Aihe: Mailanpään hidastuminen - Golfpiste.com

29.11.–6.12. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][3]
KilpailuaSuomalaista

Mailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen

Esillä 25 viestiä, 1,926 - 1,950 (kaikkiaan 2,023)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • ts

    data kirjoitti: (9.6.2011 22:37:48)

    ts kirjoitti: (9.6.2011 22:23:21)

    data kirjoitti: (9.6.2011 22:09:37)
    [
    Tiger sulkee käsillään lapaa n. 50 astetta mailan asennosta klo9 osumaan.
    .

    Toi 50 astetta on aika sama mitä hartiat hyvillä pallonlyöjillä tuossa välillä kääntyvät. Tigerilla ei, vaan joutuu flippaan ja crossaamaan. Jatkoksi Gary Playerin sanat: If You get that, You hook and You slice. And listen what the kid says…. he hooks and he slice.

    Edellisen viestisi mukaan ei crossannut (vai ketä tarkoitit) ja nyt taas crossaa.

    Vois vielä yhden pyynnön lisätä. Lukemaan opetteleminen. Ja vastaamaan yksinkertaisiin kysymyksiin.

    Another flippy wristy kid….

    Ei vasen kämmenselkä ole kameraa kohti. (face on kuva)
    Minua ei ainakaan haittaa mainittu kyynärpäiden asento enkä usko, että muitakaan.

    ts kirjoitti: (9.6.2011 22:23:21)

    data kirjoitti: (9.6.2011 22:09:37)
    [
    Tiger sulkee käsillään lapaa n. 50 astetta mailan asennosta klo9 osumaan.
    .

    Toi 50 astetta on aika sama mitä hartiat hyvillä pallonlyöjillä tuossa välillä kääntyvät. Tigerilla ei, vaan joutuu flippaan ja crossaamaan. Jatkoksi Gary Playerin sanat: If You get that, You hook and You slice. And listen what the kid says…. he hooks and he slice.

    Väitätkö tosiaan, että monen pelaajan hartiakiertonopeus on melkein tuplat Tigeriin nähden.

    ts

    Eikun nythän mä ymmärsin. Data olettaa, että 5 vuotta vanhat videotkin muuttuu aina sen mukaisiks mitä silloinen valmentaja yrittää saada aikaiseksi. hitto kun en ennen tuota tajunnut.

    ts

    data kirjoitti: (9.6.2011 22:46:51)
    Ei vasen kämmenselkä ole kameraa kohti. (face on kuva)
    Minua ei ainakaan haittaa mainittu kyynärpäiden asento enkä usko, että muitakaan.

    Haittaa? Ei vaan kysyin, miten olisi mahdollista sulkea lapaa käsivarsien rotaatiolla ja säilyttää tuo kyynärpäiden asema. Se kun vaan ei ihmiskeholle ole mahdollista.

    ts kirjoitti: (9.6.2011 22:56:07)

    data kirjoitti: (9.6.2011 22:46:51)
    Ei vasen kämmenselkä ole kameraa kohti. (face on kuva)
    Minua ei ainakaan haittaa mainittu kyynärpäiden asento enkä usko, että muitakaan.

    Haittaa? Ei vaan kysyin, miten olisi mahdollista sulkea lapaa käsivarsien rotaatiolla ja säilyttää tuo kyynärpäiden asema. Se kun vaan ei ihmiskeholle ole mahdollista.

    Minulle se on mahdollista enkä näe miksi ei muillekin. Onko tuossa Tiger crossaa
    videossa tarkoittamasi asento… jos on, niin millä kohtaa?

    ts kirjoitti: (9.6.2011 21:47:15)

    flog kirjoitti: (9.6.2011 21:24:17)

    ts kirjoitti: (9.6.2011 20:50:58)

    B kirjoitti: (9.6.2011 20:07:29)
    Niin näyttää tekevän. Mies parka.

    Kai muuten kuuntelit myös selostajien kommentit tuosta lyönnistä?

    Ja kukas vanha mestari se sanoikaan… another flippy wristy kid. Ihme kun pallot sinkoilee tiiltä mihin sattuu ja Foleylla melkoinen työ saada se tuosta irti.

    On se svingikin ollut kuitenkin parempi kuin keskimääräisen PGA-pelaajan. Haneyn aikana Tiikeri oli Girreissä PGA-ykkönen 2006, 2007 ja 2008. Ajuri on ollut epätarkka, mutta onko väyläosumaprosentti kuitenkaan se svingin viimeisen mittari?

    Nii…enpä tiedä muuta kuin että itse ei ollut ainakaan tyytyväinen pallojen sinkoiluun ympäriinsä. Siksi haetaan nyt tekemistä vallan toisesta suunnasta, joskaan ei ihan helpolla ole tuokaan tiimi päässyt. Siinä on muuten mukana vääntämässä yksi noista foorumin tuuppareista joiden tasoa B ja data jaksaa aina arvostella. Tajuamatta pätkän vertaa kenestä puhuvat.

    Oli miten oli, kuten statsit osoittavat Tiger oli ennen Foley-aikakautta erittäin hyvä rautamaila kädessään. Maailman paras.

    Draiverillakin Tiikeri oli suht hyvä (~70% tarkkuus) niin kauan kuin löi alle 300 jaardin keskiarvolla(ennen 2004). Kun 2003-2004 draivipituus alkoi nousta noin 10 metriä, myös tarkkuus putosi ~10%. Tätähän on spekuloitu paljon, osan mielestä Tiikerillä oli pakkomielle pysyä pisimmälle lyövien joukossa ja rupesi lisäämään voimaa lyönteihin (joka välillä hajotti svingin), osa syyttää Hank Haneya, osa taas laskee että kun lyöt 10 metriä pidemmälle on todennäköisempää olla ulkona väylältä.

    ts

    data kirjoitti: (9.6.2011 23:02:35)

    ts kirjoitti: (9.6.2011 22:56:07)

    data kirjoitti: (9.6.2011 22:46:51)
    Ei vasen kämmenselkä ole kameraa kohti. (face on kuva)
    Minua ei ainakaan haittaa mainittu kyynärpäiden asento enkä usko, että muitakaan.

    Haittaa? Ei vaan kysyin, miten olisi mahdollista sulkea lapaa käsivarsien rotaatiolla ja säilyttää tuo kyynärpäiden asema. Se kun vaan ei ihmiskeholle ole mahdollista.

    Minulle se on mahdollista enkä näe miksi ei muillekin. Onko tuossa Tiger crossaa
    videossa tarkoittamasi asento… jos on, niin millä kohtaa?

    No ei todellakaan ole ja sehän Tigerin ongelma onkin. Tuosta voit minuutin kohdalta eteen päin katsella lisää mitä Player on asiasta mieltä.

    Mutta oot sä oikeesti kova(päinen) tyyppi. Liki kympin händärillä poljet maan rakoon asiat, joita tänä päivänä huippuvalmentajat koittavat oppilailleen työntää. Toitotat asioita, joita kukaan kuulemani maailmanluokan valmentaja ei ole halunnut tapahtuvan enää vuosiin. Kaikki kulkee just päinvastaseen suuntaan, paitti meitin data, joka saattaa pelata hyvänä päivänä vaikka alle 80. Keltasilta.

    ts kirjoitti: (9.6.2011 22:56:07)

    Haittaa? Ei vaan kysyin, miten olisi mahdollista sulkea lapaa käsivarsien rotaatiolla ja säilyttää tuo kyynärpäiden asema. Se kun vaan ei ihmiskeholle ole mahdollista.

    Vasemman käsivarren kierto yhdistettynä molempien ranteiden molempien nivelten toimintaan mahdollistaa tuon, mutta sillä taas ei ole mitään tekemistä minun tunteman crossauksen kanssa.

    ts

    mesikämmen kirjoitti: (9.6.2011 23:16:26)

    ts kirjoitti: (9.6.2011 22:56:07)

    Haittaa? Ei vaan kysyin, miten olisi mahdollista sulkea lapaa käsivarsien rotaatiolla ja säilyttää tuo kyynärpäiden asema. Se kun vaan ei ihmiskeholle ole mahdollista.

    Vasemman käsivarren kierto yhdistettynä molempien ranteiden molempien nivelten toimintaan mahdollistaa tuon, mutta sillä taas ei ole mitään tekemistä minun tunteman crossauksen kanssa.

    Meillä lienee Mesikämmen se ero dataan, että me molemmat tunnetaan opetuksen terminologia ja käsitellään asioita sen mukaan. Me molemmat myös pävittäin nähdään, miten ihmiset on sen ymmärtäny ja koitetaan kaivaa niitä sieltä suosta ylös. Siihen kun tulee sitten amtööri sönkkäämään väliin omiaan, niin sekasinhan se paketti on. Varsinkin kun kaverin viimesimmät opit on 70-luvulla kirjotetuista teoksista. Mä sentään crossasin vielä 2000-luvun puolellakin 😉

    Lähtisköhän toi data meidän kanssa pelaamaan jos kutsuttais?

    ts kirjoitti: (9.6.2011 23:26:28)

    mesikämmen kirjoitti: (9.6.2011 23:16:26)

    ts kirjoitti: (9.6.2011 22:56:07)

    Haittaa? Ei vaan kysyin, miten olisi mahdollista sulkea lapaa käsivarsien rotaatiolla ja säilyttää tuo kyynärpäiden asema. Se kun vaan ei ihmiskeholle ole mahdollista.

    Vasemman käsivarren kierto yhdistettynä molempien ranteiden molempien nivelten toimintaan mahdollistaa tuon, mutta sillä taas ei ole mitään tekemistä minun tunteman crossauksen kanssa.

    Meillä lienee Mesikämmen se ero dataan, että me molemmat tunnetaan opetuksen terminologia ja käsitellään asioita sen mukaan. Me molemmat myös pävittäin nähdään, miten ihmiset on sen ymmärtäny ja koitetaan kaivaa niitä sieltä suosta ylös. Siihen kun tulee sitten amtööri sönkkäämään väliin omiaan, niin sekasinhan se paketti on. Varsinkin kun kaverin viimesimmät opit on 70-luvulla kirjotetuista teoksista. Mä sentään crossasin vielä 2000-luvun puolellakin 😉

    Lähtisköhän toi data meidän kanssa pelaamaan jos kutsuttais?

    Vai kirotuista? 🙂
    Olishan se hienoa välillä vähän pelaillakin…

    PG

    ts kirjoitti: (8.6.2011 21:26:18)

    PG kirjoitti: (8.6.2011 21:02:49)

    Poimin nyt tekstistä sellaisia kohtia, joita en ymmärrä alkuunkaan. ” Ensin tapahtuu puristumista ja kun puristuminen on päättynyt, sekä pallo ja maila saavat hetkellisesti nopeuden, joka on pallon lähtönopeus”.

    Tuohan on aivan selviö, että juuri noin se on. Se ei voisi olla mitenkään toisin, koska kappaleet liikkuvat toisissaan kiinni. Voit jatkaa tuosta miettimistä.


    ts kirjoitti:
    (8.6.2011 23:56:20)
    Kerrotko PG vastauksen kahteen kysymykseen:

    Lähteekö pallo liikkeelle vasta irtoamishetkellä, vai onko se liikkeellä jo ennen sitä?

    Voiko kahdella samaan suuntaa liikkuvalla kappaleella olla eri nopeus, jos ne ovat kiinni toisissaan?

    Vastaan mielelläni noihin kahteen kysymykseen. Ensin on kuitenkin syytä selvittää
    a) milloin puristuminen on mielestäsi päättynyt?
    b) minkä pisteen nopeus mielestäsi kuvaa parhaiten pallon hetkellistä nopeutta (pallon etureuna, takareuna keskikohta, massakeskipiste?)

    Varmaan aika esittää kiitokset tälle ketjulle, olen päässyt jo hyvällä menestyksellä selättämään paholaisen lyönnissäni, ja pallo alkaa pakenemaan taa kuin nuoruusvuosinani, tosin eri syistä.

    En ymmärrä fysiologiasta ja lihaskäskytyksistä juurikaan mitään, mutta olen tässä jo jonkin aikaa yrittänyt orjallisesti suorittaa noita TS:n metodeja, ja tulosta alkaa syntyä, erinomaisista neuvoista hänelle vilpittömät kiitokset.

    Pidetään lapa auki jatkossakin mahdollisimman pitkään.

    -jarna-

    PG

    Oma näkemykseni kysymyksiini on:

    a) Puristuminen päättyy vasta pallon irrottua lavasta. Pallo on koko ajan puristuneena kontaktissa.

    b) Mielestäni pallon hetkellistä nopeutta kuvaa parhaiten pallon massakeskipisteen nopeus. Toki yksittäisten pisteiden nopeuksiakin voidaan tarkastella, mikäli se osoittautuu aiheelliseksi.

    Mikäli fukke on tarkoittanut puristumisen päättymisellä sitä hetkeä, jolloin pallo on saavuttanut suurimman arvon kokoonpuristumiselleen, niin teksti : ”Pallo nimittäin ei lähde liikkeelle vielä silloin, kun maila osuu sen kylkeen. Ensin tapahtuu puristumista ja kun puristuminen on päättynyt, sekä pallo ja maila saavat hetkellisesti nopeuden, joka on pallon lähtönopeus, joka tulee muuttumaan vielä osuman aikana sen mukaan, pystytäänkö palloon vielä välittämään voimaa (siis miten mailanpää kiihtyy)”, ei valitettavasti tule yhtään ymmärrettävämmäksi. Vähintäänkin dynamiikan peruslaki F = ma on täydellisesti unohtunut.

    ts: ”Tuohan on aivan selviö, että juuri noin se on. Se ei voisi olla mitenkään toisin, koska kappaleet liikkuvat toisissaan kiinni.”

    Tarkoitatko, että koska pallo ja lapa liikkuvat toisissaan kiinni, niin silloin niillä on koko kontaktin ajan sama nopeus? Eikö se ole ristiriidassa fukken tulkinnan kanssa, jossa pallo vaikka onkin kiinni lavassa heti alusta lähtien, lähtee liikkeelle vasta joskus myöhemmin? Eikö se ole ristiriidassa myös oman tulkintasi kanssa, jonka mukaan pallon lähtönopeus ei ole sama kuin pallon irtaantumisnopeus?

    Sitten vastaukset ts:n kysymyksiin:

    ts: ”Lähteekö pallo liikkeelle vasta irtoamishetkellä, vai onko se liikkeellä jo ennen sitä?”

    Kokoonpuristumisesta (ja myös spinnistä) johtuen pallon kaikkien pisteiden nopeudet määräytyvät yksilöllisesti. Puristumisen seurauksena pallon massakeskipisteen paikka muuttuu, se lähtee heti liikkeelle. Myös muut pallon pisteet alkavat liikkua, toiset hyvin hitaasti toiset nopeammin pallon elastisuudesta johtuen.

    Tuossa oikeanpuolisessa kuvassa kokoonpuristuma on arvioni mukaan 6,5 mm. Pallon keskipiste on liikkunut 5,5 mm, mutta pallon etureuna vain 3 mm. Lapa on liikkunut samanaikaisesti 11,5 mm.

    ts: ”Voiko kahdella samaan suuntaa liikkuvalla kappaleella olla eri nopeus, jos ne ovat kiinni toisissaan? ”

    Jos oletetaan, että oikeanpuoleisessa kuvassa pallo on puristunut maksimiinsa, niin puristumisen ulkopuolella olevat massapisteet (n. 95 % pallon massasta) liikkuvat irtaantumiseen mennessä vähintään kokoonpuristumisen verran (6,5 mm) pitemmän matkan, kuin lapa. Jos jäljellä on 0,25 ms kontaktiaikaa, niin 95 % pallon massapisteistä saa 26 m/s suuremman keskinopeuden lapaan verrattuna. Laskelmieni mukaan kontaktiajan alkupuoliskolla pallon massakeskipisteen nopeus on voinut nousta nollasta arvoon 50 m/s ja lavan nopeus on samanaikaisesti voinut laskea arvosta 60 m/s arvoon 50 m/s. Kontaktiajan loppupuoliskolla pallon massakeskipisteen keskinopeus on voinut olla 71 m/s ja lavan 45 m/s. (Kontaktin lopussa pallon nopeus on luonnollisesti mainittua suurempi ja lavan mainittua pienempi. Ilman yksityiskohtaisempia tietoja ei asiaa kannata selvitellä tarkemmin).

    Ei tässä mitään ihmeellistä ole. Johtamani ”pallo on jousi”- malli on melko hyvin yhteensopiva kuvasta saatavien mittaustulosten kanssa. Pallo jopa lähtee liikkeelle vielä verkkaisemmin, mutta mallin ei pitäisi ollakaan täysin käytännön mukainen. Pallo ei ole tutkijoiden mukaan yksinkertainen jousi, vaan kaksi jousta ja mäntä.

    ts

    PG kirjoitti: (13.6.2011 20:06:27)
    Oma näkemykseni kysymyksiini on:

    a) Puristuminen päättyy vasta pallon irrottua lavasta. Pallo on koko ajan puristuneena kontaktissa.

    Puristuminen päättyy sillä hetkellä kun pallo ei puristu enää lisää. Puristuneenahan se voi olla sen jälkeenkin, muttta ei enää puristu.

    ts kirjoitti: (13.6.2011 22:08:22)

    PG kirjoitti: (13.6.2011 20:06:27)
    Oma näkemykseni kysymyksiini on:

    a) Puristuminen päättyy vasta pallon irrottua lavasta. Pallo on koko ajan puristuneena kontaktissa.

    Puristuminen päättyy sillä hetkellä kun pallo ei puristu enää lisää. Puristuneenahan se voi olla sen jälkeenkin, muttta ei enää puristu.

    Irtoaako pallo lavasta vasta kun sen ’jousen’ puristuminen alkaa laukeamaan vasten lapaa?
    Jos näin on, niin eikö silloin pallon lähtönopeuden määrää osittain ’laukaisualustan’ nopeus, eli se hidastunut mailanpään nopeus, eikä mailanpään maksiminopeus ennen osumaa?

    ts

    Paksupekka kirjoitti: (13.6.2011 22:21:01)
    [
    Irtoaako pallo lavasta vasta kun sen ’jousen’ puristuminen alkaa laukeamaan vasten lapaa?
    Jos näin on, niin eikö silloin pallon lähtönopeuden määrää osittain ’laukaisualustan’ nopeus, eli se hidastunut mailanpään nopeus, eikä mailanpään maksiminopeus ennen osumaa?

    Juuri näin se menee, ja siksi ollaan nykyään kovin kiinnostuneita separation pointin mailanpään nopeuksista. Puristuksen purkaantuminen kun nimenomaan tapahtuu vasten jo hidastunutta lapaa.

    Katselin tuossa vanhaa kirjaa (sitä lähes eniten vihaamaani) ja siellä oli myös asiaa hieman tutkittu lavan massan kautta. Tosin vain huippunopeuden osalta, mutta onpahan joku kiinnekohta.

    6 unssin painoisella lavalla sai pallon lentämään 218 yds, kun lavan nopeus oli 162 feet/second. 8 unsiin painoinen lapa lennätti 219 yds jo nopeudella 153 f/s. 10 unssia pudotti matkan kolmella jaardilla, mutta nopeutta tarvittiin enää 147 f/s.

    Edelleen hämmästyttää, että ei nähdä tuota yhteyttä siinä vaiheessa, kun kyse on tuon paketin asennosta, eli lapa vedettynä perässä / heitettynä edelle. Vedettynähän koko käsien massa on vaikuttamassa lyövän kappaleen massaan, koska nivel ei anna periksi osumassa. Kun lapa on käsien edellä, putoaa käsien massa käytännössä kokonaan pois osuman takaa (vaikka onkin edessä juu)

    Itse asiassa hieman ehkä jyrkästi lausuin. Ymmärtääkseni lähes kaikki ovat tuon ymmärtäneet.

    Tässä video mistä PG nappas kuvat
    video1

    ja aikaisemmin joskus olleeseen videopätkään missä oli fakepallo, niin sama aidolla.
    video2

    Enpä oikeen usko, että tuo osuminen ja mitä siinä tapahtuu, niin kovin helposti aukenee näillä videoilla ja teoreettissilla päätelmillä.

    ts

    Jamasa kirjoitti: (13.6.2011 22:34:33)
    Tässä video mistä PG nappas kuvat
    video1

    ja aikaisemmin joskus olleeseen videopätkään missä oli fakepallo, niin sama aidolla.
    video2

    Enpä oikeen usko, että tuo osuminen ja mitä siinä tapahtuu, niin kovin helposti aukenee näillä videoilla ja teoreettissilla päätelmillä.

    Tuossa yksi kohtalaisen hyvä. Eipä paljon etureuna vielä pakene, vaikka pallo melko rutussa.

    B

    PG kirjoitti: (13.6.2011 20:06:27)
    Oma näkemykseni kysymyksiini on:

    a) Puristuminen päättyy vasta pallon irrottua lavasta. Pallo on koko ajan puristuneena kontaktissa.

    b) Mielestäni pallon hetkellistä nopeutta kuvaa parhaiten pallon massakeskipisteen nopeus. Toki yksittäisten pisteiden nopeuksiakin voidaan tarkastella, mikäli se osoittautuu aiheelliseksi.

    Mikäli fukke on tarkoittanut puristumisen päättymisellä sitä hetkeä, jolloin pallo on saavuttanut suurimman arvon kokoonpuristumiselleen, niin teksti : ”Pallo nimittäin ei lähde liikkeelle vielä silloin, kun maila osuu sen kylkeen. Ensin tapahtuu puristumista ja kun puristuminen on päättynyt, sekä pallo ja maila saavat hetkellisesti nopeuden, joka on pallon lähtönopeus, joka tulee muuttumaan vielä osuman aikana sen mukaan, pystytäänkö palloon vielä välittämään voimaa (siis miten mailanpää kiihtyy)”, ei valitettavasti tule yhtään ymmärrettävämmäksi. Vähintäänkin dynamiikan peruslaki F = ma on täydellisesti unohtunut.

    ts: ”Tuohan on aivan selviö, että juuri noin se on. Se ei voisi olla mitenkään toisin, koska kappaleet liikkuvat toisissaan kiinni.”

    Tarkoitatko, että koska pallo ja lapa liikkuvat toisissaan kiinni, niin silloin niillä on koko kontaktin ajan sama nopeus? Eikö se ole ristiriidassa fukken tulkinnan kanssa, jossa pallo vaikka onkin kiinni lavassa heti alusta lähtien, lähtee liikkeelle vasta joskus myöhemmin? Eikö se ole ristiriidassa myös oman tulkintasi kanssa, jonka mukaan pallon lähtönopeus ei ole sama kuin pallon irtaantumisnopeus?

    Sitten vastaukset ts:n kysymyksiin:

    ts: ”Lähteekö pallo liikkeelle vasta irtoamishetkellä, vai onko se liikkeellä jo ennen sitä?”

    Kokoonpuristumisesta (ja myös spinnistä) johtuen pallon kaikkien pisteiden nopeudet määräytyvät yksilöllisesti. Puristumisen seurauksena pallon massakeskipisteen paikka muuttuu, se lähtee heti liikkeelle. Myös muut pallon pisteet alkavat liikkua, toiset hyvin hitaasti toiset nopeammin pallon elastisuudesta johtuen.

    Tuossa oikeanpuolisessa kuvassa kokoonpuristuma on arvioni mukaan 6,5 mm. Pallon keskipiste on liikkunut 5,5 mm, mutta pallon etureuna vain 3 mm. Lapa on liikkunut samanaikaisesti 11,5 mm.

    ts: ”Voiko kahdella samaan suuntaa liikkuvalla kappaleella olla eri nopeus, jos ne ovat kiinni toisissaan? ”

    Jos oletetaan, että oikeanpuoleisessa kuvassa pallo on puristunut maksimiinsa, niin puristumisen ulkopuolella olevat massapisteet (n. 95 % pallon massasta) liikkuvat irtaantumiseen mennessä vähintään kokoonpuristumisen verran (6,5 mm) pitemmän matkan, kuin lapa. Jos jäljellä on 0,25 ms kontaktiaikaa, niin 95 % pallon massapisteistä saa 26 m/s suuremman keskinopeuden lapaan verrattuna. Laskelmieni mukaan kontaktiajan alkupuoliskolla pallon massakeskipisteen nopeus on voinut nousta nollasta arvoon 50 m/s ja lavan nopeus on samanaikaisesti voinut laskea arvosta 60 m/s arvoon 50 m/s. Kontaktiajan loppupuoliskolla pallon massakeskipisteen keskinopeus on voinut olla 71 m/s ja lavan 45 m/s. (Kontaktin lopussa pallon nopeus on luonnollisesti mainittua suurempi ja lavan mainittua pienempi. Ilman yksityiskohtaisempia tietoja ei asiaa kannata selvitellä tarkemmin).

    Ei tässä mitään ihmeellistä ole. Johtamani ”pallo on jousi”- malli on melko hyvin yhteensopiva kuvasta saatavien mittaustulosten kanssa. Pallo jopa lähtee liikkeelle vielä verkkaisemmin, mutta mallin ei pitäisi ollakaan täysin käytännön mukainen. Pallo ei ole tutkijoiden mukaan yksinkertainen jousi, vaan kaksi jousta ja mäntä.

    Kiitokset tästä kärsivällisestä Physics for Dummies jatko-osasta. Oikein harmaita aksoneita kutittelee. 🙂
    tuosta F=ma (tutkijoiden huijaus perukoululaisten kiusaamiseksi?) kaavasta fukken tapauksessa seuraa ymmärtääkseni ääretön kiihtyvyys. Silloin tarvittaisiin ääretön voima F.
    voisiko se olla kaivattu tukivoima? Jos mukana on jäykkä ranne supinaatioflexiossa ja jalat kiinni maassa pitkillä nastoilla tukevasti, tukivoimaan saadaan lyöjän massa+maapallon massa ja kosmologisten riippuvuuksien kautta koko maailmankaikkeuden massa, olisi massan m likiarvona ääretön.
    Jos ääretön kerrotaan äärettömällä voidaan saada ääretön=F. mot?

    ts

    B kirjoitti: (14.6.2011 9:17:32)

    tuosta F=ma (tutkijoiden huijaus perukoululaisten kiusaamiseksi?) kaavasta fukken tapauksessa seuraa ymmärtääkseni ääretön kiihtyvyys. Silloin tarvittaisiin ääretön voima F.
    ?

    Riittävän yksinkertainen ihminen pystyy käsittämään kaiken väärin.

    Mä oon joskus miettinyt, että mikä on pahempi kuin idiootti. Se on oppinut idiootti, koska se tieää pirusti, mutta ei ymmärrä mitään. Yleensä ei eds lukemaansa tai selitettyä.

    B

    ts kirjoitti: (14.6.2011 9:37:04)
    Riittävän yksinkertainen ihminen pystyy käsittämään kaiken väärin.

    Joo, taisin ymmärtä väärin.
    Liikemääristä ja niiden säilymisestä saattaa PG:n tarkastelu lähteä? Teoreettista niuhottamista. 🙂

    B kirjoitti: (14.6.2011 10:04:45)

    ts kirjoitti: (14.6.2011 9:37:04)
    Riittävän yksinkertainen ihminen pystyy käsittämään kaiken väärin.

    Joo, taisin ymmärtä väärin.
    Liikemääristä ja niiden säilymisestä saattaa PG:n tarkastelu lähteä? Teoreettista niuhottamista. 🙂

    Sulla ei nyt taida olla mitään annettavaa B enään tänne.

    ts

    B kirjoitti: (14.6.2011 10:04:45)

    ts kirjoitti: (14.6.2011 9:37:04)
    Riittävän yksinkertainen ihminen pystyy käsittämään kaiken väärin.

    Joo, taisin ymmärtä väärin.
    Liikemääristä ja niiden säilymisestä saattaa PG:n tarkastelu lähteä? Teoreettista niuhottamista. 🙂

    Lähinnä vääristä olettamuksista lähtenyttä laskemista kuten olen sanonut alusta asti. On laskettu lavan massan kautta, vaikka pitäisi laskea koko järjestelmässä olevan vaikutus. Kuviteltu lavan olevan vapaassa heilurilliikkeessä, vaikka se ei sitä todellakkan ole.

    B

    ts kirjoitti: (14.6.2011 10:25:53)

    B kirjoitti: (14.6.2011 10:04:45)

    ts kirjoitti: (14.6.2011 9:37:04)
    Riittävän yksinkertainen ihminen pystyy käsittämään kaiken väärin.

    Joo, taisin ymmärtä väärin.
    Liikemääristä ja niiden säilymisestä saattaa PG:n tarkastelu lähteä? Teoreettista niuhottamista. 🙂

    Lähinnä vääristä olettamuksista lähtenyttä laskemista kuten olen sanonut alusta asti. On laskettu lavan massan kautta, vaikka pitäisi laskea koko järjestelmässä olevan vaikutus. Kuviteltu lavan olevan vapaassa heilurilliikkeessä, vaikka se ei sitä todellakkan ole.

    Siis lavan massan ja nopeuden kautta. Ja pohdittu paljonko puuttuu.
    Maailman parhaiden pallonlyöjien tuotoksien toteutuminen kaavoissa vaati muistaakseni 25 g massanlisäyksen lavan 200g massaan draiverilyönneissä.
    Tärkeämpi tekijä tuntuisi olevan mailanpään nopeuden kasvattaminen ja suotuisin osumageometria, jos tuupparin lyöntiin halutaan lisää pituutta. Niihin juuri vaikuttaa täällä kuvattu ’tukivoimaosuma-asento’. Tuotettu lisävoima osumaan yli 6000N impactvoimia vastaan on osoittautunut vähäiseksi.

Esillä 25 viestiä, 1,926 - 1,950 (kaikkiaan 2,023)
Vastaa aiheeseen: Mailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen