-
JulkaisijaArtikkelit
-
Täällä on ennenkin keskusteltu optimaalisesta lähtövälistä ja mitä tapahtuu, jos joku lähtee ennen virallista kellonlyömää. Joidenkin mielestä 10 minuutin lähtöväli on absoluuttinen totuus ja ennenaikaisesti lähteminen aiheuttaa liikenteestä tuttua haitari-ilmiötä.
Kuitenkin pelaan aika ajoin Briteissä ja siellä tyypillinen lähtöväli on 8 minuuttia – ja golfkierrokset ovat keskimäärin nopeampia kuin meillä.
Lisäksi kentillä, joilla on startteri, aika yleinen ohje on, että ”jos ryhmä on täynnä, voit avata, kun edellinen ryhmä on viheriön läheisyydessä”. En ole silmämääräisesti havainnut tämän aiheuttaneen erityistä haitari-ilmiötä, vaikkei minulla tutkittua tietoa olekaan.
Onkohan jollakulla oikeaa tietoa optimaalisesta lähtövälistä
Asiasta on keskusteltu paljon. Britit ovat kokemusteni mukaan nopeita pelaajia. Liittynee maan pelikulttuuriin, jolle voi tältä osin nostaa hattua. Herja lentää kiitettävästi, mutta kun on aika tehdä oma pelisuoritus se tapahtuu viivytyksettä eikä kentälle mennä löntystelemään ja siellä osataan liikkua.
Korona-aika oli hyvä koejakso erikokoisten ryhmien, lähtövälien ja kentän pelinopeuden havainnointiin. Esimerkiksi kahden hengen ryhmillä voitiin pelata 6-7 minuutin lähtöväleillä sujuvasti noin 3 h kierroksia. Yhden hengen ryhmä pelaa kentän noin 2 – 2,5 tunnissa. Jokainen lisäpelaaja tuo peliaikaa lisää noin 30 – 40 min jo pelkästään lisääntyneestä lyöntimäärästä johtuen. Jos lähtöjä tehdään 10 tunnin aikana 10 minuutin välein 4 hengen ryhmissä kentän voi läpäistä 240 pelaajaa. Jos lähtöjä tehdään 10 tunnin aikana 8 minuutin välein 3 hengen ryhmissä kentän voi läpäistä 225 pelaajaa. Pienemmän ryhmän etuna on 30-40 minuuttia lyhyempi peliaika ja pelaajamääräero tasoittuu sillä, että pimeää vasten pienemmät ryhmät voivat lähteä myöhemmin. Siksi on syytäkin hieman ihmetellä näitä vakiintuneita lähtöryhmä-lähtövälijärjestelyitä, joista toki on vaikeata päästää irti, kun on totuttu tietyillä porukoilla pelaamaan. Kokeilla ja mitata kyllä kannattaisi.
Jos taas pelattaisiin 4 pelaajan ryhmissä 8 minuutin välein kentän läpäisisi 10 tunnin lähdöillä peräti 300 pelaajaa. On kyseenalaista olisiko tämä suomalaisessa pelikulttuurissa mahdollista, kun täydet kentät tuppaavat jumiutumaan jo 10 minuutin lähtöväleilläkin. Suomessakin tosin on kenttäkohtaisia eroja layouteissa ja pelikulttuurissa. Joissakin ollaan jatkuvasti jumissa ja ohittaminen on vaikeaa. Joissakin peli etenee hyvin. Jonoteorioillakin näitä mahdollisuuksia ja mahdottomuuksia on todisteltu. Brittien esimerkki kuitenkin osoittaa mikä on mahdollista jos asenne ja osaaminen on kohdallaan.
Jos täysi ryhmä lähtee liikkeelle heti kun se on turvallista, niin sillä tuskin on suurta vaikutusta, koska käytännössä muutenkin useimmiten ryhmät ovat jonossa muutaman reiän jälkeen.
Kyllä tuo 10 minuuttia on sopiva, miksi muuttaa jotain mikä toimii? Suomessa on kyllä vallalla sellainen käytäntö, jossa lähdetään ennen sovittua aikaa ja lyödään edelle menevien päälle, kun ei malteta odottaa. Eli 10 minuuttia on riittävä, edellyttäen että niitä lähtöaikoja noudatetaan.
Ihannetilanne olisi samankokoiset ja yhtä nopeat ryhmät. Tämä ei toteudu missään. Suomessa on tapana haukkua valvoja, mikäli hän ilmoittaa ryhmän pelaavan hitaasti ja pyytää lisäämään vauhtia. Ulkomailla tällainen kyllä hyväksytään. Toinen harmillinen piirre on ohipäästämättömyyden kulttuuri, jossa monenlaista tuubaa joutuu kuulemaan syystä, miksi ei päästetty.
Tavoite, että kaikilla pitää olla kivaa ei kuitenkaan koske nopeita pelaajia, vaan ainoastaan hitaita. Nopeat saavat kärsiä hitaiden tuuppaamisesta, jotta hitailla olisi kivaa.
”jossa lähdetään ennen sovittua aikaa ja lyödään edelle menevien päälle, kun ei malteta odottaa”
tämä kai ei liity mitenkään lähtöaikaan – vaan voi tapahtua millä väylällä tahansa.
Sen sijaan sellainen paha tapa on joillakin, että avataan kun matkaa on alle 200m ja sitten selitetään, että en minä noin pitkiä lyöntejä tällä iällä enää lyö. Vaikka olisikin lyhytlyöntinen, edellä menevä ryhmä ei sitä tiedä ja häiritsee, kun kuuleen draiverin napsahduksen takaa. Sama tietenkin lähestymislyönneissä, mutta ei nähdäkseni niin yleistä.
Miksi muuttaa jotain mikä toimii? Tuttua ja turvallista on tosiaan vaikea muuttaa, mutta mikään ei kieltäne parantamasta ”tuottavuutta” golfissakin. Jos hieman toisenlaisella toimintatavalla kuin sillä perinteisellä voitaisiin säästää pelaajien aikaa keskimäärin 30-40 min per kierros, niin moni kiireinen ihminen voisi olla tähän tyytyväinen.
Ohittaminen on lajin ikuisuusaiheita ja monipolvisia neuvoja asian hoitamiseksi löytyy runsaasti. Asia on kuitenkin varsin yksinkertainen. Golfkentälläkin pitää katsoa peruutuspeiliin ja jos takana odotetaan ja edessä on tilaa tulee antaa heti mahdollisuus ohittamiseen. Kenelläkään ei ole oikeutta hidastaa takana tulevien peliä tarpeettomasti. Tämä on sitä sääntöjenkin edellyttämää muiden huomioimista. Ohittaa voi missä tahansa eikä ohitetettava ryhmä häviä enempää kuin noin yhden lyönnin ja lyöntimatkan ajan. Jos ohitukset eivät toimi eivät mitkään lähtövälit riitä, vaan yksikin hidas ryhmä voi jumiuttaa koko kentän. Tosiasia on kuitenkin se, että kentillä on hyvin erivauhtisia ryhmiä johtuen ryhmäkoko-, pelitaito- ja kuntoeroista. Kaikki nämä voivat nauttia kierroksesta, jos ohituksetkin ovat osa normaaleja rutiineja.
Tämä ongelma on myös sellainen ettei sitä ikinä pystytä täysin ratkaisemaan. Toki jos kentillä olisi valvojat ja startterit, niin pelin sujumista voisi edistää, mutta kun ei noin millään kentällä Suomessa käytännössä toimita.
Toinen asia mitä voisi kokeilla, on että kaikille pelaajille pakollinen golfauto tai sitten kentälle ilman autoja. Monessa muussa maassa golfautot ovat pakollisia ja pelaaminen sujuu nopeammin.
Eli ongelma olisi toki ratkaistavissa, mutta sillä olisi taloudellisia vaikutuksia, lähtöaikoja säätämällä tai ohituslupia myöntämällä ei hidasta pelaamista ratkaista.
Jos nyt vielä vähän. Golfpelin harrastaminen perustuu pitkälti itseymmärrykseen ja -kontrolliin. Ongelma on ehkä se, että vaihteluväli on turhan suuri. Valvojia on Suomessa vähän verrattuna kansainvälisiin käytäntöihin. Luottamus on korkealla ja se on toki hyväkin merkki. Seurakohtaiset ongelmatapaukset ovat yleensä hyvin tiedossa ja olisi suotavaa, että niihin jotenkin tehokkaasti puututtaisiin kuten satunnaisiin muihinkin tapauksiin. Kaikki hyötyisivät. Ehkä jopa ilman jatkuvaa valvontaa.
Golfin terveysvaikutukset syntyvät hyvän peliseuran lisäksi ennen kaikkea kävelystä. Golfauton käyttö on ymmärrettävää kävelyn estävän fyysisen vamman tai muuten huonon kunnon pakottamana. Autopakko on vihonviimeinen määräys pl. kentät, jotka on niin huonosti suunniteltu, että siirtymät ovat tolkuttoman pitkät. Golfauto ei juurikaan terveillä henkilöillä nopeuta peliä. Monella kentällä olen itsekin joutunut pelaamaan, joilla autoilijat ovat olleet lähinnä tien tukkeena. Jos ei osaa liikkua kentällä ja pelata niin auto ei ratkaise ongelmaa.
Hitaan pelaamisen ratkaisemiseksi ei kukaan liene esittänyt lähtöaikojen säätämistä tai ohituslupien myöntämistä. Hitaan pelaamisen ratkaisu on jokaisen korvien välissä. Lähtöaikoja ja ryhmäkokoja säätämällä ja ohitukset hyvin hoitamalla voidaan kuitenkin lisätä pelin sujuvuutta ja pienentää kierroksiin kuluvaa aikaa.
Minusta kentän toinen ja kolmas väylä määrittää mahdollisen lähtövälin. Tietysti myös kentän pelaajaprofiili, mutta ei ole isomassa kuvassa niin merkittävin.
Esim. Lakistossa on vaikea tiivistää lähtöjä, kun mm. pickalan forestissa se onnistuu, koska siirtymät ovat pitkiä ja alku helppoa. Tapiolassa tiivistäminen on helppoa, kun taas Hirsalassa huomattavasti vaikeampaa. Ringside vaikeaa ja Espoo golf helppoa jne.
Tämän jälkeen tullaan kenttällä olevaan yleiseen kuriin.
Vähän on valvojia, jotka uskaltavat puuttuu hitaaseen pelaamiseen mm. Pallojen sekä puttilinjojen etsimiseen ja siirtymien etenemisnopeuteen.Nykyään kaipaan vanhan ajan Taligolf sääntöjä kaikille kentille, mutta 15 vuotta sitten se oli valtavan ahdistavaa, kun ei ollut nykyistä lyöntivarmuutta sekä kykyä nähdä minne pallo meni.
Olen myös joskus pohtinut, että voisiko paikantimien avulla parantaa kenttien pelinopeutta tai jonkinlainen porttisovellus/ kameravalvonta. Kuten on pysäköintihalleissa.
Pelaajakohtainen QR koodi, joka näytetään kameralle.
Tietyille kentille muodostuu enemmän ruuhka kuin toisille. Johtuu paljolti kentän lay-outista sekä ”pelaaja-mikstistä”. Jos pelaajien tasohaarukka (tasoitus) on laaja niin on selvää, että ryhmien etenemisnopeudessa tulee olemaan eroja, välillä isojakin. Uskoisin auttavan, jos kenttähenkilökunta (Cädäri, startteri, marshall tms.) ruuhkaikoina olisi 1. tiiboksissa muistuttamassa sujuvan pelin edellytyksistä, ja antaisi ennalta arvioiduille hitaille ryhmille neuvoja, milloin/miten ohittaminen tehdään fiksusti ja turvallisesti. Kentän rooli on tässä avainasemassa. Pelaajien tulisi tietty tietää ja osata itse, mutta vrt. liikenteeseen, sama juttu, useimmat osaa käyttäytyä fiksusti ja sääntöjä noudattaen. Mut sit on ne muutamat….
”Olen myös joskus pohtinut, että voisiko paikantimien avulla parantaa kenttien pelinopeutta tai jonkinlainen porttisovellus/ kameravalvonta. Kuten on pysäköintihalleissa.”
Ranskan Biarritzissä pelasin kentällä, jossa peliporukalle annettiin ”paikannin” mukaan. Sen avulla valvoja näki, missä ryhmät liikkuvat ja osasivat mennä opastapaan tukkeutuvaa ryhmää. Paikannin ei siis riitä, vaan tarvitaan osaavaa valvojaa myös.
”kaikille pelaajille pakollinen golfauto ”
Ei taida toimia, jos kenttää ei ole suunniteltu autoilla pelaamisen. Kenttien pitäisi lisäksi olla hyvässä kunnossa, ettei väylillä ole autoilua estäviä pehmeitä ja muutoin herkkiä alueita.
Monella ulkomaan kentällä autot vain autoteitä pitkin, mutta silloin ongelma vaan pahenee, kun pelaajat kulkevat edestakaisin auton ja pallon välillä hakemassa oikeita mailoja. Tai pahimmillaan pallo on kateissa väylä väärällä puolella.
Lähtövälit, ryhmäkoot, ripeä toiminta, ohittamisen osaaminen sekä kentän oikea pituus kytkeytyvät erottamattomasti toisiinsa, kun tavoitellaan sujuvaa pelaamista ja kohtuupituisia kierrosaikoja. Hitaiden kierrosten yksi keskeinen syy on se, että pelataan ylipitkää kenttää. Tämä näkyy helposti mm. siinä, ettei päästä parnelosilla kahdella päälle tai joudutaan käyttämään kakkoslyöntiin pisimpiä mailoja. Kentän pituus ja jatkuva yliyrittäminen aiheuttavat helposti 1-2 ylimääräistä lyöntiä per väylä. Neljän hengen ryhmällä tämä tekee 50-100 extralyöntiä eli noin puoli tuntia lisää peliaikaa per kierros. Neljän hengen ylipitkää kenttää pelaava ryhmä pelaa siis yhtä hitaasti kuin viiden hengen oikeanmittaista kenttää pelaava ryhmä. Liian pitkän kentän pelaamisen haittapuoli hitauden lisäksi on se, että väyläesteet ovat lyöntipituuksille käytännössä väärissä paikoissa. Tämä karsii pelaamisen kiinnostavuudesta aika paljon.
Asiaa tutkittiin Suomessa laajemmin viimeksi ilmeisesti 2016, jolloin yli 6000 pelaajalta kysyttiin tasoitusta ja käytettyä tiitä. Lopputulos miehillä oli se, että tasoitusryhmässä 11,5 – 18,4 kenttä pelattiin noin 300 m liian pitkänä ja tasoitusryhmässä 18,5 – 26,4 noin 500 m liian pitkänä. Naisilla oli sama ongelma, koska jo tasoitusryhmässä 11,5 – 18,4 naisten punaiset tiit olivat keskimäärin 30 m/reikä liian kaukana.
R&An ja USGAn tilastojen mukaan hcp 6-12 keskimääräinen draivipituus on noin 205 m ja hcp 13-20 noin 185 m ja yli hcp 20 noin 160 m. Esimerkiksi USGAn suositustaulukossa noin 180 m draivipituuksille suositellaan 4700 – 4900 m pitkää kenttää ja noin 200 m draivipituuksille 5300 – 5500 m pitkää kenttää. Silti nämä porukat pelaavat sitkeästi useimmiten noin 5500 – 5700 m pitkää kenttää eli ns. keltaiselta tiiltä. Kentän oikeasta pituudesta on myös oma ketjunsa, joten ei siitä sen enempää paitsi että siirryttäessä em. kesälukemista syksyn kylmiin keleihin olisi syytä vielä hieman lyhentää kenttää, jota pelaa.
Ei olisi pahitteeksi, jos kaikkien kenttien nettisivuilla olisi näitä kenttäpituussuosituksia ja niistä myös joskus tiedotettaisiin ja muistutettaisiin. Jotkut ovatkin jo näin toimineet. Ehkä nuo britit osaavat myös valita suomalaisia paremmin itselleen sopivan mittaisen kentän, kun 8 minuutin lähtövälit ja nopeammat kierrokset ovat mahdollisia.
Kenttäsuunnittelu kyllä tekee paljon, esim. Suomen nopein 18-reikäinen on Gumböle golf. Kierros helposti alle kolme tuntia, sieltä voisi moni ottaa mallia.
Mäkisislle ja fyysisesti raskaille kentille laittaisin kyllä autopakon, ne nopeuttavat paljon esim. siirtymillä.
Kauden avaus selkeästi lähestyy kun pelinopeuskeskustelu kiihtyy 😄
Olen samaa mieltä useista asioista JarmoH:n kanssa, mutta seuraava väite ei sellaisenaan pidä paikkaansa.
”Hitaiden kierrosten yksi keskeinen syy on se, että pelataan ylipitkää kenttää.”
Itse pelaan yleensä porukassa joissa on mukana 80 lyönnin alittajia ja 100 lyönnin ylittäjiä. Riippumatta siitä millä kokoonpanolla neljän hengen ryhmällä ollaan liikkeellä, kierrosnopeudet tyhjällä kentällä ovat nopeimmillaan jopa kolmen tunnin pintaan. Sitten joskus tulee pelailtua toisella porukalla jossa kierrostulokset ovat keskimäärin 80 paikkeilla, mutta kierrosnopeus jopa tunnin hitaampi.
Empiirisen tutkimuksen yhteenvetona väitän, että suurin pelinopeuteen vaikuttava tekijä on ”nopean pelaamisen rutiinit ja kulttuuri”. Ollaan valmiina jo ennen kuin oma vuoro tulee eikä säädetä enää siinä vaiheessa. Ja ripeä askellus kuuluu lajin luonteeseen.
Eli kyllä se hcp 20+ kaveri ja aloittelijakin pystyy nopeaan peliin vaikka lyöntejä kierroksella tulee reilusti muita enemmän. Kentän pituus ei ole keskeinen selittävä tekijä. Kuhnurit on kuhnureita tasoituksesta riippumatta.
Suurin syy hitaaseen peliin on vika korvien välissä ja silloin on kyse lähes korjaamattomasta viasta. Tähän ei löydy apua mistään lähtöväleistä tms. Tiukka, mutta opastava valvoja on ainoa, joka voi vähän auttaa.
Valitettavasti on joutunut usein toteamaan, että tuo yleensä ”kaikkien kaveri” seniori ei uskalla oikeasti puuttua pelin kulkuun, pyrkiessään säilyttämään mukavan miehen maineensa.
Pelinopeuteen vaikuttaa lukuisia muuttujia ja niiden yhteisvaikutusta kussakin yksittäistapauksessa on hyvin vaikea arvioida näin kirjoituspöytätarkasteluna. On kuitenkin tärkeätä tunnistaa näitä muuttujia ja nähdä mihin suuntaan ne vaikuttavat. Esimerkiksi kentän pituuden kasvaessa lisääntyvä lyöntimäärä, kun muut muuttujat vakioidaan, lisää peliaikaa. Arnold Palmer on kuitenkin oikeassa siinä, että muut muuttujat voivat hyvin kompensoida tätä vaikutusta. Esimerkiksi joillakin lyönti lähtee 10 sekunnissa ja joillakin siihen menee kolminkertainen aika. Kävelyvauhdeissakin voi olla kymmenien prosenttien eroja, kuten muissakin rutiineissa. Vaikutusta voi olla myös toiseen suuntaan. Jos muutenkin hitaasti pelaava ryhmä vielä pelaa ylipitkää kenttää ei siellä takana ole mukava olla.
Isojen poikien kisoja isoista rahoista kun katsoo, niin siellä lyönti lähtee yleensä 10-20 sekunnissa. Eikä siellä löntystellä. Tuskin klubituupparin tarvitsee tämän pidempään säätää tai varovaisen hitaasti kävellä, kun panokset ovat aika vaatimattomat. Harjoitusalueet ovat säätämistä varten. Tietoa pelaamisesta on hyvin tarjolla, mutta asenne ja tahtohan tämän pelin sujuvuuden lopulta ratkaisevat. Näissä golfklubin tulisi tarvittaessa ”opastaa” pelaajia.
Valvojan homma on tosiaankin vaikea…. pitäisi uskaltaa vahvasti vaatia, mutta sitten ko.pelaajat valittavat klubille. Ja klubin viskaalit pelkäävät, että valitukset näkyvät vaikkapa kenttärankingissa, joten ohjeistavat valvojia kauniisti pyytämään, joka todistetusti ei tehoa.
Monella kentällä jäsenistön hcp keskiarvo on yli 30. Eiköhän pelitaidon puute ole isoin syy(luulisin) toki on myös edelleen sellaisia pelaajia että lyödään vasta sitten kun on oma vuoro, eli ei kiinnosta readygolf tai ei edes tiedetä readygolf sääntöä tai pelataan vanhan liiton jääräpäisyys asenteella. Kotikentälläni on seniorijäseniä aikaas paljon, monet käyttävät autoa jossa on gps sydeemi joten kun eteenpäin ei pääse niin sitten pakitetaan. Äläpuhelimien räplääjiäkin riittää. Hidastavia tekijöitä on lukuisia. Itse kun menen kentälle niin otan kellon pois ranteesta.
Yksi toimiva malli olisi porrastaa lähdöt ja lähtöryhmät (kierrosnopeudet keskimääräisellä kentällä)
– ennen kello 9 kahden hengen ryhmät 6 min lähtövälein (= 20 p/h, kierrosnopeus keskimäärin 3h)
– kello 9-11 kolmen hengen ryhmät 8 min lähtövälillä (= 22,5 p/h, kierrosnopeus 3,5h)
– kello 11 eteenpäin neljän hengen ryhmät 10 min lähtövälillä (24 p/h, kierrosnopeus 4-4,5h)Näitä pienempiä ryhmiä ja lyhyitä lähtövälejä kokeiltiin joillain kentillä koronaepidemian alkuaikoina. Kierrosnopeudet ovat summittaisia, mutta varmaan suuntaa antavia. ”Tehokkuus” on siltä osin teoreettinen, että käytännössä kaikissa tapauksissa todellisuus olisi noin 20 pelaajaa tunnissa, koska 4h ryhmät eivät ole aina täysiä. Aikaikkunat ovat myös suuntaa antavia ja pienemmät ryhmät voisivat jatkua myös puolelle päivälle asti.
Porrastuksen etu tulee siitä, että se tarjoaisi mahdollisuuksia myös nopeammille kierroksille, kunhan lähtee riittävän aikaisin. Yleensä toki aamuryhmät ovat nopeampia kuin keskipäivällä, mutta harvoin on mahdollista kahden hengen ryhmälle 3h kierrokseen, jos edessä on yksikin 4h hidas ryhmä.
Tämäntyyppistä porrastusta on joillakin kentillä ollut käytössä sekä kotimaassa että ulkomailla. Olisi mukava kuulla käyttäjien ja kenttien johdon kokemuksia. Ongelma tässäkin voi osin olla se, että joskus isompi ryhmä on nopeampi kuin pienempi ja hidas eli ryhmäkoko ei ole koko totuus pelinopeudesta, vaikka keskimäärin pienempi ryhmä on suurempaa nopeampi. Toinen ongelma voi olla se, että erityisesti eläkeläisillä on vakiintuneissa 4 hengen porukoissa aikaisia aamulähtöjä. He tuskin mielellään näistä luopuvat.
Ruuhkaisimmat ajat kentillä lienevät arkipäivisin aamulla noin ennen klo 10 ja iltapäivällä noin klo 14 jälkeen. Keskipäivällä on väljempää ja jos ohitukset toimivat niin pelaaminenkin on varsin joutuisaa. Viikonloput hyvillä keleillähän ovat lähes täysiä. Kahden kentän yhtiöissä olisi helpompaa toisella kentällä kokeilla ja kerätä kokemuksia siitä, olisiko jonkun tyyppinen porrastaminen tai vaikka kolmen ryhmissä pelaaminen lyhyemmillä lähtöväleillä järkevä käytäntö. Johtopäätösten teko toki edellyttäisi systemaattista seurantaa.
Yksi tyypillinen nopeata pelaamista arvostava asiakasryhmä ovat ennen töitä ysin pelaavat. Tuote voisi olla esimerkiksi ysitunti klo 07 – 08, jolloin molemmille yseille voisi lähteä yhtäaikaa kahden ryhmissä. Kaikenlaistahan voisi kehitellä ja kokeilla. Olennaista olisi vastata asiakkaiden tarpeisiin nykyistä paremmin. Se vaatisi näiden tarpeiden selvittämistä. Kovin monimutkaisia järjestelyitä ja nopeita muutoksia ei kuitenkaan kannattane tehdä, että asiakkaatkin pysyvät perässä.
Pickalassahan on ollut ja on varmaan tänäkin vuonna yhden kentän aamulähdöt FastTrackinä eli kahden hengen ryhmissä ja pelaamiselle aikaa 3 h 15 min. Kaiketi toiminut hyvin. En kuitenkaan jatkaisi P-P:n ehdotuksen mukaan 9-11 kolmen ryhmillä, koska noille ajoille on hyvin paljon kysyntää. Pickalassa noihin aikoihin pelinopeuskin on ollut pääosin OK.
JarmoH: aamuysit OK ajatuksena, kun lähdöt vain takaysiltä. Tällöin etuysiltä normaalit lähdöt 4 hengen ryhmissä, jolloin takaysin lähdöt -8.30 asti. Tosin kesän valoisimpina aikoina lähtöjä on varattu klo 6 aölkaaen, joskus jopa klo 5.
Tämä on kuitenkin tällaista pientä viilausta. Olen Chipin kanssa samaa mieltä siitä, että hitaan pelin syy on korvien välissä eikä korjattavissa, ellei sitten haluta erittäin jämäkkää valvojatoimintaa – mitä ei näytetä haluttavan.
Varsinkaan en innostu tuosta ”pelaa kenttä lyhyempänä” -puheesta – oikein toimien kentän pelaa nopeasti hieman suuremmallakin lyöntimäärällä. Yhtä hyvin voisi kannustaa pitkä- mutta leveälyöntisiä pelaamaan kenttää lyhyempänä niin, että voisi pelailla pelkästään keskiraudoilla ja lyhyemmillä niin ei menisi pallojen etsintän niin paljon aikaa…
Voisi kai kenttää yrittää täyttää vaikka heti aamusta mutta kun kentänhoitajienkin pitäisi jossain välissä tehdä työnsä. Rinkussahan on vuoroviikkoina lähdöt etu- ja takaysiltä.
Säätäjiä on kyllä singeleissäkin. Putit syynätään joka suunnasta ja vielä maatenkin.. 😀 Lyönnit voivat olla pitkiä mutta huonona päivänä ovat pitkällä metsässä ja niitä kyllä haetaan hartaasti. Eikä se sovi että tuupppari ohittaisi mestarin. Toki ei kannata yleistää.. olen kuullut senkin klassikon että ei tarvitse päästää ohi koska ollaan tavoiteajassa.
Myönnän että katson pelikavereiksi hcp 10 – hcp 25 tyyppejä, siinä itsekkin kun olen, ja vielä mieluusti että edessä on sellaisia. Paras keino ruuhkiin olisi kentän omien osakkeiden lunastus ja maksujen nosto. Sehän vähentäisi vuokralaisia eli suhde osakas/vuokralainen muuttuisi.
Hirsalalassa on aamulla 6 min väli ja kahden hengen max pallo. Kierros kestää yleensä n 3h. Harmi vaan ettei siinä tutustu juuri kehenkään. Yksin pelaamassa käyvälle tuo on tylsää. Kivempi mennä vaikka mukavien vieraiden kanssa alle 4 tuntia. Toiset tykkää aina pelata sen yhden kaverin kanssa, toisille sosiaalisuus kuuluu peliin. Täydessä kentässä on puolensa, hyvät ja huonot.
Tietty yksinkertainen nopeutus olisi ohitus. Ja toimiihan se joskus.
JarmoH: täydet pisteet👍👍👍
Mielestäni 10 min lähtöväli tarvitaan, koska halutaan pelata myös neljän hengen ryhmissä. Ohittaminen on poikkeus, se vaatiin molemmilta osapuolilta ymmärrystä ja kokemusta. Nykyiset päivän kurssit eivät tarjoa mahdollisuutta ymmärtää koko asiaa. Olen joutunut ohittamaa huonossa mielentilassa pelaavaa porukkaa, joka etsii epätoivoisesti palloa. Ohitettavat kokevat, että takana tulevat hosuvat, ohimenevät päivittelevät hitaita ja taitamattomia pelaajia. Kaipaan parempaa koulutusta aloittaville pelaajille.
Tietysti erittäin suuri apu nopeaan pelaamiseen on jo ymmärretty. Se on väylien ympäristön siistiminen, karheikkojen sekä raffien
ruohon pitäminen suhteellisen lyhyenä. -
JulkaisijaArtikkelit