkaan tarkastelun yksinkertaistamisessa. Suoritin rinnakkaislaskentaa valitsemalla pyörimispisteen 4 in gripin päästä, jolloin tulokset muuttuivat jonkun verran MOI:lle suosiollisemmaksi. Koska vakiohitausmomentin saavuttamiseksi olisi pitänyt suorittaa pientä lisäpainotusta ja muutkin virhetekijät olisi mielellään pitänyt huomioida, en viitsinyt ryhtyä puuhaan. Olen urani aikana oppinut, että asioiden yksinkertaistamisesta ei ole haittaa, jos tietää tehdyn virheen vaikutukset. Turha tarkkuus on teknistä tietämättömyyttä!
4par kirjoitti: (29.1.2015 11:15:21)
ts kirjoitti: (29.1.2015 10:54:47)Vai onko tuo yksinkertaistaminen juurikin koko ongelman ydin ja se vaaditaan vain jotta voidaan saada omalle metodille perustelut?
Ongelma ei ole lainkaan tarkastelun yksinkertaistamisessa. Suoritin rinnakkaislaskentaa valitsemalla pyörimispisteen 4 in gripin päästä, jolloin tulokset muuttuivat jonkun verran MOI:lle suosiollisemmaksi. Koska vakiohitausmomentin saavuttamiseksi olisi pitänyt suorittaa pientä lisäpainotusta ja muutkin virhetekijät olisi mielellään pitänyt huomioida, en viitsinyt ryhtyä puuhaan. Olen urani aikana oppinut, että asioiden yksinkertaistamisesta ei ole haittaa, jos tietää tehdyn virheen vaikutukset. Turha tarkkuus on teknistä tietämättömyyttä!
Nyt et ihan pysynyt kartalla tekstistäni. Koko pyörimisakseli ja sen suunta ja keskipiste ovat rajua yksinkertaistamista
* MOI: massa-alkioiden hitausmomentti (m*r^2) pyörimisakselin suhteen (hitausmomentti); yksinkertaistetussa tarkastelussani pyörimisakseli on gripin päässä, pitäisi olla noin 4 in gripin päästä, edelleen lapa pitäisi käsitellä kolmiulotteisena kappaleena ja varren pituuden mukana muuttuva painopiste pitäisi huomioida
paljonko arvioit MOI-laskelmasi virhemarginaaliksi noin suunnilleen.
Nyt et ihan pysynyt kartalla tekstistäni. Koko pyörimisakseli ja sen suunta ja keskipiste ovat rajua yksinkertaistamista
Kerrotko, mistä pyörimisakselista puhut.
B kirjoitti: (29.1.2015 11:33:59)
Nyt et ihan pysynyt kartalla tekstistäni. Koko pyörimisakseli ja sen suunta ja keskipiste ovat rajua yksinkertaistamista
Kerrotko, mistä pyörimisakselista puhut.
Miten voisin kun niitä on monta ja niiden suunta ja sijainti ovat jatkuvassa muutoksessa, kuten myös niihin vaikuttavat voimat. Vieläpä täysin poikkeavina toisistaan eri swingityyleissä.
Juuri siksi koko pyörimisakseli on sitä yksinkertaistamista.
ts kirjoitti: (29.1.2015 11:44:03)
Miten voisin kun niitä on monta ja niiden suunta ja sijainti ovat jatkuvassa muutoksessa, kuten myös niihin vaikuttavat voimat. Vieläpä täysin poikkeavina toisistaan eri swingityyleissä.Juuri siksi koko pyörimisakseli on sitä yksinkertaistamista.
Yksinkertaistaminen on koko homman juju. Mikä mielestäsi olisi todennäköisesti paras ehdokas Mailan MOI-laskelman pyörimisakselille jossain ennen osumaa viimeisen kymmenesosasekunnin puolivälissä?
B kirjoitti: (29.1.2015 11:54:15)
Mikä mielestäsi olisi todennäköisesti paras ehdokas Mailan MOI-laskelman pyörimisakselille jossain ennen osumaa viimeisen kymmenesosasekunnin puolivälissä?
Siis edelleenkin sinulla kovia ymmärrysvaikeuksia?
Ei ole sellaista akselia joka olisi pätevä. Juuri sitä Frans koitti tuolla toisaalla selittää pitkät tovit.
-
JulkaisijaArtikkelit