-
JulkaisijaArtikkelit
-
KL: Tässä keskustelussa korvaani särähti ’kun väylillä ei ole edes kaivoja, niin ne ovat sateen jäljiltä märät’. Tällainen asia ei mitenkään liity kentän sen hetkiseen kuntoon, vaan on kentän ominaisuus. Jos ja kun asia on tiedossa, niin kuka kumma lähtee ehdoin tahdoin pahoittamaan mielensä pelaamalla märällä kentällä?
Kyllä kai kentän vedenpoistuminen tai kuivuminen sateen aikana/jälkeen on mitä suurimmassa määrin kentän kuntoon liittyvä asia. Jos pelaat esimerkiksi sovitun seuraottelun ja sattuu sadekuuro (kuten esim tänään monin paikoin Uudellamaalla), hyväkuntoiset kentät ovat sateellakin pelikelpoisia. ”Ehdoin tahdoin” liittyy usein siihen, jos on sovittu jostain eikä sade ole normaalilla hyväkuntoisella kentällä mikään este.
Eikä Kytäjän kunnon kritisoiminen mikään tabu ole, etenkin kun on kyse Suomen arvostetuimmasta golfkeskuksesta. Toivoa sopii, että saavat vihdoinkin griinit ja vedenpoiston kuntoon.
Niin KL1, kyllä kenttien hoitoa saa ja pitää arvostella. Oli sitten kyseessä Kytäjä tai Talma. Yritä nyt kestää se että kaikki ei ole samaa mieltä kanssasi.
Kerran Kytäjällä olen pelannut (pääsin ilmaiseksi) ja toinen kerta ei ole suunnitelmissa.
P-P: Kytäjällä ei ole lainkaan sadevesikaivoja väylillä ja veden poisto alkujaan perustui siihen, että vesi valuu kohti Kytäjärveä …
Kuivatusjärjestelmän sadevesikaivoja Kytäjällä on alusta lähtien ollut yli 1300 kpl (normaalilla kentällä 0-50 kpl). Vuosien varrella sadevesien poistumista ongelmakohdissa on parannettu salaojaputkia lisäämällä, näin myös kuluvana kautena.
Svingikeisari: Väitän että [viheriöiden huono kunto on] yleinen ilmiö tällä hetkellä Suomessa, kustannussäästöt ovat syynä.
MOD Q8: [Kytäjällä] taitaa perussyynä olla Suomeen hankala ruoholajike. Huhun mukaan se olisi vaihtumassa.
Komppaan MOD Q8:aa. Kytäjällä käytetty luhtarölli (Agrostis Canina) on alkuperäinen suomalainen laji, mutta griiniruohona ehkä liian ongelmallinen. Huhun mukaan luhtaröllin siemeniä ei enää saa, joten ruoholajikkeen vaihto lienee jossain vaiheessa pakon sanelema.
P.S.
Pelasin eilen EGS:ssa. Griinit olivat hyvässä kunnossa, mutta väylät puoliksi palaneet. Onneksi Kytäjällä ei tuota ongelmaa ole – sadetettava pelialue 90 ha (normaalilla kentällä 10-30 ha) ja sadettimein määrä 2000 kpl (normaalisti 100-400 kpl).Toukokuun lopulla pelasin kaksi kierrosta Vierumäen Cookella ja kolme viikkoa sitten kierroksen Classicilla. Silloin viheriöiden kunto ei ollut kummallakaan kentällä hääppöinen (selvästi huonompi kuin Kytäjän kentillä sillä hetkellä). Nyt Cooken viheriöt taitavat olla jo priimakunnossa. Myös Kytäjän viheriöitä vaivaava rokonarpisuus näyttää vähitellen hellittävän.
P.P.S.
Elise Järvinen ja luhtaröllin salaisuus: ”Vaatii kentänhoitajalta tietoa, taitoa ja kovaa pokeria, jotta sitä ei pilaa liialla kastelulla ja lannoittamisella”.Maailman ruohokasvien ykkösgurun Mr. Beardin näkemys luhtaröllin mahdollisuuksista Kytäjällä: ei kestä, liian tautialtis. Lähde: Kytäjä Golf 2005.
Eikä Kytäjän kunnon kritisoiminen mikään tabu ole, etenkin kun on kyse Suomen arvostetuimmasta golfkeskuksesta.
Ei kommenttini liittynyt millään tavalla Kytäjään, kuten varmaankin siitä kirjoittamastani pystyi halutessaan päättelemään. Siinähän ei viitattu mihinkään yksittäiseen kenttään, vaan väyläkaivojen puuttumisesta johtuvaan kentän märkyyteen. Aika harvalla kentällä noita väyläkaivoja on, ei niiden puuttuminen ole mikään Kytäjän yksinoikeus.
Onneksi Kytäjällä ei tuota ongelmaa ole – sadetettava pelialue 90 ha (normaalilla kentällä 10-30 ha) ja sadettimein määrä 2000 kpl (normaalisti 100-400 kpl).
Tuo on aika mielenkiintoinen tieto. Sadetetaanko Kytäjällä myös raffit? Väyliä ja viheriöitä tuskin on tuo 90 ha.
Sadetetaanko Kytäjällä myös raffit? Väyliä ja viheriöitä tuskin on tuo 90 ha.
Kytäjä Golf 2005-julkaisun mukaan Kytäjän väylien pinta-ala on 28 ha, harjoitusalueet 12 ha, semiraffit (25 mm) 64 ha ja niityt 60 ha. Jos tieto
sadetettavasta pelialueesta on oikein, niin suurin osa semitaffeista kuuluu sadetuksen piiriin.Kytäjän harjoitusalueet 12 hehtaaria? Oho…siis yhden kentän kaikkien väylien verran.
Kytäjän harjoitusalueet 12 hehtaaria? Oho…siis yhden kentän kaikkien väylien verran.
Kyllä 😊. https://kytajagolf.fi/pelaaminen/harjoittelu/
Harjoittelu
Kytäjä Golfin harjoitusalueet ovat tasokkaita. 12 hehtaarin range- ja lähipelialueella riittää tilaa harjoitteluun.
Rangella voi lyödä palloja molemmista päistä neljältä eri ruohoalueelta. Lyöntimattoja ei Kytäjällä käytetä. Käytössä on laadukkaat pelipallot. Bunkkeroituja kohdeviheriöitä on 7 kappaletta.
Puttigreenejä on 2 kappaletta. Toisen greenin ympärillä on myös 3 bunkkeria sekä runsaasti tilaa chippi- ja pitchiharjoitteluun.
Toiselta sivustolta luettua, toimitusjohtaja ja kenttämestari vaihtunut.
Olipa taas tilaisuus vierailla Kytäjällä. Tällä kertaa pelattiin NW-kenttä joka oli aivan huikean hyvässä kunnossa. Yöllisten sadakuurojen jäljiltä greenit olivat hieman pehmeitä ja siksi pallon sai kohtuu helposti pysähtymään/jäämään greenille. Ne olivat myös tasalaatuisia ja huomattavan nopeita (stimp 12 ft). Aika helposti tuli korttiin kolme puttia (jopa neljä). Jo tällaisenaan, ilman mitään erityisiä virittelyitä NW:n greenit ovat vaativimpia mitä tästä valtakunnasta löytyy (on kierrettu muuallakin). Väylät ovat täysin virheettömiä ja juuri oikeaan korkeuteen leikattuja. Myös raffit oli leikattu lyhyiksi joten kenttä on erittäin helposti pelattavissa (olisko jopa liinkin helppo?). Palloja ei kadonnut eikä niitä joutunut kertaakaan edes etsimään.
Putti-Possu: … niin ja sadepäivän jälkeen tai jopa sateella, jolloin osa kentistä muuttuu ihan pelikelvottomiksi. Esimerkiksi Kytäjällä ei ole lainkaan sadevesikaivoja väylillä ja veden poisto alkujaan perustui siihen, että vesi valuu kohti Kytäjärveä … mutta vuosien saatossa väylien maa on elänyt ja nykyisin vesi jää väylille lammikoiksi. Sääli.
Tämä yllä oleva Putti-Possun kommentti ei ole aivan totuudenmukainen..
Kytäjällä kaivot eivät (tietenkään) ole väylillä vaan väylien reunoilla. Välien alapuolella kiertelevät salaojat johtavat ylimääräisen veden kokoojakaivoihin joista vesi jatkaa kentillä oleviin tekolampiin. Niistä puolestaan saadaan/otetaan kasteluvettä kentälle. Toki voi olla että jostain ihan Kytäjäven rannalla olevasta kaivosta vesi menee suoraan järveenkin? (näin asiaa kokonaisuudessaan minulle selvitettiin). Kenttien märkyys ei ole mikään erityinen ongelma Kytäjällä. Ylimääräisen sadeveden poistoon on varauduttu niin hyvin kuin järkevissä rajoissa on mahdollista. Kaikesta huolimatta niitä lammikoita voi jonkin väylän notkoon tulla, onhan kentät jo liki 20 vuotta vanhoja. Tottahan salaojissa sekä sadevesiviemäröinnissä tarvitaan ajan myötä korjauksia sekä ylläpitoa.
Kytäjällä ollaan myös varsin tarkkana ettei sateen jälkeen pelialueelle päästetä golfautoja vaan niillä joutuu ajamaan väylien reunoja kiertäviä päällystettyjä ajoteitä pitkin. Tämä sama käytäntö on normaali/yleinen myös muualla maailmassa. Kytäjä lienee ainoa kenttä Suomessa jossa yleensäkään on peliväyliä kiertävät ajotiet. Ehkä juuri tästä golfautojen pakollisesta ajoteillä pysymisestä(sateiden jälkeen) aiheutuu osittain myös käsitys peliväylien erityisestä märkyydestä?
Juuri tällä hetkellä Kytäjän kentät ovat erittäin hyvässä kunnossa..Mutta, kuten ketjut avaaja asiallisesti totesi kasvuunlähtö on ollut hidasta keväällä. Jo useampana vuonna Kytäjällä ollaan myöhästytty ainakin kaksi kuukautta kentän normaalikuntoon saattamisessa. Se on äärimmäisen iso ongelma kaikkien (osakkaiden ja muiden pelaajien) kannalta. Kun kysyin asiasta niin kerrottiin että ongelmat ovat olleet tiedossa. Ratkaisuja on jo tehty. Muutoksia kentän hoitoon on luvassa ja kaikki mahdollinen tehdään tilanteen korjaamiseksi.
Jää nähtäväksi tepsiikö lääkkeet ja mitä uudistuksia jatkossa tapahtuu. Niitä seuratkaamme.
Kytäjän tiedotteen mukaan uusi toimitusjohtaja aloitti 1.7. ja vanha jatkaa Laakkosten yhtiöiden palveluksessa. Lähes 20 vuotta Kytäjää palvellut kenttämestari on siirtynyt uusien haasteiden pariin. Hänen viimeinen työpäivänsä oli viime perjantai. Uusi kenttämestari aloittaa 1.9. Tuoreen infon mukaan kentät on jo saatu kuntoon (tämän gloffarekin tuossa edellä vahvisti). Tehokasta toimintaa uudelta kenttämestarilta..😊.
P.S. Eilisen kierroksen perusteella ennustan, että mestiksissä viheriöt ovat todella nopeat.
Toinen kenttämestareista vaihtoi Taliin tälle vuodelle ja nyt lähtee toinenkin pois. Ei välttämättä kovin hyvä juttu, paljon tietoa katoaa.
Kenttämestarin vaihto voi olla hyväkin asia, toiset käyttää vähemmän hiekkaa ja lannoitteita, taisi olla Talmassa kyseinen tilanne joskus sen historiassa. Säästyy rahaakin samalla.
Talman viheriöiden ongelma oli (ja on osin edelleen) huonosti tehty pohjatyö rakennusvaiheessa. Asiaa lähdettiin aikanaan korjaamaan mm. runsaalla hiekoituksella, ja lopulta viheriöt saatiinkin varsin kelvolliseen kuntoon. Tämä kaikki pohjatyö tehtiin ennen kuin Talmaan palkattiin pääkenttämestari, toisin sanoen nykyisen kenttämestarin ja häntä konsultoineiden ammattilaisten panoksella. Pääkenttämestarin palkkaamiseen oli aivan muita syitä kuin viheriöiden kunto.
Juuri tällä hetkellä Kytäjän kentät ovat erittäin hyvässä kunnossa..Mutta, kuten ketjut avaaja asiallisesti totesi kasvuunlähtö on ollut hidasta keväällä. Jo useampana vuonna Kytäjällä ollaan myöhästytty ainakin kaksi kuukautta kentän normaalikuntoon saattamisessa. Se on äärimmäisen iso ongelma kaikkien (osakkaiden ja muiden pelaajien) kannalta. Kun kysyin asiasta niin kerrottiin että ongelmat ovat olleet tiedossa. Ratkaisuja on jo tehty. Muutoksia kentän hoitoon on luvassa ja kaikki mahdollinen tehdään tilanteen korjaamiseksi.
Jää nähtäväksi tepsiikö lääkkeet ja mitä uudistuksia jatkossa tapahtuu. Niitä seuratkaamme.
Nythän tämä tarina jatkuu…
Golfpisteen uutiset kertovat että Kytäjällä uusitaan greenit ensikevään aikana ja uusituille greeneille pääsee lupausten mukaan pelaamaan jo heinäkuun alussa.
Joku asiaa enemmän ymmärtävä voisi ehkä kertoa mitä merkitystä ruoholajikkeen vaihdolla voi olla greenien nopeuteen?
– olisihan se fiksua että Suomesta löytyy jatkossakin edes yksi kenttä jossa pääsee puttaamaan oikeasti nopeilla greenillä.
– vaikka tottahan greenien nopeuteen voidaan vaikuttaa myös muulla tavoin kuin ruoholajikkeella. Mutta voidaanko esim. uutta greeniruohoa (rönsyrölli), leikata yhtä lyhyeksi kuin entistä (luhtarölli)?Gloffare: – olisihan se fiksua että Suomesta löytyy jatkossakin edes yksi kenttä jossa pääsee puttaamaan oikeasti nopeilla greenillä.
Ei sinun kannata Kytäjää odotella, kyllä meillä on nopeita griinejä muutoinkin. Esimerkiksi Sarfvik keskikesällä. Tai St Laurence viime kesällä Mid EM kisan yhteydessä. Entä Peuramaa edelliskesänä, kun muistaakseni Rauski kertoi nopeuden olleen noin 12 jalan luokkaa. Toki leikkuukorkeudella oli merkitystä, mutta ne myös jyrätään nopeiksi
Eikä griininopeus mikään itseisarvo ole. Muistan The Open -kisan Troonissa, joka päättyi Stensonin voittoon. Troonissa finaalipäivän griininopeus oli 9,3 jalkaa eikä linkseillä nopeus voi kovin paljoa ollakaan, jotta pallot pysyvät tuulessa paikoillaan
Joku asiaa enemmän ymmärtävä voisi ehkä kertoa mitä merkitystä ruoholajikkeen vaihdolla voi olla greenien nopeuteen?
– olisihan se fiksua että Suomesta löytyy jatkossakin edes yksi kenttä jossa pääsee puttaamaan oikeasti nopeilla greenillä.
– vaikka tottahan greenien nopeuteen voidaan vaikuttaa myös muulla tavoin kuin ruoholajikkeella. Mutta voidaanko esim. uutta greeniruohoa (rönsyrölli), leikata yhtä lyhyeksi kuin entistä (luhtarölli)?Heinälaji ei määrää nopeutta vaan se tehdään muilla keinoilla. Myöskään leikkuukorkeus ei ole synonyymi nopeudelle.
Kun luhtaröllillä on kaikki kunnossa, päästään koviin nopeuksiin ehkä hiukan helpommin, mutta tuo ensimmäinen kohta onkin se vaikea juttu. Siis saada kaikki kuntoon ja pitää kaikki kunnossa. Voisi summata, että kokonaisuudessaan homma helpottuu merkittävästi ja halutulla nopeudella päästään pelaamaan huomattavan paljon pidempää kautta. Tai jos oikein saivarrellaan, niin ei hoito helpommaksi muutu, mutta kenttämestarin keinovalikoima kasvaa.
Nopeus sinällään ei ole mikään itsetarkoitus. Greenit ovat aina kokonaisuus jossa nopeuden tulee olla sopusoinnussa muotoiluun. Yleisesti ottaen voimakkaasti muotoilluillan greeneillä tulisi olla hieman hitaampi juoksu jotta pallo ylipäänsä pysyy/pysähtyy greenillä.
Kytäjällä greenien muodot, kallistukset jne. on jo lähtökohtaisesti suunniteltu pelattaviksi melko nopeina. Monella rei’ällä on erikoisuutena etureuna/lippa joka helposti juoksuttaa (liian)rohkeasti putatun (tai lyhyeksi chipatun) pallon takaisin väylälle.
– tässä nopeuden/muotoilun sopivassa suhteessa on juuri se juju.
– jos greenit muuttuisi alkuperäisen hitaammiksi niin mielestäni samalla niiden pelattavuus heikkenee.
– Kytäjän tapauksessa koko alkuperäinen idea haastavan lähipelin osalta jossain määrin katoaisi (siis, jos uusista greeneistä tulisi alkupeäistä hitaampia)
– mutta, kuten Keeper totesi (kiitos siitä) niin ruohon laji/pituus ei ole suinkaan ainoa tekijä.Kokonaisuuteen/pelattavuuteen vaikuttaa nopeuden ohella monet muutkin tekijät. Greenien tulisi olla myös sopivan napakoina (ei liian kuivia eikä pehmeitä) jotta niille saa lähestymislyönnit sopivasti pysähtymään jne.
Toki loppuviimeksi on hyvä muistaa sekin että meidän leveysasteilla luonnon olosuhteet asettaa omia ehtojaan kenttien hoitoon ja kuntoon.
Kytäjällä greenien muodot, kallistukset jne. on jo lähtökohtaisesti suunniteltu pelattaviksi melko nopeina. Monella rei’ällä on erikoisuutena etureuna/lippa joka helposti juoksuttaa (liian)rohkeasti putatun (tai lyhyeksi chipatun) pallon takaisin väylälle.
Juu, tätäkin asiaa sivuttiin lauantaina kahvipöytäkeskusteluissa. Viime vuonna eräässä kansainvälisessä kilpailussa keskikesällä huippuamatöörit pakittivat kakkoslyönnillään perin usein ykkösen griiniltä ulos, vaikka reikä oli griinin keskellä tai hieman takana ja pallo putosi niille hujakoille, ei siis suinkaan lähelle etureunaa. Syynä oli juurikin tuo ’lippa’. Sama juttu nelosella.
Tuo ’lippa’ on omasta mielestäni jonkinlainen suunnittelijan mielenhäiriö. Rakennetaan viheriö, josta osalla ei putata eikä sinne voi laittaa reikää. Kuitenkin halutaan rakentaa sitä hankalimmin hoidettavaa aluetta ja se ainoastaan hankaloittaa pelaamista kohtuuttomasti. JOS Kytäjällä viheriöiden nopeus olisi siellä keskitasolla, niin tämä asia ei olisi suurikaan ongelma, koska kummallakin noista viheriöistä riittää tilaa pudottaa pallonsa, MUTTA kun nopeudet ovat siellä yläpäässä, niin jotkut viheriöistä muuttuvat epäkäytännöllisiksi.
Putti-Possu: Ei sinun kannata Kytäjää odotella, kyllä meillä on nopeita griinejä muutoinkin. Esimerkiksi Sarfvik keskikesällä. Tai St Laurence viime kesällä Mid EM kisan yhteydessä. Entä Peuramaa edelliskesänä, kun muistaakseni Rauski kertoi nopeuden olleen noin 12 jalan luokkaa. Toki leikkuukorkeudella oli merkitystä, mutta ne myös jyrätään nopeiksi
Kysymys ei oikeastaan ole pelkästä nopeudesta. Joillain kentillä greenit ns. ”toimivat paremmin” nopeina, toisilla taas on tarpeellista pysytellä kohtuullisimmissa vauhdeissa. Syytkin saattaa vaihdella, kuten mainitsit esimerkissäsi. Tottakai kaikilla on kiva pelata..
Toisekseen nopeita ja hyviä greenejä löytyy varsin monilta kentiltä. Esimerkiksi Linnagolfissa greenit avat olleet viimevuosina erinomaisia. Saisivat toki olla aavistuksen nopeampiakin (greenien muotoilu antaisi siihen mahdollisuuden) mutta toisaalta en ole päässyt pelaamaan silloin kun ne on viritetty aivan parhaimmilleen.
Kytäjälle kuitenkin houkuttelee se että siellä on normaaliin vaativaan lähi-greenipeliin tuotu mukaan uusi ja erilainen ”lisäelementti”. Tarkoitan tällä (useiden)greenien etureunojen muotoilua joka luo aivan oman haasteensa.
– normaalisti griineillä ei ole (pl. greenibunkkerit) esteitä jotka vaikuttaisivat varsinaiseen puttipeliin.
– mutta Kytäjällä nopeat greenit ja lyhyeksi leikattu ”etulippa” toimii monessa tapauksessa ikäänkuin ”esteenä”, joka varomattomalla puttaajalle saattaa aiheuttaa ”rankun” (=lisälyöntejä). Kokemusta löytyy.
– en tiedä löytyykö muualta vastaavia?..toivottavasti on.Itselleni nekin ovat muun kokonaisuuden ohella juuri niitä pieniä asioita jotka pitää käydä kokemassa joka kesä.
Toivotaan ettei tulevassa greeniremontissa hävitetä näitä erikoispiirteitä.KL1: Tuo ’lippa’ on omasta mielestäni jonkinlainen suunnittelijan mielenhäiriö. Rakennetaan viheriö, josta osalla ei putata eikä sinne voi laittaa reikää. Kuitenkin halutaan rakentaa sitä hankalimmin hoidettavaa aluetta ja se ainoastaan hankaloittaa pelaamista kohtuuttomasti.
Edellisessä viestissä tuli osa vastausta.. Mutta tämä varmasti jakaa mielipiteitä.
Minulle juuri lähipeli ja puttaaminen ovat kaikkein hauskin osa-alue koko pelistä. Lähipeli (chipit ja putit) ovat myös tuloksen (lyöntimäärän) kannalta keskeisiä. Likimain puolet lyönneistä kertyy alle 50 metrin päästä lipusta.
Mielestäni on erittäin hyvä asia että myös greenipeli sisältää sopivalla tavalla erilaisia ”haaste-elementtejä”.
– pidän jopa hieman tylsänä putata suoraa kahta puttia jne.
– toki jonkun yksittäisen tasamaagreenin kestää putata jos kenttä on muuten (ja muut greenit) asiallinen.En kuitenkaan tarkoita että greenien tulisi olla sellaisia ”monstereita” joita on liki mahdotonta selvittää kahdella putilla (ns. green-in regulation). Kohtuus kaikessa.
– Kytäjän tapauksessa kysymys ei ole liian vaikeista greeneistä..siellä voi pelata ihan normaalit puttitulokset/kierros.
– toki se edellyttää tarkkaavaisuutta ja hyvää puttipeliä..mutta juuri siitähän pelissä on muutenkin kysymys.Olen sitä mieltä että hyvältä kentältä pitää löytyä kaikenlaisia haasteita.
– miksipä niitä ei kuuluisi olla myös greeneillä jotka muodostaa koko pelaamisesta varsin suuren osan?Jossain määrin kysymys voi olla myös suunnittelijoiden ”kädenjäljestä”.
– olisi oikeastaan mielenkiintoista vertailla suunnittelijoiden erilaisin tapoja haasteiden luomisessa..
– itse arvostan mm. Fream’in kenttäsuunnittelua..myös greenien osalta. -
JulkaisijaArtikkelit