Liikaa huonoja osumia (duffi, kylkkäri, slaissi, hukki) – miten harjoitella?

[Rauski1]

Hard Core kirjoitti: (23.3.2014 22:59:53)

Arsu kirjoitti: (23.3.2014 16:03:09)

Mikä ei ole mentaaliharjoittelua tai -valmennusta? Eikö voisi ajatella, että kaikessa on mentaalipuoli mukana? Voisiko alusta asti valmentaa kaikkea mentaalisesti hyvin niin ei tarvitsisi keskustella pään kestämisestä ja käydä tapaamassa kallonkutistajia?
.

Kaikessa fyysisessä tekemisessä on mentaalipuoli mukana, koska mentaalipuolta ja fyysistä tekemistä ei voi eroittaa.

Mentaaliharjoittelulla etsitään tapoja vaikuttaa tunnetilaan ja stressiin. Useimmat pelaajat tietävät, että heille tulee usein tietyssä tilanteessa omaa keskiarvoaan huonompi lyönti. Kallonkutistajilla ei ole hokkuspokkus kikkoja, vaan heillä on erilaisia harjotteita. Esim. mietitään miltä tuntuu ennen huonoa lyöntiä sekä miltä ennen hyvää lyöntiä ja sitten harjoitellaan muuttamaan tunnetila hyvää lyöntiä vastaavaan. Toinen harjoite on stressin vähentäminen ennen esim. vesiesteen ylilyöntiä.

Pelkkä mentaaliharjoittelu ei riitä parantamaan golftulosta mutta se voi olla hyvä lisä. Itse sain pudotettua viime kaudella tasoitusta 20 % ja siinä oli mentaaliharjoituksilla iso merkitys.

Mentaaliharjoitteet vaativat melkoisesti keskittymistä, joten jos sen hyötyyn ei usko, niin ei ehkä keskitty harjoituksiin riittävästi ja harjoittelu on ajanhukkaa. Muussa tapauksessa suosittelen kokeilemaan…

Mistäs lähtötasosta tuo 20% tuli? 54–>n. 43, 15–>12, siis silloinhan jos pelaa enemmän niin mun käsittääkseni tuo on vain sotkenut asioista enemmän,ilman mentaalimietiskelyä olis voinut keskittyä paremmin siihen seuraavaan lyöntiin ja saada suuremman kuin 20% pudotuksen

[Ballmarker]

Hard Core kirjoitti: (23.3.2014 22:59:53)
Kaikessa fyysisessä tekemisessä on mentaalipuoli mukana, koska mentaalipuolta ja fyysistä tekemistä ei voi eroittaa.

Aika monella kokeneemmallakin pelaajalla tulee välillä huono osuma palloon, kun ”taas perkele oli liian kiire katsoa pallon perään ja hartiat nousi….”. Pikku hiljaa alkaa muistaa pitää hartiat alhaalla saaton loppuun saakka. Mutta sitten kun on lyötävä vesiesteen yli, tuleekin taas kiire nähdä menikö se yli.

Eikö tuossa ole kyse mentaalipuolesta, huonosta mielenhallinnasta, joka tulee esiin vesiesteillä? Vesikauhu takaraivossa? Siitä eroon pääsemiseksi pitää siis harjoitella mielenhallintaakin, ei vain svingin fysiikkaa.

[ts]

Ballmarker kirjoitti: (24.3.2014 5:35:07)

Aika monella kokeneemmallakin pelaajalla tulee välillä huono osuma palloon, kun ”taas perkele oli liian kiire katsoa pallon perään ja hartiat nousi….”. Pikku hiljaa alkaa muistaa pitää hartiat alhaalla saaton loppuun saakka. Mutta sitten kun on lyötävä vesiesteen yli, tuleekin taas kiire nähdä menikö se yli.

.

Ei kai ihan oikeesti joku vielä vuonna 2014 usko tuollaiseen alhaalla pysymiseen?

Ei todellakaan ole ihme jos ihmiset ei opi yhtään palloa lyömään jos ohjeet ovat niin kaukana oikeesti hyvien pelaajien tekemisestä. Tais olla muuten vuonna -48 kun Percy Boomer totesi ettei pallon katsomisella ole mitään tekemistä osuman kanssa.

[Hard Core]

Rauski kirjoitti: (23.3.2014 23:20:41)
Mistäs lähtötasosta tuo 20% tuli? 54–>n. 43, 15–>12, siis silloinhan jos pelaa enemmän niin mun käsittääkseni tuo on vain sotkenut asioista enemmän,ilman mentaalimietiskelyä olis voinut keskittyä paremmin siihen seuraavaan lyöntiin ja saada suuremman kuin 20% pudotuksen

Lähtötaso oli 21 ja risat, jossa HCP oli pyörinyt joitain vuosia. Viime vuonna harjoittelin fysiikkaa ja lyöntitekniikkaa suunnilleen samalla tavalla kuin edeltävinä vuosina.

Mentaaliharjoittella nimenomaan parannetaan keskittymistä ja vältetään epäonnistumiseen liittyvät ajatukset. Kyse on siis juuri mielenhallinasta, kuten Ballmaker mainitsee.

Mentaalipuolen keinot on usein yksinkertaisia. Ihmisen alitajunta ei tunnista kieltäviä käskyjä. Joten jos ajattelee, että EN lyö esteeseen/vältän esteeseen lyönnin, niin alitajunta jättää tuon kiellon pois ja ajatus muuttuu alitajunnassa muotoon LYÖ esteeseen. Ajatus (ja samalla katse) kannattaa keskittää kohteeseen lyömiseen (väylä tai viheriö) ei esteen välttämiseen. Tämä on yksi keino vähentää esteiden vaikutusta lyöntiin. Tästä tulee helposti automaattinen tapa pelata eikä kierroksen aikana tarvitse sen kummemmin miettiä asiaa.

[Arsu]

Hard Core kirjoitti: (23.3.2014 22:59:53)

Arsu kirjoitti: (23.3.2014 16:03:09)

Mikä ei ole mentaaliharjoittelua tai -valmennusta? Eikö voisi ajatella, että kaikessa on mentaalipuoli mukana? Voisiko alusta asti valmentaa kaikkea mentaalisesti hyvin niin ei tarvitsisi keskustella pään kestämisestä ja käydä tapaamassa kallonkutistajia?
.

Kaikessa fyysisessä tekemisessä on mentaalipuoli mukana, koska mentaalipuolta ja fyysistä tekemistä ei voi eroittaa.

Mentaaliharjoittelulla etsitään tapoja vaikuttaa tunnetilaan ja stressiin. Useimmat pelaajat tietävät, että heille tulee usein tietyssä tilanteessa omaa keskiarvoaan huonompi lyönti. Kallonkutistajilla ei ole hokkuspokkus kikkoja, vaan heillä on erilaisia harjotteita. Esim. mietitään miltä tuntuu ennen huonoa lyöntiä sekä miltä ennen hyvää lyöntiä ja sitten harjoitellaan muuttamaan tunnetila hyvää lyöntiä vastaavaan. Toinen harjoite on stressin vähentäminen ennen esim. vesiesteen ylilyöntiä.

Pelkkä mentaaliharjoittelu ei riitä parantamaan golftulosta mutta se voi olla hyvä lisä. Itse sain pudotettua viime kaudella tasoitusta 20 % ja siinä oli mentaaliharjoituksilla iso merkitys.

Mentaaliharjoitteet vaativat melkoisesti keskittymistä, joten jos sen hyötyyn ei usko, niin ei ehkä keskitty harjoituksiin riittävästi ja harjoittelu on ajanhukkaa. Muussa tapauksessa suosittelen kokeilemaan…

Mitä on keskittyminen ja milloin keskittyy tarpeeksi? Harjoittelu on ajanhukkaa mikäli ei kehity siinä mitä harjoittelee.
Voisiko paras harjoite stressin vähentämiseen vesiesteiden ylilyömisessä olla, että opettelee lyömään niiden yli? Jos jonkin asian osaa ei siitä kauheasti yleensä stressaa. Eri asia on sitten jos osaa, mutta esim. jonkin ’traumaattisen’ kokemuksen takia epäonnistuu aina tai usein. Silloin olisi ehkä parasta keskittyä siihen tapahtumaan mistä kaikki alkoi. Ehkäpä silloin voi käyttää erillaisia menetelmiä esim. mielikuvan editointia ja ankkurointia, jotta merkitys tälle pienenee. Mielikuvaharjoittelu on kuitenkin suhteellisen turhaa jos jotain asiaa ei osaa. Eli asiaa minkä osaa voi vahvistaa mielikuvilla, ei toisinpäin.
Kuten kirjoitit ei mentaalia voi erottaa koskaan fyysisestä tekemisestä. Siksi kannattaa olla harjoitellessa ja pelatessa olla tietoinen omasta ajattelusta. Kannattaa ajatella mitä ajatelee. Kaikki harjoittelee ja pelaa mentaalisesti ja fyysisesti koko ajan, kysymys on vaan miten?
Niin ja alkuperäiseen viestiketjun kysymykseen. Mielestäni on järkeä.

[Arsu]

Hard Core kirjoitti: (24.3.2014 10:52:37)

Mentaaliharjoittella nimenomaan parannetaan keskittymistä ja vältetään epäonnistumiseen liittyvät ajatukset. Kyse on siis juuri mielenhallinasta, kuten Ballmaker mainitsee.

Mentaalipuolen keinot on usein yksinkertaisia. Ihmisen alitajunta ei tunnista kieltäviä käskyjä. Joten jos ajattelee, että EN lyö esteeseen/vältän esteeseen lyönnin, niin alitajunta jättää tuon kiellon pois ja ajatus muuttuu alitajunnassa muotoon LYÖ esteeseen. Ajatus (ja samalla katse) kannattaa keskittää kohteeseen lyömiseen (väylä tai viheriö) ei esteen välttämiseen. Tämä on yksi keino vähentää esteiden vaikutusta lyöntiin. Tästä tulee helposti automaattinen tapa pelata eikä kierroksen aikana tarvitse sen kummemmin miettiä asiaa.

Näitä asioita juuri tarkoitin ensimmäisessä viestissäni. Perusasioita, mistä pitäisi puhua jo alusta asti. Miksi niitä pitää edes ajatella esteinä? Nehän ovat vain kentän oleellisia osia, jotka tekevät kentästä mielenkiintoisen, haastavan ja yleensä aika kauniinkin.
Älkää ajatelko, että tämä on totta

[Jake2]

ts kirjoitti: (24.3.2014 10:05:08)

Ballmarker kirjoitti: (24.3.2014 5:35:07)

Aika monella kokeneemmallakin pelaajalla tulee välillä huono osuma palloon, kun ”taas perkele oli liian kiire katsoa pallon perään ja hartiat nousi….”. Pikku hiljaa alkaa muistaa pitää hartiat alhaalla saaton loppuun saakka. Mutta sitten kun on lyötävä vesiesteen yli, tuleekin taas kiire nähdä menikö se yli. .

Ei kai ihan oikeesti joku vielä vuonna 2014 usko tuollaiseen alhaalla pysymiseen?

Ei todellakaan ole ihme jos ihmiset ei opi yhtään palloa lyömään jos ohjeet ovat niin kaukana oikeesti hyvien pelaajien tekemisestä. Tais olla muuten vuonna -48 kun Percy Boomer totesi ettei pallon katsomisella ole mitään tekemistä osuman kanssa.

Ja Harvey Penick sanoi suurinpiirtein niin että liian aikainen pallon perään katsominen on suurin tekosyy mitä koskaan on keksitty huonolle osumalle. Sanoi myös ettei siitä pallon katsomisesta sinänsä mitään haittaa ole, mutta hyvin harva huippupelaaja näkee palloa enää lähellä osumaa, vaan useimmaat hukkavat sen jossain vaiheessa downswigiä.

[Kuuma putteri]

Jake2 kirjoitti: (24.3.2014 11:59:44)
hyvin harva huippupelaaja näkee palloa enää lähellä osumaa.

Totta kai huippupelaaja osuu palloon vaikka silmät kiinni.
Johtuu sekä luontaisesta lahjakkuudesta, että sadoista tuhansista toistoista.

Aloittelija, ja harrastelija, ei osu.
Ainakaan yhtä hyvin kuin silmät auki. Kuvittelisin näin – en ole kylläkään muistaakseni kokeillut, mutta jos uskallan, niin kokeilen ensi kerralla (kunhan varmistan että 180 asteen lyöntisektorissa ei ole mitään rikki menevää)

Kyllä minäkin osun tennispalloon, vaikka panen silmät kiinni heti kun pallo on pompannut. Olen kokeillut. Aloittelija ei osu.

[MarX]

Kuuma putteri kirjoitti: (24.3.2014 12:12:58)
Totta kai huippupelaaja osuu palloon vaikka silmät kiinni.
Johtuu sekä luontaisesta lahjakkuudesta, että sadoista tuhansista toistoista.

Aloittelija, ja harrastelija, ei osu.
Ainakaan yhtä hyvin kuin silmät auki. Kuvittelisin näin – en ole kylläkään muistaakseni kokeillut, mutta jos uskallan, niin kokeilen ensi kerralla (kunhan varmistan että 180 asteen lyöntisektorissa ei ole mitään rikki menevää)

Kyllä meidän talvitreeneissä jokainen sennu osuu simmut kiinni palloon, niin matolta kun wedgellä kummiteen päältä. useinmat jopa paremmin kun katsoessaan palloon ja koittaessaan ’tappaa’ sen lyömällä.

[Kuuma putteri]

MarX kirjoitti: (24.3.2014 14:43:00)
Kyllä meidän talvitreeneissä jokainen sennu osuu simmut kiinni palloon, niin matolta kun wedgellä kummiteen päältä. useinmat jopa paremmin kun katsoessaan palloon ja koittaessaan ’tappaa’ sen lyömällä.

Jaahas, no minä en osu yhtä hyvin – kokeilin juuri hallissa. Vaikka ei yhtäkään täyttä hutia tullut.

Siis jos tarkoitat ’osumalla’ että joku osa lavasta osuu palloon jossain kulmassa, ja pallo lentää johonkin päin etuviistoon – silloin ne kyllä osui kaikki ;-D

Luultavasti teidän sennuilla on pelikokemusta keskimäärin enemmän kuin minulla?

Osuin kyllä paremmin kuin odotin, yksi tai kaksi oli ihan OK osumia, noin kymmenestä.

[MarX]

Kuuma putteri kirjoitti: (24.3.2014 14:49:01)
Jaahas, no minä en osu yhtä hyvin – kokeilin juuri hallissa. Vaikka ei yhtäkään täyttä hutia tullut.

Siis jos tarkoitat ’osumalla’ että joku osa lavasta osuu palloon jossain kulmassa, ja pallo lentää johonkin päin etuviistoon – silloin ne kyllä osui kaikki ;-D

Luultavasti teidän sennuilla on pelikokemusta keskimäärin enemmän kuin minulla?

Osuin kyllä paremmin kuin odotin, yksi tai kaksi oli ihan OK osumia, noin kymmenestä.

Händärin mukaan 32:sta vain kahdella on parempi tasuri kun sinulla Muilla 20-36 ja pelivuosia 2-10 takana. Osumiksi lasketaan vain kunnolliset osumat joissa pallo menee ’suoraan kohteeseen’ ja osuma on puhdas..

Oisko meidän sennuilla parempi ’ope ’

[Kuuma putteri]

MarX kirjoitti: (24.3.2014 15:01:28)
Osumiksi lasketaan vain kunnolliset osumat joissa pallo menee ’suoraan kohteeseen’ ja osuma on puhdas..
’

Tuo ’suoraan kohteseen’, no siitäkin voi olla eri vaatimustaso – jos rautalyönneistä suuri osa menee ’suoraan kohteeseen’ onko hcp silloin enää yli 20? Oli sitten silmät auki tai kiinni…

Mutta jos porukka osuu paremmin silmät kiinni, antaa mennä vaan! ;-D

[MarX]

Kuuma putteri kirjoitti: (24.3.2014 15:28:13)

Tuo ’suoraan kohteseen’, no siitäkin voi olla eri vaatimustaso – jos rautalyönneistä suuri osa menee ’suoraan kohteeseen’ onko hcp silloin enää yli 20? Oli sitten silmät auki tai kiinni…

Mutta jos porukka osuu paremmin silmät kiinni, antaa mennä vaan! ;-D

Hallissa ab 25 metrin matkalla suoraan kohteeseen, tarkoittaa ennaltasovittuun lakanaan : Aika moni sanoikin että kannattaisi lyödä kentälläkin silmat kiinni. kun menee noin paljon paremmin. . No kyllä ne treenannukin sitä joka talvi.

[ts]

Kuuma putteri kirjoitti: (24.3.2014 14:49:01)

MarX kirjoitti: (24.3.2014 14:43:00)
Kyllä meidän talvitreeneissä jokainen sennu osuu simmut kiinni palloon, niin matolta kun wedgellä kummiteen päältä. useinmat jopa paremmin kun katsoessaan palloon ja koittaessaan ’tappaa’ sen lyömällä.

Jaahas, no minä en osu yhtä hyvin – kokeilin juuri hallissa. Vaikka ei yhtäkään täyttä hutia tullut.

Siis jos tarkoitat ’osumalla’ että joku osa lavasta osuu palloon jossain kulmassa, ja pallo lentää johonkin päin etuviistoon – silloin ne kyllä osui kaikki ;-D

Luultavasti teidän sennuilla on pelikokemusta keskimäärin enemmän kuin minulla?

Osuin kyllä paremmin kuin odotin, yksi tai kaksi oli ihan OK osumia, noin kymmenestä.

Koska sulta on edelleen se tärkein ymmärtämättä. Dynamiikan ja geometrian peli.

Meni täälläkin ilta mukavasti paria scr tason ruotslaisnuorta autellessa. Ihmettelivät mihin ne hukit, slaissit ja huonot osumat tunnissa katos vallan…

[Kuuma putteri]

ts kirjoitti: (24.3.2014 22:25:10)
Koska sulta on edelleen se tärkein ymmärtämättä. Dynamiikan ja geometrian peli.

Meni täälläkin ilta mukavasti paria scr tason ruotslaisnuorta autellessa. Ihmettelivät mihin ne hukit, slaissit ja huonot osumat tunnissa katos vallan…

Hienoa että heidän lyöntinsä kehittyi paremmaksi, hyvä!

[tepkal]

ts kirjoitti: (24.3.2014 22:25:10)

Kuuma putteri kirjoitti: (24.3.2014 14:49:01)

MarX kirjoitti: (24.3.2014 14:43:00)
Kyllä meidän talvitreeneissä jokainen sennu osuu simmut kiinni palloon, niin matolta kun wedgellä kummiteen päältä. useinmat jopa paremmin kun katsoessaan palloon ja koittaessaan ’tappaa’ sen lyömällä.

Jaahas, no minä en osu yhtä hyvin – kokeilin juuri hallissa. Vaikka ei yhtäkään täyttä hutia tullut.

Siis jos tarkoitat ’osumalla’ että joku osa lavasta osuu palloon jossain kulmassa, ja pallo lentää johonkin päin etuviistoon – silloin ne kyllä osui kaikki ;-D

Luultavasti teidän sennuilla on pelikokemusta keskimäärin enemmän kuin minulla?

Osuin kyllä paremmin kuin odotin, yksi tai kaksi oli ihan OK osumia, noin kymmenestä.

Koska sulta on edelleen se tärkein ymmärtämättä. Dynamiikan ja geometrian peli.

Meni täälläkin ilta mukavasti paria scr tason ruotslaisnuorta autellessa. Ihmettelivät mihin ne hukit, slaissit ja huonot osumat tunnissa katos vallan…

Jotain samantyyppistä hahmottelen minäkin…tässä on joku pieni yhteys siihen yhteen ketjuun, missä käsiteltiin…mikäs se kolmio olikaan ja jotain crossattiin vai mitä pentelettä…?
No siis svingi pitää rakentaa jo heti alusta lähti, palloon osuminen on vaan seurausta oikeista liikeradoista. Ei voi olla hyvä osuma, jos sitä pitää silmillä vielä about 20cm enne osumaa tähdätä…vai?

[Kuuma putteri]

tepi62 kirjoitti: (25.3.2014 22:16:18)
Jotain samantyyppistä hahmottelen minäkin…tässä on joku pieni yhteys siihen yhteen ketjuun, missä käsiteltiin…mikäs se kolmio olikaan ja jotain crossattiin vai mitä pentelettä…?
No siis svingi pitää rakentaa jo heti alusta lähti, palloon osuminen on vaan seurausta oikeista liikeradoista. Ei voi olla hyvä osuma, jos sitä pitää silmillä vielä about 20cm enne osumaa tähdätä…vai?

No jos laittaa silmät kiinni 20 cm ennen osumaa, se ei tietenkään vaikuta enää mihinkään. Eikä viimeinen puoli metriä, eikä varmaan edes viimeinen metri? Siis kun downswing on lähtenyt kunnolla vauhtiin.

Ehkä kokeilin asiaa väärin, kun suljin silmät heti alkuasennossa. Kokeilin myös niin että suljin silmät backswingin huipulla. Ne molemmat ainakin mulla huononsi osumaa, vaikka kuten totesin, osuin silti paremmin kuin odotin.

Tietysti ideaalitapauksessa kaikki tapahtuu alkuasennosta lähtien niin hyvin ja toistettavasti, että silmät kiinni osuu yhtä hyvin kuin silmät auki. Näin ehkä on hyvillä pelaajilla. Itsestäni tuntuu että osumaa parantaa se että katson ’koordinaatiston kiinteää pistettä’ (=palloa) jonkun aikaa, jotta saan geometrian ja dynamiikan aseteltua (backswingissä & downswingin alussa) niin, että kun downswing lähtee kiihtymään, liikeradat ovat mahdollisimman oikeaan suuntaan.

[Pekka Pelimies]

Kuuma putteri osuu tennispalloon silmät kiinni. Golfpalloon osuminen onnistuu huonosti silmät kiinni.

Indikaatio on selvä. Liikeketjut on kunnossa tenniksessä ja tukevat golf-swingiäsi ylävartalon ja käsien osalta, mutta pelaat golfia tennisjaloilla. Sen sijaan, että lyödään jaloilla läpi ja pyritään liikkumaan osumassa eteen päin, kuten tenniksessä, pitää golfissa ottaa lantion/vartalon liike eteen päin pois osuma-alueelta ja tehdä etujalalla vastustavaa työtä, jottei taitavat kädet ota ohjaimia palloon osumiseksi.

Muuten periaate on sama. Vartalon massa ja liikkeen aiheuttama voima osuman taakse.

[Pekka Pelimies]

Arsu kirjoitti: (24.3.2014 11:34:24)

Hard Core kirjoitti: (23.3.2014 22:59:53)

Arsu kirjoitti: (23.3.2014 16:03:09)

Mikä ei ole mentaaliharjoittelua tai -valmennusta? Eikö voisi ajatella, että kaikessa on mentaalipuoli mukana? Voisiko alusta asti valmentaa kaikkea mentaalisesti hyvin niin ei tarvitsisi keskustella pään kestämisestä ja käydä tapaamassa kallonkutistajia?
.

Kaikessa fyysisessä tekemisessä on mentaalipuoli mukana, koska mentaalipuolta ja fyysistä tekemistä ei voi eroittaa.

Mentaaliharjoittelulla etsitään tapoja vaikuttaa tunnetilaan ja stressiin. Useimmat pelaajat tietävät, että heille tulee usein tietyssä tilanteessa omaa keskiarvoaan huonompi lyönti. Kallonkutistajilla ei ole hokkuspokkus kikkoja, vaan heillä on erilaisia harjotteita. Esim. mietitään miltä tuntuu ennen huonoa lyöntiä sekä miltä ennen hyvää lyöntiä ja sitten harjoitellaan muuttamaan tunnetila hyvää lyöntiä vastaavaan. Toinen harjoite on stressin vähentäminen ennen esim. vesiesteen ylilyöntiä.

Pelkkä mentaaliharjoittelu ei riitä parantamaan golftulosta mutta se voi olla hyvä lisä. Itse sain pudotettua viime kaudella tasoitusta 20 % ja siinä oli mentaaliharjoituksilla iso merkitys.

Mentaaliharjoitteet vaativat melkoisesti keskittymistä, joten jos sen hyötyyn ei usko, niin ei ehkä keskitty harjoituksiin riittävästi ja harjoittelu on ajanhukkaa. Muussa tapauksessa suosittelen kokeilemaan…

Mitä on keskittyminen ja milloin keskittyy tarpeeksi? Harjoittelu on ajanhukkaa mikäli ei kehity siinä mitä harjoittelee.
Voisiko paras harjoite stressin vähentämiseen vesiesteiden ylilyömisessä olla, että opettelee lyömään niiden yli? Jos jonkin asian osaa ei siitä kauheasti yleensä stressaa. Eri asia on sitten jos osaa, mutta esim. jonkin ’traumaattisen’ kokemuksen takia epäonnistuu aina tai usein. Silloin olisi ehkä parasta keskittyä siihen tapahtumaan mistä kaikki alkoi. Ehkäpä silloin voi käyttää erillaisia menetelmiä esim. mielikuvan editointia ja ankkurointia, jotta merkitys tälle pienenee. Mielikuvaharjoittelu on kuitenkin suhteellisen turhaa jos jotain asiaa ei osaa. Eli asiaa minkä osaa voi vahvistaa mielikuvilla, ei toisinpäin.
Kuten kirjoitit ei mentaalia voi erottaa koskaan fyysisestä tekemisestä. Siksi kannattaa olla harjoitellessa ja pelatessa olla tietoinen omasta ajattelusta. Kannattaa ajatella mitä ajatelee. Kaikki harjoittelee ja pelaa mentaalisesti ja fyysisesti koko ajan, kysymys on vaan miten?
Niin ja alkuperäiseen viestiketjun kysymykseen. Mielestäni on järkeä.

Vesiesteen yli lyömisessä helpoin ja nopein tapa on muuttaa peli-ideansa kohdepeliksi. Pitää miettiä ennen valmistautumistaan, minne sen pallonsa haluaa, eikä sitä, ettei halua sitä vesiesteeseen. Positiivisten mielteiden ja kuvien kautta kohdepeliä pelaamaan valiten kohteensa sellaisiksi, että ne on saavutettavissa niillä taidoilla, jotka jo on. Jos esteen yli on 200 m carry ja rangella lyö pisimmillään 180-m carryjä, niin pitää leikata vain esteen nurkkaa sen verran, että lyöntimitta riittää. Sitten voi piirtää mielessään pallon alle rangematon, ja tasaisen rangen vesiesteen kanneksi, sen tutun keltaisen tai valkoisen lipun kohteekseen tai 200 m taulun: ’Tuossa vaaleamman vihreässä laikussa se lipputanko tököttää ja lippu liehuu kevyesti melkein tyynessä myötätuulessa’, lopuksi sulkea epäonnistumisen mahdollisuus mielestä. Lopuksi antaa vartalonsa reagoida mielessä kirkkaana olevaan kohteeseen ja antaa alitajunnan lyödä se kepeä range-lyönti taulun vasempaan jalkaan.

Erottaisin vielä mentaaliharjoittelun tekniikan opetteluun ja pelihermojen hallintaan. Tekniikan mentaaliharjoittelusta puhuttaneen suomeksi mielikuvaharjoitteluna. Silloin pitää vain tajuta ja tietää, millainen on oikeanlainen swingi.

Mielikuvaharjoittelussa on otettava todella kokonaisvaltainen ote ja miettiä mielestäni ensin, miltä oma swingi näyttäisi silloin, kun kaikki palikat liikkuu oikein ja oikeaan aikaan, sitten mentävä jäsen jäseneltä siihen tunteeseen ja kokemukseen, miltä kunkin ponnistuksen, koukistuksen ja ojennuksen tekeminen tuntuu vartalossa, missä järjestyksessä ja kuinka voimakkaana kukin liike tapahtuu. Sen jälkeen yhdistää kuva ja tunne, jolla halutulta näyttävä liike saadaan aikaan. Kun nämä kaksi yhdistyy, saadaan ’lihasmuistiin’ (siksi hipsuissa, ettei semmoista ole olemassa) oikean näköisen ja tuntuisen swingin komentoketju aivoissa.

Kun tuon kokonaisuuden hankaa mieleensä ja menee sen jälkeen lyömään palloja, voi yllättyä positiivisesti.

Ihmisissä on eroja. Toiset ’näkevät’ liikkeen sisältä päin ja toiset kehonsa ulkopuolelta. Esim. Hannu Mikkola kertoi eronneensa ruumiistaan ajaessaan Ouninpohjaan haamupohjat Quattrolla.

Itselleni on joitain kertoja tapahtunut samalla tavalla. Joskus se tapahtuu yksittäisissä lyönneissä, mutta muutamia kertoja olen päässyt samaan tilaan pidemmäksi aikaa. Puoleksi kierrokseksi kokonaista useammin, mutta joitain kertoja kokonaisillekin. Niitä muistellessa tulee lämmin hyvänolontunne, jonka muistosta pitäisi nauttia myös silloin, kun peli ei kulje.

Parasta olisi, jos kykenisi rakentelemaan mentaalirutiinin sellaiseksi, että pystyisi erkanemaan itsestään mahdollisimman usein ja helposti pelatessaan.

[Pekka Pelimies]

ts kirjoitti: (24.3.2014 10:05:08)

Ballmarker kirjoitti: (24.3.2014 5:35:07)

Aika monella kokeneemmallakin pelaajalla tulee välillä huono osuma palloon, kun ”taas perkele oli liian kiire katsoa pallon perään ja hartiat nousi….”. Pikku hiljaa alkaa muistaa pitää hartiat alhaalla saaton loppuun saakka. Mutta sitten kun on lyötävä vesiesteen yli, tuleekin taas kiire nähdä menikö se yli.

.

Ei kai ihan oikeesti joku vielä vuonna 2014 usko tuollaiseen alhaalla pysymiseen?

Ei todellakaan ole ihme jos ihmiset ei opi yhtään palloa lyömään jos ohjeet ovat niin kaukana oikeesti hyvien pelaajien tekemisestä. Tais olla muuten vuonna -48 kun Percy Boomer totesi ettei pallon katsomisella ole mitään tekemistä osuman kanssa.

En tiedä uskooko vai ei, mutta ainakin toinen jopa Suomen tämän hetken parhaiksi pallonlyöjistä mainituista pelaajista jättää pallon suuntaisen nojan selkärankaansa ihan loppuasentoon saakka. Ja liikuttaa takahartiaakin tuon nojan myötä ’alhaalla pysyen’.

[Pekka Pelimies]

Kuuma putteri kirjoitti: (23.3.2014 13:11:18)
…

Tällaisen 50+ ukon raihnaisuusaste myös vaikuttaa – mulla niin päin, että jos paikat on kunnossa, pelaan vähemmän golfia (ja enemmän muita lajeja) ja taas päinvastoin, jos ei paikat kestä muuta, sitten golfia, kuten nyt viimeisen vuoden aikana.

Tuossakin on yksi sudenkuoppa etenkin urheilemaan tottuneille. Kun golfswingiä aletaan opetella ja parantaa raihnaisena, niin keho tuottaa siihen varianssia, jota jo muutenkin on olemassa riippumatta siitä, onko poistettu ’yleisiä harhakäsityksiä’ vai ei.

Vaikka olisit hyvinkin viivalla siitä, miten swingi vm. 2014 pitää teoriassa suorittaa, ei siitä tahdo tennistaustalla tai jääkiekkotaustalla hyvää syntyä, jos esimerkiksi kuluneet polvet tai rapautuneet reisilihakset estää kohtalaisen jalkatyön.

Sporttisen 50+-henkilön arvelen olevan joiltain osiltaan kohtuullisenkin hyvässä kunnossa, joten vajaasti toimiva kehon osan pannessa hanttiin tehoja pyritään ottamaan muualta, mikä osaltaan huonontaa swingin toistettavuutta ja sitä kautta osumisen helppoutta. Mieli ei anna myöten lyödä lyhempiä lyöntejä, kuin hyvävointisena vähemmän raihnaisena päivänä.

[Basten]

Taitaa olla nyt ’Kuumalla putterilla’ mentaalipuolella säädettävää:
’Olen golfissa varsin huono (hcp 18.x)’ – itse vajaan vuoden pelanneena koen olevani melko taitava, hcp 29.x

No, huumori sikseen ja asiaan: tuo ’salmonin’ kikka pelinomaiseen rangetreeniin on toiminut omalla kohdallani mainiosti.

Kuvittelen tutun kotikentän väylän, avaan draiverilla ja jatkan sitten tilanteen mukaan sopivalla mailalla puttia vaille valmiiksi.
Kun oikein keskittyy omaan tekemiseen, niin tuossa saa mukaan pelinomaista jännitystä ja harkkalyönnitkin tulee suoritettua asian vaatimalla vakavuudella.

Omalla kohdallani ’normaali’ rangetreeni on välillä sitä, että paiskoo vaan jollain mailalla 20 palloa vähän sinne päin. Sellaisessa urakoinnissa suurin jännitys syntyy siitä, että kauhean hukin, duffin tms. jälkeen miettii, että ’näkikö kukaan?’ ja äkkiä seuraavaa palloa liikkeelle. Ja sitten tosiaan kun ne osumat jollain mailalla alkaa onnistua, niin saahan niitä onnistumisia toistettua rangella välillä useammankin peräkkäin, mutta se tilanne ei taas oikein vastaa tosielämää…

Tuollaisella väylämielikuvatreenillä rangelyöntien onnistumisprosenttini on parantunut, ja uskon/toivon että hiljalleen se varmuus siirtyy sinne ihan oikeillekin väylille.

[Kuuma putteri]

Pekka Pelimies kirjoitti: (7.4.2014 2:53:17)
Kuuma putteri osuu tennispalloon silmät kiinni. Golfpalloon osuminen onnistuu huonosti silmät kiinni.

Indikaatio on selvä. Liikeketjut on kunnossa tenniksessä ja tukevat golf-swingiäsi ylävartalon ja käsien osalta, mutta pelaat golfia tennisjaloilla. Sen sijaan, että lyödään jaloilla läpi ja pyritään liikkumaan osumassa eteen päin, kuten tenniksessä, pitää golfissa ottaa lantion/vartalon liike eteen päin pois osuma-alueelta ja tehdä etujalalla vastustavaa työtä, jottei taitavat kädet ota ohjaimia palloon osumiseksi.

Muuten periaate on sama. Vartalon massa ja liikkeen aiheuttama voima osuman taakse.

Pekka, tunnistan tuon erittäin hyvin! Varsinkin draiverilla meinaa tulla taka-ajatus että lähden ponnistamaan jaloilla eteenpäin. Mulla tulee silloin tällöin kynttilöitä, ne tulee ehkä just siitä että liikun sivusuunnassa, jolloin swingin pohja saattaa siirtyä edemmäs ja maila menee pallon alta. Voi olla että myös aiheuttaa rautamailoilla duffeja?

Ongelman tunnistaminen ei valitettavasti tarkoita sitä että sen osaisi heti korjata ;-D

Muutenkin sulla oli hyviä kommentteja 50+ ikäisen entisen alasarjapelaajan tilanteesta – mun parempi polvi eli se jossa ei ole ruuveja, magneettikuvattiin viimeksi kai 1998 ja silloin todettiin eturistisiteestä että ’muutama fiiberi vielä ehjä’
Niin että ei noilla koivilla kovin voimakkaita kiertoponnistuksia enää oikein…

Ehkä täytyisi ottaa golfiin asenne että tämä on pikemminkin tikanheittoa, kuin keihäänheittoa?

[gloffare]

Parasta olisi että jokainen opettelisi pallon lyömisen kaikkein yksinkertaisemmalla tavalla ja mieluummin ruohoalustalla.

– grippi ja perusasento oikeaksi
– lyönnin muu tekniikka sellaiseksi kuin sen pitää olla, pro neuvoo.

ja sitten pitää vielä opetella lyönti ja siihen valmistelu:

Asetutaan pallon taakse vain kerran. Tähdätään, asetetaan maila pallon taakse – ja lyönti!

Kaikki muu on turhaa ja äärimmäisen typerää. Missään tapauksessa ei saa opetella/suorittaa turhia rutiineita.
– ei harjoitussvingejä (muuta kuin erikoistapauksessa, normaalista poikkeavissa asennoissa jne.)
– ei mennä pallolle, tulla pois heiluttelemaan mailaa edes takaisin ja taas takaisin etsimään lyöntiasentoa jne.

Minkäänlaista kiirettä ei saa pitää. Katsotaan lyönnin suunta ja valitaan maila hyvissä ajoin ennen omaa lyöntivuoroa. Sitten vain rauhallisesti valmistautumaan pallon taakse. Kun oma vuoro tulee niin pallo liikkeelle. Muuta ei tarvita..

Sekin pitää vain hyväksyä että joskus tulee huono osuma..duffi tai toppi. Niistä ei kannata välittää.. Jos juuttuu miettimään niitä ja ’hieromaan’ lyöntiä on homma lopullisesti pilalla. Jos ei osaa/ei opi/ei kykene toimimaan asiallisesti kentällä niin mieluummin kannattaa tehdä palvelus kaikille muille golfareille, lopettaa ja/tai opetella joku muu laji.

[joo-o]

petsari kirjoitti: (7.4.2014 14:06:19)
Parasta olisi että jokainen opettelisi pallon lyömisen kaikkein yksinkertaisemmalla tavalla ja mieluummin ruohoalustalla.

– grippi ja perusasento oikeaksi
– lyönnin muu tekniikka sellaiseksi kuin sen pitää olla, pro neuvoo.

ja sitten pitää vielä opetella lyönti ja siihen valmistelu:

Asetutaan pallon taakse vain kerran. Tähdätään, asetetaan maila pallon taakse – ja lyönti!

Kaikki muu on turhaa ja äärimmäisen typerää. Missään tapauksessa ei saa opetella/suorittaa turhia rutiineita.
– ei harjoitussvingejä (muuta kuin erikoistapauksessa, normaalista poikkeavissa asennoissa jne.)
– ei mennä pallolle, tulla pois heiluttelemaan mailaa edes takaisin ja taas takaisin etsimään lyöntiasentoa jne.

Minkäänlaista kiirettä ei saa pitää. Katsotaan lyönnin suunta ja valitaan maila hyvissä ajoin ennen omaa lyöntivuoroa. Sitten vain rauhallisesti valmistautumaan pallon taakse. Kun oma vuoro tulee niin pallo liikkeelle. Muuta ei tarvita..

Sekin pitää vain hyväksyä että joskus tulee huono osuma..duffi tai toppi. Niistä ei kannata välittää.. Jos juuttuu miettimään niitä ja ’hieromaan’ lyöntiä on homma lopullisesti pilalla. Jos ei osaa/ei opi/ei kykene toimimaan asiallisesti kentällä niin mieluummin kannattaa tehdä palvelus kaikille muille golfareille, lopettaa ja/tai opetella joku muu laji.

Ai rutiinit on turhia? Ookoo

[Julkaisija]

Artikkelit