-
JulkaisijaArtikkelit
-
Green Pass -hanke sai aika tyrmäävän vastaanoton seuroilta (90% vastaan, oliko yllätys??), joten asiaa ei lähdetä kehittämään. Toisaalta vastaavanlainen järjestely seurojen osalta sai paremman vastaanoton (50% vastaan, 43% puolesta), mutta riittääkö tämä viemään asiaa eteenpäin! Ottamatta enempää kantaa koko green pass -ideaan, niin väistämättä tulee mieleen, että vanhat rakenteet pyritään säilyttämään ajattelematta muutosten mahdollisuutta!? Lue lisää: http://www.golf.fi
Miksipä seurat vapaaehtoisesti luopuisivat jäsenmaksutuloistaan.
Kokonaan toinen pointti on Marden esille nostama ’koskaan et muuttua saa’ -mentalitettii, joka näkyy jyräävän oy:ssä ja ry:ssä noin yleislinjana.
Niin, tässähän on valtava ristiriita golfin lajikehityksen ja seurojen talouksien tavoitteiden välillä. Oy:t luonnollisesti haluavat stabiilit maksajat eli osakkeet myytyä. Liitto taas haluaisi viedä laijia eteenpäin, mutta on täysin hampaaton.
Ei se mitään, niin kauan kuin löytyy kaukojäsenyyden mahdollistavia seuroja, kaikilla on mahdollisuus harrastaa lajia kohtuullisilla kustanuksilla. Lajia se ei tosin vie eteenpäin, mutta entäs sitten….
Toivottavasti päästään eteenpäin monella rintamalla. Muualla maailmassa on golfia pelattu paljon kauemmin kuin meillä ja kenties sieltä voisi löytää joitain esimerkkejä.
Suomessa on jokunen täysin yksityiskäytössä oleva kenttä. Kenties siinä suunnassa voitaisiin pikkuhiljaa edetä meilläkin. Maailmalta on hyviä esimerkkejä huippukentistä, jonne vieraat (ilman jäsenen kutsus) pääsevät vain muutamina etukäteen määrättyinä lähtöaikoina (greenfee saattaa myös olla enemmän yritysasiakkaita suosiva). Tiedän pelaajia jotka arvostavat sitä että pääsevät pelaamaan lähestulkoon ilman ajanvarauksia, aina kun heillä sattuu löytymään sopivasti aikaa. He (ja mahdollisesti myös taustalla olevat yritykset) ovat myös valmiit maksamaan siitä jonkin verran enemmän kuin yksityinen pelaaja.
Toisaalta on kovaa kysyntää myös edullisista pay&play-kentistä. Meillä on paljon harrastajia jotka kiertävät vain muutaman kierroksen kaudessa. Miksi heidän pitäisi maksaa kalleita jäsenmaksuja pelkästään siitä että saavat liiton tasoituskortin. Halpoja pelimahdollisuuksia tulisi saada lisää tarjolle.
Tottakai suurin osa kentistä ja seuroista voisi toimia vanhaan malliin, jos/kun se malli toimii niiden osalta hyvin ja tarkoituksenmukaisesti.
Eli lisää vaihtelua tarjontaan, laidat leveälle ja katto korkealle. Erityisesti tämä koskee pääkaupunkiseutua. Siellä on puolet pelaajista, eli potentiaalia riittää joten asiakkaille pitäisi löytyä vaihtoehtoja suuntaan jos toiseenkin.
NimetönKL, kirjoitit:’…niin kauan kuin löytyy kaukojäsenyyden mahdollistavia seuroja, kaikilla on mahdollisuus harrastaa lajia kohtuullisilla kustanuksilla’.
Ehkä niin, mutta millaisilla pelimäärillä voidaan väittää kaukoilun olevan kustannustehokasta. Kiersin tänä kesänä puolen sataa kierrosta kentällä, jossa vastaava määrä kierroksia olisi tullut maksamaan kaukona (->greenfeellä) halvimmillaankin ja erilaisia vieraspelaajarajoituksia väistellen 50×35 euroa eli 1750 €. Mainittakoon, että vuokrasin aikaisin keväällä, siis ennen kauden alkua, pelioikeuden kyseiselle pääkaupunkiseudulla sijaitsevalle kentälle hiukan alle puolella mainitsemastani summasta.
Eiköhän tuo kaukoilu kuitenkin ole aika marginaalinen lieveilmiö eli ominaista kaikenlaisille sunnuntaigolfareille, jotka syystä tai toisesta (esim. pienten lasten äidit ja miksei isätkin) pelaavat suhteellisen vähän ja ilman kaukoilun mahdollisuutta olisivat ehkä kokonaan pois lajin parista?
Osuit naulan kantaan! Kaukojäsenyys on juuri se halvin tapa a) aloittaa harrastus ja b) pelata 10-15 kierrosta kesässä. Tätä tarkoitin. Samaan asiaan käsittääkseni tähtäsi tuo Green Pass.
Kuulenko muuten lievää ylemmyydentuntoa ja halveksuntaa käyttämässäsi sanassa ’sunnuntaigolffari’ ? Ei kaikilla ole mahdollisuutta tai edes halua pelata 50-70 kierosta kesässä ja silti nauttivat lajista. Toisaalta muistan erään entisen seuratoverini, joka pelasi 120 kierrosta vuodessa, mutta tasoitus oli kivettynyt 24:n kieppeille. Ei se julma kierrosmäärä vielä hyvää pelaajaa tee.
Niinpä miksipä seurat luopuisivat tuottoisista jäsenmaksuista, jollei ole pakko. Kuten naapurisivuston jutusta voi lukea, on liitonjäsenmaksu ja lehtimaksu yleensä vain 1/3 seuranjäsenmaksusta.
Pakko tulee siinä vaiheessa, kortteja aletaan tilaamaan esim. Viron puolelta.
Olen Jylanin kanssa samaa mieltä, että erilaisia kenttiä tarvitaan. Miksei niitä (täysin yksityisiä) kenttiä ole jo syntynyt? Oma veikkaukseni on, että nykyisen kaltainen oy-kenttä on tarjonnut parhaat katteet rakennuttajalle. Vaikka kenttä olisi kuinka hieno tahansa, niin 700-800 osaketta per 18 reikää ei voi taata varmuudella väljyyttä osakkeenomistajille, mikäli osaketta käytetään esim. keskimäärin 30 krt/vuosi.
NimetönNo, ei ollut tarkoitus leimata kenenkään taitoja kierrosmäärien tai edes pelaajastatuksen perusteella. Olisi kai pitänyt kirjoittaa ’kaikenlaisten ja -tasoisten’.
Omastakin kokemuksestani tiedän, että on melko turhauttavaa, kun itse pelaa ties monettako kauden kierrosta (kaukana omasta tasostaan) ja pelikaveri vieressä kehuu kuinka menossa on vasta kauden toinen täysi kierros ja birkkua pukkaa, vaikka bogia yrittää pelata!
Golf on turhauttavaa, onneksi ei kuitenkaan ihan koko aikaa. Kaivan esimerkin omasta loppukaudestani, kun pelasin lokakuussa kierroksen tulokseen 95 ja seuraavan täyden kierrokseni marraskuun alussa tulokseen 74. Vaikka kentät olivatkin erilaiset ja jälkimmäinen mielestäni paljon helpompi, saattaa peli joskus olla aivan käsittämättömän sekaisin.
Enemmän niitä hyviä suorituksiaan kuitenkin muistelee kuin huonoja, siksi tätä lajia haluaa tahkota vuodesta toiseen.
Juu-u !
Koskaan et muuttua saa.
kaukoilussa on monia hyviä puolia.
Ainakin kymmenen vuotta ( 1988 – 1998 Nevas ihan hyvä lupi ) pääasiallisesti yhtä knettää kierrettyä peli voi klihvasti vapautua , kun joutuu koko ajan uusille kentille . Viime vuonnakin ussi kentti :
1 Kyträjän
uusi out jopa linksii ( sr tarjos ) ,
2. Pikkalan Forest 3 krt vaativa
( tapsa tarjos 2 ) 2 hinta
a´a 32 e.
3. Bårgo yllätti ent Rita
( raksu tarjos kyyyvvin, Strutsin vieraan 25 2 ),
4. Nokia – uljas kolojonvirta ja nuijasotilaat
( sr tarjso taas ) Irsih ja mäkimiesten kisa 35 e ( Irish openista sai opranssin värieesn pikeepaidan ) ja evväät,
5. Hill side – upeebermuudan lupirakennus KEJ -tour 45 e sisälsi lounaan
KUn kiertelee muita kenttii ja oppii nokkelasti hyödyntään varsinkin 15.9. – 8.11 Malakuussa halpoi pelilipui :
1. Nudika 9 e,
2. Vuosaari 18 e ,
3. St Laurernce 25 e,
4. Suomen Sr-kolohviliiton ilmaiset tai
hallintomaksukentät a´8- 10 e
ni kemttämaksut ovat läöhempaänä 10 ku 20 euroo.
Kimppakyydit on järkevää jo Kiton sopimuksen takia, broidi pääs eläkeelle ja päästiin hyödyntäää mun kokemusta ja hänen ulkomailla hankitun mersun paikkojen välisen matkan aihettaman onkelman ratakisua.
opmat eväät bäkiis tasapinottaa sokeria ja köyhdyttää klubiravintoloita ( selvää varasruokailua ) ,
Kivat paremmin keskenään toimeen tulevat kolohviporukat – virtuaaliklubit , milloin
harkkaleiri
Elllvuoress taloudellien PORO TS.
kotihipat milloin Vierumäellä 15 e yö,
millloin ruukis 12 e yö, milloin
baeceloonassa 20006 koko
matka alle torihintojen. vertaa kuha 7 e kilo.
saa aina pelata parhaalla kentällä –
parhaassa seurassa – mikä tahansa – saa olla vikse ylä – tai alhuulöessa .
opetaa tekeen nopeit päätöksiä – ja käyttään kaikki arsenaalit – pitää olla muutaki tekemistä – jos ei päse kuukauteen pelaan – sauvakävely, viikin lintupuisto, Vanhankaupungin selän kalveet, kirjasto n kirjat ja tää neti.
paremmin ymmärtäisin, jos mäkihyppyst ruvettais
åperiin maksuu per hyppy – maksetaanahn benjii-hypyistäki.
Sit alastulorinteiden Paganinin ehdotusta hiitolatujen hiihtomaksuista ern ymääträrä eihä kävelykatumaklsujakaan viel ole.
mutta onneksi kolohvii voi lyödä missä tahansa –
esse tartte ees ola ranke- koton voi lyödä painmailall sai Hertsijkan kolohvista 17,5 2.
eli kolovijumalat rakastaa älykkäi lokkei – nopeita liietlihjöitä. nopeita lähtijöitä jatoisaalta pitkäjänteisiä suunitelmia.
tehhään ny mitä tahansa päätöksii ni lokit lenttää ja karavaani kulkee – mut järki käteen – ni päästään nopsasti samann tilanteeseen, jossa 5 vuotta sitten oltiin rakllaiautoilussa ja tänhään mäkihypyys, yhsitetyssä ja / tai kui estiläisde akankannossa .
ja hillo lopuus- verensokeri putos vanahlal diabeetikoola nälkärajalle – paras tulos lokkeilusta.
jylanilla oli erittäin mainiota tekstiä aiheesta.
muutenkin, nämä kaikki passit ja muut tuntuvat todelta turhalta kikkailulta. tyypillistä suomalaista meininkiä. se paras ratkaisu on usein se kaikkein yksinkertaisin.
olen puhunut.
NimetönToistan taas edelliseen puhujaankin viitaten, että yksinkertaisin ratkaisu olisi paras: Golfseurat hyväksyvät jäsenen, minkä jälkeen liitto myöntää tasoituskortin ja pelaaja valitsee pelitapansa eli osake+vastike tai vuokrapelioikeus tai GF tai vaikka ne kaikki niinkuin monet tekevät. Mikään ei muuttuisi paitsi muutamat etäseurat laihtuisivat vähän jäsenmäärältään, mutta kun ei niin ei sitten.
Eiköhän jokaisen yhdistyksen tarkoituksena ole tuottaa jäsenilleen jotain etuja. Etäjäsen käytännön heikkoutena on mun mielestä juuri se, ettei seura tuota etäjäsenilleen mitään oikeita palveluita. Ennen kuin joku sanoo ’saahan ne tasoituskortin ja tasoituksen ylläpidon’, niin todettakoon, että tuon palvelun voisi varmaan toteuttaa paljon älykkäämminkin kuin etäjäsenyydellä.
Sinänsä tuossa Green Pass ajatuksessa oli mun mielestä ihan ideaakin. Liitto olisi kerännyt rahaa, jota olisi voinut kanavoida hyödyllisesti golfyhteisön tarpeisiin. Totuus kyllä lienee, että ne rahat olisivat kuluneet byrokratian rattaisiin:-(. Edelleen olen sitä mieltä, että paras ratkaisu olisivat kotikentättömät seurat. Niillä olisi oikeasti intressi ajaa jäsenistönsä asiaa. Tällainen yhdistys voisi esim könttänä ostaa pelilippuja ja myydä niitä jäsenilleen edullisesti. Pitkällä tähtäyksellähän tällainen seura voisi vaikka ruveta omaan kenttähankkeeseen.
En näe juuri järkeä siinä, että nykyiset seurat avaisivat ovensa pelioikeudettomille. Jäsenistöllä olisi sisäisesti eturistiriita, koska osa jäsenistä tarvitsisi eri tyyppisiä palveluita kuin toiset (esim edellä mainitsemani pelilippujen hankinta).
Ikävä kyllä SGL ei tunnu ajavan kenenkään etua ja osakkeenomistajista suuri osa ei taida ymmärtää, etteivät pelioikeudettomat pelaajat ole uhka osakemarkkinoille:-(.
Nimetön’En näe juuri järkeä siinä, että nykyiset seurat avaisivat ovensa pelioikeudettomille. Jäsenistöllä olisi sisäisesti eturistiriita, koska osa jäsenistä tarvitsisi eri tyyppisiä palveluita kuin toiset (esim edellä mainitsemani pelilippujen hankinta).’
En käsitä mitä tarkoitat. Et kai vaan itse ala nyt sotkea OY:tä ja ry:tä toisiinsa 🙂 Eikös nytkin jokainen itse hommaa pelioikeutensa itse, köntässä tai yksin kappalein. OY:n ja ry:n naittamisella ehkä kuvitellaan tuettavan Osakemyyntiä ja siten kenttien rakentamista, mutta tämähän on todettu täydelliseksi harhaksi jo aikapäiviä sitten.
Hyviä bisnesideoita tuntuu olevan. Siitä vaan laskelmat kuntoon ja pankkiin rahaa hakemaan sen sijaan että täällä vongutaan että pitäisi olla sitä ja tätä.
Fantilla on loistava tulevaisuus edessään, kun tietää, että rakennuttajana tekee niin ison tilin kuin vain kehtaa (kuten Laakkoset Kytäjällä – ai niin vielä on runsaat puolet osakkeista myymättä).
Jylanin mukaan on kovaa kysyntää pay&play -kentistä. Siitä vaan oma kenttä pystyyn ja heti 4-5 vuoden päästä kun on saanut saanut sen pelikuntoon ja makuuttanut siinä X M€:a niin sitten se kysyntä realisoituu sellaisena 40.000-60.000 kierroksena, jotka ne max 10 kierrosta vuodessa pelaavat ’kysynnän ilmentymät’ (siis 4.000-6.000 pelaajaa siitä kymmenen kilometrin säteeltä) sinne ryntäävät pelaamaan.
On melkoisen varmaa, että yhteiskunta ei tämän lajin rahoitukseen osallistu. Suomessa tuskin löytyy lajille pohjattoman rikasta mesenaattiakaan. Siispä tässä asiassa toimitaan markkinatalouden ehdoin, tykättiinpä tai ei. Hyvä puoli siinä on se, että ken uskaltaa voi lähteä bisnestä tällä tekemään. Huono puoli on se, että se joka maksaa myös päättää.
Minun pika-analyysini on tuottanut seuraavat arviot:
1) Takavuosina (lähinnä 80-luvulla) jotkin kenttägrynderit tekivät ison tilin kun markkina kehittyi suotuisasti.
2) .. mutta moni otti pahasti takkiinsakin (90-luvun alku).
3) Jos nyt lähtee tekmään isoa kenttää, pitää olla kärsivällistä rahaa, koska osakekasan päällä voi joutua istumaan pitkäänkin. Riskit on isot, joten pitää olla isot tuotto-odotustenkin.
4) Pay&play ei näillä markkinoilla lennä itkemälläkään. Etelässä maa maksaa liikaa ja pohjoisempana ei ole tarpeeksi kysyntää (ei kyllä taida olla tarpeeksi kysyntää etelässäkään). Sitä paitsi, jos idea lentäisi, niin olisihan alalle tässä markkinataloudessa jo tullut yrittäjiäkin.
’En käsitä mitä tarkoitat. Et kai vaan itse ala nyt sotkea OY:tä ja ry:tä toisiinsa 🙂 Eikös nytkin jokainen itse hommaa pelioikeutensa itse, köntässä tai yksin kappalein. OY:n ja ry:n naittamisella ehkä kuvitellaan tuettavan Osakemyyntiä ja siten kenttien rakentamista, mutta tämähän on todettu täydelliseksi harhaksi jo aikapäiviä sitten.’
Luepas uudestaan kirjoitukseni. Puhuin pelilipuista, enkä pelioikeuksista. Jos esim. PK-seudun etäjäsenet perustaisivat Helsingin Golf Ry:n, niin tuo potentiaalisesti tuhansien jäsenien seura pystyisi tuottamaan jäsenilleen niitä palveluita, joita pelioikeudettomat pelaajat tarvitsevat. Esim ostamaan isoja määriä pelilippuja, jolloin niistä saisi paljousalennusta ja myymällä liput jäsenilleen.
Enkä ollut myöskään naittamassa oy:tä ja ry:tä. Minähän nimenomaan puhuin kotikentättömistä seuroista, jolloin mitään oy:tä ei edes ole.
Hyvin sanottu Pappa Tykki. Jos minulla olisi rahaa niin tuskin tekisin uutta golfkenttää sijoitusmielessä. Tuottavampia sijoituksia on runsaasti. Jos harrastukset ja liiketoiminnat yhdistyvät niin se ei ole hyvä merkki.
NimetönLuepa itse uudelleen oma tekstisi. Ko kappaleessa puhut nykyisistä seuroista. Ei niiden tarvitsisi palvelutarjontaansa mihinkään muuttaa ’ehdottamassani’ mallissa. Minä golftalman jäsenenä joko ostaisin osakkeen tai vuokraisin tai makselisin tolkuttoman hintaisia gf:ä tai ostaisin Kytäjää tai sarfvikia. Olisin siis kuitenkin syystä tai toisesta tässä kuvitteellisessa tapauksessa GT:n jäsen ja edustaisin sitä kilpailuissa jne. Tätä ’eturistiriitaa’ en ymmärtänyt vieläkään.
Samaa mieltä Pappa Tykin kanssa. Sellaista matematiikka ei ole vielä keksitty, että Pay&Play-kenttä kannattaisi.
Niiden perään itkevät vain sellaiset henkilöt, jotka eivät ole itse valmiita maksamaan mistään mitään – ei osakkeita, ei vuokria, ei osakekenttien green feetä. Millä helvetillä joku luulee tällaisen porukan olevan sitten suostuvainen maksamaan Pay&Play-kenttien green feen.
Ainoa mahdollisuus on, että Toni tai Tuomas voittaa kuusi kertaa peräkkäin European Tourin Order of Meritin ja sitten saa auringonpistoksen, josta toivuttuaan hänelle tulee sellainen käsitys, että hän on tälle yhteiskunnalle jotain velkaa ja päättää perustaa golfkentän vähäosaisille.
Perustamiskustannukset:
Luvat 2 miljoonaa (sis. tappelu viherpiipertäjien kanssa ja byrokraattien voitelu)
Selväpäisten rakennustyömiesten etsintä 1 miljoona
Rakentaminen 400 000
Vuotuiset ylläpitokulut:
1 miljoona
Vuotuiset tuotot:
Green fee-tulot 30 000
Subventio Order of Merit -rahoista 970 000
Tuommoisen auringonpistoksen voisi saada tietysti myös joku muukin, mutta sen pitää ola tosi paljon kovempi.
Yleensäkään en usko, että golfin kehitys etenee Suomessa mitenkään hallitusti, siitä kun ei ole kenellekään mitään hyötyä.
luulen, että tässä asiassa pyöritään liian ahtaassa
fundamenatslistien kuvioissa.
.
Ihan kuin lentokoneen kehittäjät aikanaan – ,jotka jumiutuivat vuosikynmeniä sitten miettimään vain potkurikoneen nopeuden kehittämist’ä ja loivat sille
teknis-inhimillisen nopeusrajan , jota ei voisi ylittää..
sitten keksittiin suihkumoottori – nopeudet kymmenkeratistuivat hetkessä.
Yks välkky tiedemies Lontoossa – siis britti väiiti melkein kuuhun lennon ovele . että kuuhun ei ikinä pääsätä..
no niin kolohviknettiä voidaan siis rakentaa Suomen vain yhellä kalliila tavalla , yhteiskunta, kunta, valtio ei tule investoimaan koskaan kolohviin penniäkään. Lassi-pekka Tilander kertoi jo ajat sitten ,että vaikka Sarfvikk ja Hillside tekeväöt komeat klubirakennyukset , kenttienkustannuksist voidaan raapia paljon turhaa ylellisyyttä pois – linksatkaa enemmän.
Miksi ei kunna tai yteiskunnan kannattaisi investoida kolofkenttään. Esim Vihdin image nousee Hillsiden avulla ihan merkittävästi – itsemurhat tuklevat vähenemään Vihrissä.
Paltamokaan ei enää kiroile sijoittamiaan varoja ’ japanilaisilel ’ tehtyyn kolohvikkenttään – kenttä on Suomen parhaita ja luo paltamolaisille ylimääräistä gloriaa.
Golfin peluun pitäisi olla ykkösasioita ennaltahekäistäessä suomen perinteisiä sepelvaltimotauteja, diabetetstä, ja yleensä heikkoa yleiskuntoa mm. liikalihavuutta.
Mitä muuta lajia urheilulajia – teet vaikka kolmen päivän aikana neljästi á 5 h : KCAL on bägiä kantaen 500 kcal x 5 h = 2.500 kcal. aika vastaa
maratoonia – mut sitä ei voi juosta 4 kertaa 3 pv:ssä- . raavann mieh m päiväkcal . 3.00 kcal.
Luultvasti terveydenhuolto tuleee sijoittamaan ennalta ehkäisevään terveydenhoitoon ne varat mieluummin kuin lääkkkeiisn . Oma selkäni ja käkivut paranivat kolohvin avulla – mieluummin paan koohviin ne rahat , jotka enne maksopin fysiteraupeutille ja koohvaaminen on lisäksi kivaa- kehittävää .
pitäisi luopua yhestä wihurin yläsiipitasomallista ja jatellal
s u i h k a r ei t a. kolohvissakin.
Mun mielestä kyse on siitä, mitä palveluita seurojen tulisi jäsenilleen tarjota. Esim. GT:ssä jäsenillä on jo pelioikeus, eli seuran rahoja ei kannata käyttää pelimahdollisuuksien tuottamiseen, vaan esim jäsenkoulutukseen ja sosiaalisiin tapahtumiin. Sen sijaan kotikentättömien seuralle pelimahdollisuuksien tuottaminen jäsenille seudun kentille on järkevä toimintamuoto. Sitä se mun eturistiriita ilmaus tarkoitti.
NimetönOn hieman outoa väittää, että meillä Suomessa ei voisi toimia mikään muu kuin nykyinen järjestelmä. Pelasin rapakon takana monta vuotta ja siellä kenttiä on kolmenlaisia: 1) suljetut yksityiset kentät, jonne on turha mennä vinkumaan sisään muutoin kuin jäsenen seurassa 2) yksityiset kentät jonne pääsee pelaamaan kuka tahansa ulkopuolinen kun pesee taaloja tiskiin (eikä välttämättä edes kovin suuria määriä) 3) ’kunnalliset’ kentät, joihin pääsee pelaamaan kuka tahansa ja joissa hinnat ovat kohtuullisia. Näistä kunnallisista kentistä muuten suuri osa on aivan erinomaisessa kunnossa ja pyörivät omillaan eli eivät enää saa subventiota kunnan kassasta. Sanottakoon vielä, että täysin suljettuja kenttiä on todella pieni osa kaikista kentistä.
Jenkkisysteemissä on mielestäni se hyvä puoli, että kaikille harrastajille löytyy varmasti mieluinen vaihtoehto. Jos ei halua nähdä persaukisia pummeja notkuvan klubirakennuksella niin liittyy jäseneksi sen verran kalliille suljetulle klubille ettei siitä ole pelkoa. Jos taas muiden kuin tuttujen naamojen näkeminen ei pahemmin häiritse niin voi liittyä jäseneksi jollekin puoliavoimelle kentälle tai kierrellä pelaamassa niissä paikoissa joihin rahalla pääsee sisään. Rapakon takana pätevät aivan samat markkinatalouden säännöt kuin meilläkin ja paljon pelaavalle tulee usein halvemmaksi liittyä jäseneksi jollekin kentälle kun taas satunnainen pelaaja kiertelee kenttiä usein vieraspelaajana.
Meillä Suomessa on tietysti muutamia asioita, jotka tekevät eräiden vaihtoehtojen toteuttamisen hieman haastavaksi, kuten esim. pitkä talvi, vähän golfaajia ja yleinen epäluuloinen suhtautuminen koko lajiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö myös meillä voisi olla hyvinkin erilainen järjestelmä vallalla jos vain tahtoa riittäisi.
Itselleni ei ole toistaiseksi valjennut, miksi seuroissa ei voisi olla jäseniä hieman erityyppisin oikeuksin ja maksuin.
Osakkaiden ja pelioikeutettujen etuihin ja oikeuksiin ei tarvitsisi tietenkään kajota.
Näillä kauko- tai GF-jäsenillä olisi gf-pelaajan status. Jotkut seurat liittokokouksessa toivoivat alennuksia liiton maksuihin tiukan taloustilanteen vuoksi, toisaalta ollaan hirttäydytty vanhoihin kaavoihin ja toimintamalleihin ja maahan on syntynyt 20.000 kaukojäsentä.
Jokainen voi laskea mielessään millainen raha pyörii kaukojen kautta jäsen- ja pelimaksuina.
Kotikentätön seura, miksei toimisi. Eräällä tavalla teeoffit ja vastaavat systeemit voi nähdä nimenomaan kotikentättöminä seuroina, joilla ei ole oikeutta antaa tasoituskorttia.
Jälkikäteen arvioiden on hiukan vaikea arvioida, lähtikö liitto ja Rantanen GP-casessa tosissaan liikkeelle ja tunnustelematta yhtään määperää. Jos jälkimmäinen pitää paikkansa, kenttä ja liitto taitavat olla aika kaukana toisistaan.
NimetönAiemmin kannatin, nyt ehkä jo vierastan tuota uusien ’lähi-etäseurojen’ perustamista. Annetaan vaan rahaa nykyisille etäseuroille aluetukena, ei siinä mitään. Ymmärrän hyvin, mikä estää nykyisten seurojen ’aukeamista’. Henkisesti ry on tiiviisti OY:n jatke ja kenttää hallinnoiva ja urheilujärjestötoiminta siten mielestäni kieroutuneella tavalla yhdistyy. Silloin puuttuu motiivi hyväksyä (usein tilapäisesti) pelioikeudetonta GF:llä pelaavaa porukkaa mukaan. Ne mahdollisesti samat gf pelaajat tulevat sen vuoksi Ylä-Savon ja Audrunin korteilla pelaamaan, mikä on mielestäni tarpeeton mutka.
Minä en ymmärrä miksi jonkun nykyisen seuran kannattaisi ottaa jäsenikseen ei sitoutuneita, halvimman tarjouksen perässä juoksijoita. Siihen tehtävään sopisi aivan hyvin kentättömät seurat. Nykyisille ’etäseuroille’ kyseessä voi olla jonkinlainen tulonlähde, mutta pääkaupunkiseudun kentille noista jäsenistä ei olisi juuri mitään iloa. Ehkäpä pelioikeutetun vähän pelaavat perheenjäsenet voisin nähdä sopivana kohderyhmänä.
-
JulkaisijaArtikkelit