-
JulkaisijaArtikkelit
-
k. kirjoitti: (30.12.2012 14:11:15)
Tuli myös mieleen:
– saako hiekkaesteessä ottaa kopin yläpuolelta tippuvasta kävystä?
– saako vesiesteessä ottaa kopin yläpuolelta tippuvasta kävystä?
Molempiin kysymyksiin: kyllä. Lennosta siepattu käpy ei ole esteessä, eikä sen kiinni ottanut ole liikkumaton alusta. Muuten säännöissä ei olisi päätä eikä häntää.
P.S. Muuten, hyttysdeccari ei tähän sovellu.
PG kirjoitti: (30.12.2012 17:47:15)
Decc 13-4/16.5 ei ole turha, päinvastoin. Siinähän nimenomaan sanotaan, että ’rules (huom monikko) do not contemplate such a case’ kuten hyönteisen pois läimäyttäminen, pois hätyyttely tai nitistäminen hyönteisen lennellessä vesiesteen rajojen sisäpuolella. Asiasta ei ole sääntöä olemassa. Siksi on turvauduttava sääntöön 1-4. Jos loordit olisivat tarkoittaneet, että hyönteinen on sääntöjen tarkoittamassa mielessä vesiesteessä, he olisivat kirjoittaneet yksinkertaisesti ” Although the insect is in the hazard, …”.Olet täsmälleen oikeassa, siksi he kirjoittivat:
13-4/16.5
Flying Insect in Water HazardQ.A player’s ball is in a water hazard. The player is being distracted by an insect (a loose impediment) flying in the hazard. May the player swat away the insect?
A.Although the margin of a water hazard extends vertically upwards such that the insect is in the hazard, the Rules do not contemplate such a case. Thus, in equity (Rule 1-4), the player may swat away the insect whether it be flying or on the player.
Otahan vihdoin lusikka kauniiseen käteen ja myönnä olevasi hakoteillä. Siihen alkuperäiseen kolmanteen kysymykseesi on jo vastattu, nyt on korkea aika hyväksyä se vastaus oikeana sellaisena ja lopettaa hölmöily.
PG kirjoitti: (30.12.2012 17:52:15)
k. kirjoitti: (30.12.2012 14:11:15)
Tuli myös mieleen:
– saako hiekkaesteessä ottaa kopin yläpuolelta tippuvasta kävystä?
– saako vesiesteessä ottaa kopin yläpuolelta tippuvasta kävystä?
Molempiin kysymyksiin: kyllä. Lennosta siepattu käpy ei ole esteessä, eikä sen kiinni ottanut ole liikkumaton alusta. Muuten säännöissä ei olisi päätä eikä häntää.
P.S. Muuten, hyttysdeccari ei tähän sovellu.
Voi pyhä isä sentään! Tottahan se puusta pudonnut käpy on vesiesteessä, kun se siellä puussa olessaankin jo oli vesiesteessä! Vai poistuuko se jotenkin hetkellisesti sieltä esteessä pudotessaan puusta??
Usko nyt hyvä ihminen, vesiesteen raja kulkee sekä ylös- että alaspäin, ja kaikki noiden rajojen sisäpuolella on joko estettä tai esteessä. Siihen ei ole mitään poikkeusta.
Muuten olen samaa mieltä kävyn kiinni ottamisesta esteen laadusta riippumatta.
Laitan vielä yhden viestin tästä hyönteisdeccarista ja sitten minulle alkaa riittää.
Syy koko deccariin on hyvin yksinkertainen. Sääntöjen määritelmien mukaan hyönteinen on irrallinen luonnonhaitta (LI = Loose Impediment). Säännön 13-4 mukaan pelaaja ei saa tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta koskettaa esteessä olevaa LI:ä. Nyt jos tuota deccaria ei olisi, niin hyttysen tai paarman tai muun ikävästi pistävän tai purevan hyönteisen laskeutuessa pelaajan iholle valmiina tekemään pahojaan, niin pelaajan olisi poistuttava sieltä esteestä voidakseen poistaa tuon hyönteisen iholtaan. Tuo deccari kuitenkin antaa pelaajalle luvan listiä ko. ötökkä ilman rangaistusta.
Siksi kyseinen deccari on laadittu ja siksi siinä mennään säännön 1-4 kautta kumoamaan sääntö 13-4 tältä osin.
KL kirjoitti: (30.12.2012 18:34:04)
Voi pyhä isä sentään! Tottahan se puusta pudonnut käpy on vesiesteessä, kun se siellä puussa olessaankin jo oli vesiesteessä! Vai poistuuko se jotenkin hetkellisesti sieltä esteessä pudotessaan puusta??Puussa ollessaan käpy on paikallaan oksassa kiinni ja siten ’lies in’. Putoava käpy ei ole ’lies in’- tapaus.
KL kirjoitti: (30.12.2012 18:34:04)
Usko nyt hyvä ihminen, vesiesteen raja kulkee sekä ylös- että alaspäin, ja kaikki noiden rajojen sisäpuolella on joko estettä tai esteessä. Siihen ei ole mitään poikkeusta.
Joko estettä tai esteessä, paitsi lentäessään. Esim. esteen rajojen sisällä kasvavat puut (päinvastoin kuin GUR:ssa) eivät ole estettä, mutta ovat esteessä. Samoin ilma on esteessä, mutta ei estettä. Jos rajojen sisällä oleva pallo koskettaa hetkellisesti puuta tai ilmaa, se ei vielä tällä perusteella ole esteessä. Vai väitätkö, että loordit ovat aivan turhaan sen ’lies in’ -vaatimuksensa määritelmiin laittaneet? Usko nyt vaan, niin pääset ongelmastasi eroon;)
KL kirjoitti: (30.12.2012 18:34:04)
Muuten olen samaa mieltä kävyn kiinni ottamisesta esteen laadusta riippumatta.
Mllä perusteella? Pureeko käpy paarman tavoin vai pistääkö kuin ampiainen? Jos pelaaja näkee kävyn putoavan, hän voi antaa sen kaikessa rauhassa pudota. Kyllä sen kiinni ottaminen peliä paljon enemmän häiritsee, kuin reagoimattomuus. Hyönteisdeccari ei millään muotoa sovellu näihin tapauksiin. Rangaistusta ei kuitenkaan tule, koska putoava käpy ei ’lies in’ eikä kosketa estettä.
KL kirjoitti: (30.12.2012 18:39:05)
Laitan vielä yhden viestin tästä hyönteisdeccarista ja sitten minulle alkaa riittää.Syy koko deccariin on hyvin yksinkertainen. Sääntöjen määritelmien mukaan hyönteinen on irrallinen luonnonhaitta (LI = Loose Impediment). Säännön 13-4 mukaan pelaaja ei saa tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta koskettaa esteessä olevaa LI:ä. Nyt jos tuota deccaria ei olisi, niin hyttysen tai paarman tai muun ikävästi pistävän tai purevan hyönteisen laskeutuessa pelaajan iholle valmiina tekemään pahojaan, niin pelaajan olisi poistuttava sieltä esteestä voidakseen poistaa tuon hyönteisen iholtaan. Tuo deccari kuitenkin antaa pelaajalle luvan listiä ko. ötökkä ilman rangaistusta.
Siksi kyseinen deccari on laadittu ja siksi siinä mennään säännön 1-4 kautta kumoamaan sääntö 13-4 tältä osin.
Tottakai tuo deccari on tarpeellinen. Niinhän minä sanoin. Ei pelaamisesta mitään tulisi, jos peliä häiritseviä hyönteisiä ei saisi hätyytellä pois tai tarvittaessa listiä. Esteestä poistumisen välttämättömyydestä en niinkään ole varma. Millä perusteella liikkuvan pelaajan iholla oleva hyönteinen ’lies in’ ts. on esteessä?
Haluaako joku muu jatkaa tätä toivotonta vääntöä? PG:n vene, J-P:tä lainatakseni, on niin syvällä lepikossa, ettei sitä soutamalla sieltä enää pois saa.
Minä en enää jatka, kaikkiin PG:n esittämiin kysymyksiin on jo vastattu, vastaukset vain eivät näytä PG:tä miellyttävän.
KL kirjoitti: (30.12.2012 20:14:42)
PG:n vene, J-P:tä lainatakseni, on niin syvällä lepikossa, ettei sitä soutamalla sieltä enää pois saa.Olen toki ollut joskus syvässäkin lepikossa. En tänne kirjoittelisikaan, jos kaikki tietäisin. Nyt mietin ratkaisua esittämällesi ongelmalle: miksi vesiesteen määritelmässä on ’lies in’ -ehto. Olen mielestäni löytänyt ratkaisun: ilma ei ole vesiestettä. Se ei muuta tuomioita niissä tapauksissa, joissa tarkastellut kohteet ovat esteessä paikallaan. Liikkuvien kohteiden kyseessä ollen saadaan yksinkertaiset ja oikeudenmukaiset ratkaisut. Onko ratkaisu silloin pahasti pielessä? Toki sinä KL saat pysyä kannassasi, mutta ongelmasi jäänee silloin ratkaisua vaille. Mutta väärässä olet, jos luulet, että vastauksesi eivät minua miellytä. Jos asialinjalla pysyt, niin yleensä miellyttävät, vaikka olisin kanssasi eri mieltä.
Ongelmamme liittyi liikkuvaan palloon, risuun, käpyyn jne. Liikkuvasta pallosta tuli mieleeni vuoden takainen väittelymme ketjussa ’Sääntöpähkinä (=rule nut)’ koskien tällaista:
PG kirjoitti: (14.11.2011 20:58:59):
jos pelaaja lyö liikkuvaa palloa (lyönti kuten golfin säännöissä määritellään), on sovellettava sääntöä 14-5. Jos taas pelaaja muuttaa pallonsa suuntaa tarkoituksella muulla tavoin kuin lyömällä, rangaistus tulee säännön 1-2 mukaisesti.
KL kirjoitti: (14.11.2011 21:17):
En ole samaa mieltä. Pelaaja voi muuttaa pallon suuntaa myös täyttämällä lyönnin määritelmän kriteerit ja silti tarkoituksena voi olla pallon kulun muuttaminen oikean lyönnin sijaan. Tällöin sääntö 1-2 pätee eikä 14-5.
Onneksi pian tämän jälkeen tuli tieto säännön 1-2 tarkennuksesta, muuten ”KL:n vene olisi saattanut mennä niin syvälle lepikkoon, ettei sitä soutamalla sieltä enää pois olisi saanut”:) Toisaalta, mitä pahaa siinä sitten olisi ollut, mikäli jatkossakin olisimme malttaneet pysyä asialinjalla. Eiköhän tämä ole tässä.Siis mites tää vääntö nyt oikeen päätty? Onks se ötökkä siellä esteessä vai ei?
sardiini kirjoitti: (31.12.2012 16:28:41)
Siis mites tää vääntö nyt oikeen päätty? Onks se ötökkä siellä esteessä vai ei?On. Aivan kuten siinä dec 13-4/16.5:ssä kerrotaan.
Loordit ovat jättäneet meille paljon arvoituksia ratkaistaviksi. Yksi arvoitus lisää: Jos pallo olisi dec 13/3:ssa vastaavassa tilanteessa vesiesteen reunalla, niin koskettaako se silloin vesiestettä vai ’lies in’?
13/3 Ball on Edge of Bunker Overhanging Sand
Q: Is a ball in a bunker if it lies on the edge of the bunker overhanging, but not touching, the sand?
A: No. The margin of a bunker, unlike that of a water hazard, does not extend vertically upwards.PG kirjoitti: (31.12.2012 18:09:28)
Loordit ovat jättäneet meille paljon arvoituksia ratkaistaviksi. Yksi arvoitus lisää: Jos pallo olisi dec 13/3:ssa vastaavassa tilanteessa vesiesteen reunalla, niin koskettaako se silloin vesiestettä vai ’lies in’?13/3 Ball on Edge of Bunker Overhanging Sand
Q: Is a ball in a bunker if it lies on the edge of the bunker overhanging, but not touching, the sand?
A: No. The margin of a bunker, unlike that of a water hazard, does not extend vertically upwards.
Hyvää uutta vuotta…
PG.. eiköhän sinun olisi jo aika nostaa tanskan sotalippu (valkoinen risti valkoisella pohjalla), ja hyväksyä tulkintasi (tms.) puutteet….
Vesieste poikkeaa hiekkaesteestä siten että vesiesteen muodostaa ’suihkuverho’ joka kiertää vesiesteen rajan mukaisesti estettä. Kaikki mikä koskettaa sitä tai on sen verhon sisällä on määritelmän mukaan vesiesteessä. Oli se sitten puun oksalla (vaikka puu kasvaisikin esteen ulkopuolella tai ihan vain ilmassa, kuten esim nuo mainitut hyönteiset.
Missä muuten sinun mielestä pallo menee vesiesteeseen… pitääkö mennä maata pitkin (’lies in’) vai riittääkö että on ilmassa…
PG kirjoitti: (31.12.2012 18:09:28)
Loordit ovat jättäneet meille paljon arvoituksia ratkaistaviksi. Yksi arvoitus lisää: Jos pallo olisi dec 13/3:ssa vastaavassa tilanteessa vesiesteen reunalla, niin koskettaako se silloin vesiestettä vai ’lies in’?13/3 Ball on Edge of Bunker Overhanging Sand
Q: Is a ball in a bunker if it lies on the edge of the bunker overhanging, but not touching, the sand?
A: No. The margin of a bunker, unlike that of a water hazard, does not extend vertically upwards.
Sinun viesteissäsi on hauskinta ja samalla ikävä kyllä säälittävintä se, että kysyt asiaa, joka on lainaamassasi sääntökohdassa tai deccarissa jo sanottu, ja silti väität toista. Onko kyseessä silkka jääräpäisyys vai kenties jokin neurologisen sairauden muoto? Tätä kysyn ihan vilpittömästi, koska etenkin viimeaikaiset postauksesi antavat vakavasti aiheen arvella jompaa kumpaa vaihtoehtoa todennäköisimmäksi syyksi veneesi sijainnille syvällä lepikossa.
Hyvää Uutta Vuotta joka tapauksessa!
Ai niin, olin aivan unohtaa.
Kysyin tuota ’lies in’ -asiaa eräältä brittituomarilta ja hän selitti asian siten, että tuo ’to lie in’ tarkoittaa likimain samaa kuin ’to be in’. Esimerkkinä vaikkapa ’a book lies on the table’, jota ei suinkaan suomenneta ’kirja makaa pöydällä’, vaan ’kirja on pöydällä’. Samaan tapaan ’ball lies in a bunker’ suomennettaisiin ’pallo on bunkkerissa’.
Ko. kaverin mukaan tuo sanamuoto ei sinällään kerro mitään esineen liikkeistä ko. esteessä, esine on esteessä, oli tuo esine paikallaan tahi ei. Esimerkkinä sääntömaailmasta hän otti esimerkiksi säännön 14-6, Ball Moving In Water. Siinä(kin) tapauksessa pallo on esteessä, vaikkei se ole paikallaan siellä eikä siis ’makaa’ esteessä (eikä minkään liikkumattoman ja elottoman esineen päällä…).
Toki tämäkin on vain yhden ainoan henkilön mielipide eikä absoluuttinen totuus. Kertoo kuitenkin jotakin sille, joka haluaa kuunnella.
Bogikone kirjoitti: (31.12.2012 20:35:19)
PG kirjoitti: (31.12.2012 18:09:28)
Loordit ovat jättäneet meille paljon arvoituksia ratkaistaviksi. Yksi arvoitus lisää: Jos pallo olisi dec 13/3:ssa vastaavassa tilanteessa vesiesteen reunalla, niin koskettaako se silloin vesiestettä vai ’lies in’?13/3 Ball on Edge of Bunker Overhanging Sand
Q: Is a ball in a bunker if it lies on the edge of the bunker overhanging, but not touching, the sand?
A: No. The margin of a bunker, unlike that of a water hazard, does not extend vertically upwards.
Hyvää uutta vuotta…
PG.. eiköhän sinun olisi jo aika nostaa tanskan sotalippu (valkoinen risti valkoisella pohjalla), ja hyväksyä tulkintasi (tms.) puutteet….
Vesieste poikkeaa hiekkaesteestä siten että vesiesteen muodostaa ’suihkuverho’ joka kiertää vesiesteen rajan mukaisesti estettä. Kaikki mikä koskettaa sitä tai on sen verhon sisällä on määritelmän mukaan vesiesteessä. Oli se sitten puun oksalla (vaikka puu kasvaisikin esteen ulkopuolella tai ihan vain ilmassa, kuten esim nuo mainitut hyönteiset.
Missä muuten sinun mielestä pallo menee vesiesteeseen… pitääkö mennä maata pitkin (’lies in’) vai riittääkö että on ilmassa…
Tarkoitatko, että väitän tuossa pallon olevan vesiesteen ulkopuolella? Olen luullut sinua Bogikone absolutistiksi, mutta nyt tuiskeessa heti alkuillasta?;-).
Kysymykseni ’touches or lies in?’ on yksinkertainen ja täysin vilpitön. Se on perustavaa laatua mietittäessä, mitä ‘lies in’ tarkoittaa tekstissä ‘A ball is in a water hazard when it lies in or any part of it touches the water hazard’. Tuo tekstinpätkä on ollut osa vesiesteen määritelmää jo vuodesta 1996 lähtien. On vaikea uskoa, että ‘lies in’ on tarpeeton. Vesiesteen pystysuora raja ylöspäin tuli sääntöihin v. 1968. Vielä nykyisinkin voimassa oleva määritelmä otettiin käyttöön v. 1988. Samana vuonna hiekkaeste sai pystysuoran rajansa.
Ensimmäisen kerran water hazard määriteltiin 1950. Mitä vesieste on eri aikoina sisältänyt? Poimintoja:
1950: All ground within the margin of a water hazard, whether or not it be covered with water or any growing substance, is part of the water hazard.
1952: All ground within the margin of a water hazard, whether or not it be covered with any growing substance, is part of the water hazard.
1968: All ground or water within the margin of a water hazard, whether or not it be covered with any growing substance is part of the water hazard. The margin of a water hazard is deemed to extend vertically upwards. (Huom! pystysuora raja otettiin mukaan.)
1984: All ground or water within the margin of a water hazard is part of the water hazard. The margin of a water hazard is deemed to extend vertically upwards. (Huomaa ero edelliseen)
1988,1992,1996,2000, 2004: All ground or water within the margin of a water hazard is part of the water hazard. The margin of a water hazard extends vertically upwards and downwards. (Huomaa ero edelliseen)
2008, 2011: All ground and water within the margin of a water hazard are part of the water hazard….. The margin of a water hazard extends vertically upwards and downwards. (Vain kielellinen korjaus edellisiin).
Vuodesta 1950 vuoteen 1984 asti mikä tahansa vesiesteen rajojen sisällä kasvava aines oli vesiesteen osa, sen jälkeen ’vain’ kaikki siellä oleva maa ja vesi. Ilmaa ei mainita vesiesteen osaksi missään määritelmässä. Voiko ilma siitä huolimatta olla vesiestettä, vesiesteen osa?
Bogikone: ’Missä muuten sinun mielestä pallo menee vesiesteeseen… pitääkö mennä maata pitkin (’lies in’) vai riittääkö että on ilmassa..’
Miksi tällaista kysyt? Pallo voi mennä vesiesteeseen tietenkin sekä maatapitkin vierien että ilmassa. Säännön 26-1b ja c soveltaminen edellyttää tietoa, missä pallo viimeksi ylitti vesiesteen rajan.
Hyvää tätä vuotta!
PG kirjoitti: (1.1.2013 12:46:50)
1950: All ground within the margin of a water hazard, whether or not it be covered with water or any growing substance, is part of the water hazard.1952: All ground within the margin of a water hazard, whether or not it be covered with any growing substance, is part of the water hazard.
1968: All ground or water within the margin of a water hazard, whether or not it be covered with any growing substance is part of the water hazard. The margin of a water hazard is deemed to extend vertically upwards. (Huom! pystysuora raja otettiin mukaan.)
1984: All ground or water within the margin of a water hazard is part of the water hazard. The margin of a water hazard is deemed to extend vertically upwards. (Huomaa ero edelliseen)
1988,1992,1996,2000, 2004: All ground or water within the margin of a water hazard is part of the water hazard. The margin of a water hazard extends vertically upwards and downwards. (Huomaa ero edelliseen)
2008, 2011: All ground and water within the margin of a water hazard are part of the water hazard….. The margin of a water hazard extends vertically upwards and downwards. (Vain kielellinen korjaus edellisiin).
Vuodesta 1950 vuoteen 1984 asti mikä tahansa vesiesteen rajojen sisällä kasvava aines oli vesiesteen osa, sen jälkeen ’vain’ kaikki siellä oleva maa ja vesi.
Eipä tuossa määritelmätekstissä noin lue. Puu ei ole maata, ei vaikka kuinka yrittäisi mielikuvitustaan pinnistää.
KL kirjoitti: (1.1.2013 13:13:06)
PG kirjoitti: (1.1.2013 12:46:50)
1950: All ground within the margin of a water hazard, whether or not it be covered with water or any growing substance, is part of the water hazard.1952: All ground within the margin of a water hazard, whether or not it be covered with any growing substance, is part of the water hazard.
1968: All ground or water within the margin of a water hazard, whether or not it be covered with any growing substance is part of the water hazard. The margin of a water hazard is deemed to extend vertically upwards. (Huom! pystysuora raja otettiin mukaan.)
1984: All ground or water within the margin of a water hazard is part of the water hazard. The margin of a water hazard is deemed to extend vertically upwards. (Huomaa ero edelliseen)
1988,1992,1996,2000, 2004: All ground or water within the margin of a water hazard is part of the water hazard. The margin of a water hazard extends vertically upwards and downwards. (Huomaa ero edelliseen)
2008, 2011: All ground and water within the margin of a water hazard are part of the water hazard….. The margin of a water hazard extends vertically upwards and downwards. (Vain kielellinen korjaus edellisiin).
Vuodesta 1950 vuoteen 1984 asti mikä tahansa vesiesteen rajojen sisällä kasvava aines oli vesiesteen osa, sen jälkeen ’vain’ kaikki siellä oleva maa ja vesi.
Eipä tuossa määritelmätekstissä noin lue. Puu ei ole maata, ei vaikka kuinka yrittäisi mielikuvitustaan pinnistää.
Kyllä puutkin kasvavat, joskin hitaasti.
KL kirjoitti: (31.12.2012 21:39:14)
Ai niin, olin aivan unohtaa.Kysyin tuota ’lies in’ -asiaa eräältä brittituomarilta ja hän selitti asian siten, että tuo ’to lie in’ tarkoittaa likimain samaa kuin ’to be in’. Esimerkkinä vaikkapa ’a book lies on the table’, jota ei suinkaan suomenneta ’kirja makaa pöydällä’, vaan ’kirja on pöydällä’. Samaan tapaan ’ball lies in a bunker’ suomennettaisiin ’pallo on bunkkerissa’.
Ko. kaverin mukaan tuo sanamuoto ei sinällään kerro mitään esineen liikkeistä ko. esteessä, esine on esteessä, oli tuo esine paikallaan tahi ei. Esimerkkinä sääntömaailmasta hän otti esimerkiksi säännön 14-6, Ball Moving In Water. Siinä(kin) tapauksessa pallo on esteessä, vaikkei se ole paikallaan siellä eikä siis ’makaa’ esteessä (eikä minkään liikkumattoman ja elottoman esineen päällä…).
Toki tämäkin on vain yhden ainoan henkilön mielipide eikä absoluuttinen totuus. Kertoo kuitenkin jotakin sille, joka haluaa kuunnella.
Siis lies = flies! Ja vesiesteessä olevan pallon liikkuminen vedessä on muka rinnastettavissa ilmassa liikkuvaan palloon!! Nollan pisteen vihje asian tajuamiseksi: Vedessä pallo koskettaa vesiesteen vettä,
Nyt en enää ihmettele tulkintojasi, jos tuollaisia kavereita kuuntelet.
PG kirjoitti: (1.1.2013 12:46:50)
Bogikone kirjoitti: (31.12.2012 20:35:19)
Missä muuten sinun mielestä pallo menee vesiesteeseen… pitääkö mennä maata pitkin (’lies in’) vai riittääkö että on ilmassa…Miksi tällaista kysyt? Pallo voi mennä vesiesteeseen tietenkin sekä maatapitkin vierien että ilmassa. Säännön 26-1b ja c soveltaminen edellyttää tietoa, missä pallo viimeksi ylitti vesiesteen rajan.
Luulenpa Bogikoneen tarkoittaneen sitä, että kun pallo ylittää vesiesteen rajan ilmassa, niin se on vesiesteessä jo siellä ilmassa. Siitä voi sitten jokainen vetää oman johtopäätöksensä onko tuo ilmatila vesiestettä vai ei…
PG kirjoitti: (1.1.2013 13:48:57)
KL kirjoitti: (31.12.2012 21:39:14)
Ai niin, olin aivan unohtaa.Kysyin tuota ’lies in’ -asiaa eräältä brittituomarilta ja hän selitti asian siten, että tuo ’to lie in’ tarkoittaa likimain samaa kuin ’to be in’. Esimerkkinä vaikkapa ’a book lies on the table’, jota ei suinkaan suomenneta ’kirja makaa pöydällä’, vaan ’kirja on pöydällä’. Samaan tapaan ’ball lies in a bunker’ suomennettaisiin ’pallo on bunkkerissa’.
Ko. kaverin mukaan tuo sanamuoto ei sinällään kerro mitään esineen liikkeistä ko. esteessä, esine on esteessä, oli tuo esine paikallaan tahi ei. Esimerkkinä sääntömaailmasta hän otti esimerkiksi säännön 14-6, Ball Moving In Water. Siinä(kin) tapauksessa pallo on esteessä, vaikkei se ole paikallaan siellä eikä siis ’makaa’ esteessä (eikä minkään liikkumattoman ja elottoman esineen päällä…).
Toki tämäkin on vain yhden ainoan henkilön mielipide eikä absoluuttinen totuus. Kertoo kuitenkin jotakin sille, joka haluaa kuunnella.
Siis lies = flies! Ja vesiesteessä olevan pallon liikkuminen vedessä on muka rinnastettavissa ilmassa liikkuvaan palloon!! Nollan pisteen vihje asian tajuamiseksi: Vedessä pallo koskettaa vesiesteen vettä,
Nyt en enää ihmettele tulkintojasi, jos tuollaisia kavereita kuuntelet.
Tuota… se olit muuten sinä, joka väitit, ettei pelaajan päällä istuva hyönteinen voi olla vesiesteessä, jos pelaaja liikkuu….
Täytyy kyllä antaa sinulle tunnustus vilkkaasta mielikuvituksestasi. Ikävä kyllä siitä on tässä keskustelussa ollut sinulle (ja meille muillekin) pelkkää haittaa, niin metsään tulkintasi ovat menneet, entisaikojen määritelmien tulkintoja myöten.
KL kirjoitti: (1.1.2013 14:23:35)
PG kirjoitti: (1.1.2013 13:48:57)
KL kirjoitti: (31.12.2012 21:39:14)
Ai niin, olin aivan unohtaa.Kysyin tuota ’lies in’ -asiaa eräältä brittituomarilta ja hän selitti asian siten, että tuo ’to lie in’ tarkoittaa likimain samaa kuin ’to be in’. Esimerkkinä vaikkapa ’a book lies on the table’, jota ei suinkaan suomenneta ’kirja makaa pöydällä’, vaan ’kirja on pöydällä’. Samaan tapaan ’ball lies in a bunker’ suomennettaisiin ’pallo on bunkkerissa’.
Ko. kaverin mukaan tuo sanamuoto ei sinällään kerro mitään esineen liikkeistä ko. esteessä, esine on esteessä, oli tuo esine paikallaan tahi ei. Esimerkkinä sääntömaailmasta hän otti esimerkiksi säännön 14-6, Ball Moving In Water. Siinä(kin) tapauksessa pallo on esteessä, vaikkei se ole paikallaan siellä eikä siis ’makaa’ esteessä (eikä minkään liikkumattoman ja elottoman esineen päällä…).
Toki tämäkin on vain yhden ainoan henkilön mielipide eikä absoluuttinen totuus. Kertoo kuitenkin jotakin sille, joka haluaa kuunnella.
Siis lies = flies! Ja vesiesteessä olevan pallon liikkuminen vedessä on muka rinnastettavissa ilmassa liikkuvaan palloon!! Nollan pisteen vihje asian tajuamiseksi: Vedessä pallo koskettaa vesiesteen vettä,
Nyt en enää ihmettele tulkintojasi, jos tuollaisia kavereita kuuntelet.
Tuota… se olit muuten sinä, joka väitit, ettei pelaajan päällä istuva hyönteinen voi olla vesiesteessä, jos pelaaja liikkuu….
Ei voikaan merkityksessä ’lies in’ eikä kosketuksenkaan kautta (koskettaa liikkuva pelaajaa ja ilmaa, mutta ei kosketa estettä). Miten se tähän liittyy?
KL kirjoitti: (1.1.2013 14:23:35)
metsään tulkintasi ovat menneet, entisaikojen määritelmien tulkintoja myöten.Entisaikojen määritelmien tulkinnassa sentään olet oikeassa. ’ Voiko ilma siitä huolimatta olla vesiestettä, vesiesteen osa?’ pitää korvata lauseella: ’ Ilma ei voi olla vesiesteen osa’.
PG kirjoitti: (1.1.2013 16:29:49)
KL kirjoitti: (1.1.2013 14:23:35)
Tuota… se olit muuten sinä, joka väitit, ettei pelaajan päällä istuva hyönteinen voi olla vesiesteessä, jos pelaaja liikkuu….
Ei voikaan merkityksessä ’lies in’ eikä kosketuksenkaan kautta (koskettaa liikkuva pelaajaa ja ilmaa, mutta ei kosketa estettä). Miten se tähän liittyy?
Kas siten, että esineen tai pallon liikkumisella ei ole yhtikäs mitään merkitystä sen kannnalta onko ko. kapine esteessä vai ei. Sen voi helposti lukea tuosta säännöstä 14-6.
Dec 1-4/5:stä puolestaan voi lukea, että irrallinen luonnonhaitta on esteessä koskettaessaan esteessä olevaa haittaa ja koskettamatta itse estettä. Välillinen kosketus siis riittää.
Ötökkä vesiesteessä -tapauksen osalta taasen riittää se, että ötökkä on vesiesteen rajojen sisäpuolella, aivan kuten Dec 13-4/16.5:ssä sanotaan.
Kerropa nyt meille mikä näistä kolmesta asiasta on sinulle epäselvä ja miksi. Kaikille muille ne näyttävät olevan täysin selviä.
KL kirjoitti: (1.1.2013 17:16:18)
Dec 1-4/5:stä puolestaan voi lukea, että irrallinen luonnonhaitta on esteessä koskettaessaan esteessä olevaa haittaa ja koskettamatta itse estettä. Välillinen kosketus siis riittää.
Jos siis ripuloiva hirvi päästää 10 m pitkän ripulipaskan jonka toinen pää on hiekkaesteessä, niin toisessa päässä paskaläjää ollaan esteessä?
JuKo kirjoitti: (1.1.2013 18:29:51)
KL kirjoitti: (1.1.2013 17:16:18)
Dec 1-4/5:stä puolestaan voi lukea, että irrallinen luonnonhaitta on esteessä koskettaessaan esteessä olevaa haittaa ja koskettamatta itse estettä. Välillinen kosketus siis riittää.
Jos siis ripuloiva hirvi päästää 10 m pitkän ripulipaskan jonka toinen pää on hiekkaesteessä, niin toisessa päässä paskaläjää ollaan esteessä?
Kai sinä luit tuon deccarin ennen kuin muovailit tämän kysymyksen..?
-
JulkaisijaArtikkelit