Aihe: Kentänhoitoasiaa - Golfpiste.com

12.11.–19.11. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[7][1]
KilpailuaSuomalaista

Kentänhoitoasiaa

Etusivu Foorumit Yleistä Kentänhoitoasiaa

Esillä 25 viestiä, 251 - 275 (kaikkiaan 466)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • #409162 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Taitaa kausi olla ohi jo sitkeimmiltäkin kentiltä. Pitkähän se oli, ensimmäiset avaukset napsahtivat jo kevättalvella, noin kalenterin mukaan katsellen.

    Mitään kovin erikoista ei luonto sinällään tarjonnut. Talvi ja kevät rassasivat joitakin kenttiä raskaimman jälkeen, kovia otteita tarvittiin että ne saatiin ruotuun. Joulukuu oli parempi pelikuukausi kuin toukokuu, leikattiin toki vähemmän.

    Golf ja kentänhoito tuntuvat pusertuvan yhä ahtaampaan rakoon. Tulevat vuodet lienevät haasteellisia koko alalle ja monenlaista murrosta on ilmassa. Mitkä uudistukset toimivat ja mitkä eivät, jää nähtäväksi.

    Ruohonjuuritasolla ja sen allakin työskentelevälle on aina ollut itseisarvo, että perusasiat tehdään kunnolla ja huolella. Kun niistä aletaan tinkimään, voidaan saavuttaa hetkellistä säästöä, hetkellisesti. Luovatko nykyiset autot leasingsopimuksineen meille mielikuvan, että omaisuudesta huolehtiminen ei olekaan enää niin tärkeää. Kyllä se sen ajan kestää, kuin mitä minä sitä käytän.

    Useimmilla kentillä lienevät perusasiat kuitenkin kunnossa. Toivotaan että tarvittavat ratkaisut löytyvät hyvän kautta ja pelaajat voivat jatkaa harrastustaan hyvillä kentillä, kentänhoitajat voivat jatkaa työtään ylpeinä siitä ja soveltaa osaamistaan.

    Keeper kiittää kaudesta ja toivottaa lyhyttä mutta mukavaa uuden odottelua.

    Tapaamisiin

    #1090642 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Bingo.

    Säätila on mielenkiintoinen ja nyt on halukkailla hyvä tilaisuus osallistua kentänhoitobingoon. Lunta on ja luvassa lyhytaikainen lauha jakso vesisateineen. Miten toimia, pyydän kiinnostuneilta vinkkejä. Jättämällä vastaamatta menetät oikeuden kommentoida ensi kesän kuntoa!

    Jos lauha jakso on niin lyhyt että kaikki lumi ei sula, tarkoittaa se jääkantta kentälle. Marraskuussa syntynyt jääpeite joka kestää kevääseen, laittaa toteamaan kuten hauki sanoi lumihangessa: homma on selvä. Eli tehdäkö jotain vai eikö tehdä ja jos tehdä, niin mitä tehdä?

    Mitä haittaa auraamisesta sitten olisi? Tallominen talvisaikaan on aina vähän kyseenalaista, saatetaan aiheuttaa mekaanisia vaurioita ja joskus syntyy polanteita jotka aiheuttavat haittaa. Varsinkin kylänurmikat saattavat kyrpiintyä kovista pakkasista. Onko kentällä työvoimaa ja kalustoa tekemään tätä? Entä vastuullisilla siviilirohkeutta ryhtyä toimiin, jotka saattavat aiheuttaa haittaa ja joiden avusta ei voi mennä takuuseen.

    Mitä tehdä?

    #1090645 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Bingohan tästä tuli, valitettavasti. Kaipa se on odotettava tuon jääkerroksen muodostumista ja lähteä sitten auraamaan ja aloittaa hetiperään operaatio jäänsulatus. Jos tuon mahdollisen jään tuonne jättää, niin sitten ollaan ainakin hävitty tää peli! Toki voihan se leuto jakso tulla keskellä talveakin kuten viime talven tammi-helmikuun vaihteessa…
    Kylänurmikkaviheriöt tullee kyllä voimaan todella huonosti ensi keväänä.
    Mutta kuten keeper totesi tämä on nyt sitten ihan bingoa! Valmius tilanteen hoitoon on syytä kyllä olla olemassa, jos ei ole, on yhtiön/seuran johdolla peiliin katsomisen paikka?

    #1090646 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Jos tuon mahdollisen jään tuonne jättää, niin sitten ollaan ainakin hävitty tää peli!

    Muoks: Vähän vakavammin PennG6, me lähdetään vähän toisenlaisella taktiikalla. Katotaan kumpaa arpa suosii.

    #1090651 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Kuinka paljon näihin asioihin vaikuttaa nurmilaatu? Vai heinästäkö te ammattilaiset puhutte? Teillähän taitaa olla kentillänne aika eri heinät ja olosuhteet? Vai meneekö nyrkkisääntönä samat toimenpiteet kutakuinkin kaikille kentille?

    Keeperin ja PennG6:n ansioituneita informatiivisia viestejä kun olen tässä vuosien mittaan suurella kunnioituksella lukenut, olenko käsittänyt väärin, jos tämä lumi olisi jäänyt, alkutilanne talvea varten olisi ollut aika hyvä? Kuivahkoon maahan satoi paljon lunta suojaksi, mutta käsittääkseni juuriston päällä ei juurikaan ollut hapensaantia estävää jääkerrosta? Jos oikein olen käsittänyt, juuriston pitää kaiketi päästä talvellakin hengittämään vaikka se levossa onkin. Nythän suuri määrä lunta todennäköisesti täällä pääkaupunkiseudulla sulaa ja on paha mahdollisuus että se voi jäätyä paksuksi panssarijääksi pintaan.

    Penn6G, miten tuo jäänsulatus käytännössä tapahtuu? Joillain kemikaaleilla, vai ihan fysiikan laeilla, eli lämmöllä ja mekaniikalla?

    #1090653 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Vielä yksi kysymys; kun olemme jo reilusti kasvukauden ulkopuolella, olen kuullut että taudit leviäisivät jalanpohjissa herkästi? Pitääkö tämä pakkansa ja onko tämä niin suuri ongelma että kenttää ei tämän riskin vuoksi kannata tällaisena aikana edes pitää auki? Myöskin kiinnostaa, eri kenttien peluutusta kun useasti vertaillaan, eri nurmi(heinä?)laadut käyttäytyvät tässäkin asiassa kaiketi aika eri tavoin?

    #1090660 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Olen pelannut kentällä pakkasella, eli kenttä oli jäässä, griineillä yritin korjata lyöntijälkiä muttei greenihaarukka uponnut jäiseen maahan. Kenttää pidetään auki jos ei ole lunta, kenttä saa olla jäässä. Silti greenit ovat olleet hyväkuntoiset kesällä(kuulemma). Kenttä on hiisigolf, farmi 9r. Tuskin kunnon kentille päästetään pelaajia jos kenttä on jäässä.

    #1090663 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Kotikentälläni on griineillä sammalta ja kylänurmikkaa, griiniheinä oli alunperin luhtarölli tai rönsyrölli, rikkakasvit nykyään enemmistönä. Holkituksen yhteydessä pitäisi ajaa griineille hiekkaa ja harjata hiekka holkitusreikiin, jotta läpäisykykyä saataisiin lisää ja tiivistymistä ei tapahtuisi niin paljoa, mutta kenttämestari vetoaa seuraavaan asiaan jottei tarvi pistää reilusti hiekkaa(voihan se olla ettei ammattitaito ole tasolla millä se pitäisi olla). Eli kenttämestarin selitys. Keväällä tehdään pystyleikkuu ja silloin ei saa olla hiekkaa griineillä. Siis täh? kerran vuodessa pystyleikkuu. Tämmöistä Iitti golfissa. Miltäs tuntuis jon kentällä millä olette jäsenenä tehtäisiin asiat tuollain? No ei muuta kuin greeniremontteja odotellessa.

    #1090664 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Pythium on ainoa joka leviää myös mekaanisesti eli pintaveden, koneiden tai kenkien mukana. Sitä esiintyy vain ”trooppisissa” oloissa eli lämpötilojen pitää olla kolmenkymmenen tuntumassa ja kastelun runsasta.

    Välillisesti käyskentely kasvukauden ulkopuolella saattaa lisätä altistusta patogeeneille, koska kasvisolukot voivat vaurioitua ja taudit päästä sitä kautta leviämään helpommin. Tämä ei ole edes täysin teoreettista mutta onnistuneen torjunnan pitäisi riittää ehkäisemään tätä riskiä.

    Koska kylänurmikka on lähinnä yksivuotien – ei ihan koko totuus – olisi helppoa ajatella että sen voi polkea vaikka miten lytyksiin syksyllä ja keväällä taas lähdetään nollasta, niin kuin usein muutenkin. Tämä ei mene näin. Jos pinta poljetaan syksyllä pilalle, on keväällä edessä levän kanssa taistelu eikä kylänurmikan siemenpankki pääse edukseen. Lisäksi epätasainen kasvusto vaikeuttaa hoitoa ja kuntoutumista.

    Yhtenä merkittävänä tekijänä voisi pitää sitä, kuinka paljon kulutusvaraa kauden mittaan viheriölle kerätään. Läpi kauden erittäin nopeat viheriöt, joista sisäkumi paistaa parimillisen heinän seasta, eivät kestä pitkän kauden peluutusta samalla tavoin tai ainakin vedonlyöntikerroin selviytymisen puolesta kohoaa selvästi. Vai miten nämä pitkävetosysteemit (sopisi ehkä kentänhoitoteemaan) menevätkään 😮

    Yhtään kannanottoa ei ole vielä kuulunut, päätöksiä pitää tehdä.

    #1090670 Vastaa Ilmoita asiaton viesti
    #1090689 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Bingo on vanhentunut juttu. Sen sijaan voi lotota, ottaa lisänumerot, tuplauksen ja vielä jokerin.

    Eli tällä hajautetulla metodilla hoidetaan 4 eri koulukunnan tavalla neljän reiän kokonaisuuksia ja kahdelle ei tehdä mitään. Keväällä sitten käydään katsastamassa, mikä metodi lunasti voiton.

    #1090696 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Eli tällä hajautetulla metodilla hoidetaan 4 eri koulukunnan tavalla neljän reiän kokonaisuuksia ja kahdelle ei tehdä mitään. Keväällä sitten käydään katsastamassa, mikä metodi lunasti voiton.

    Eli varmistetaan se, että osa kentästä on varmasti huonossa kunnossa.

    ”Tutkimuksellista” arvoa tällaisella ei ole koska meillä on käytössä yli sadan kentän kymmenien vuosien talvehtimistiedot vähintäänkin hiljaisena tietona, ja verkostoituneilla kenttämestareilla – joita suuri osa on – on selvä yleisnäkemys.

    Nyt lototaan yksinkertaista asiaa, eli sulavatko kaikki lumet vai jääkö prosessi puolitiehen? Jos eivät sula, mitä tapahtuu tammikuussa, tuleeko kunnollinen suojakeli joka sulattaa kaiken vai pelkästään osittainen joka viimeistelee tuhon?

    Muutamalla viime vuosikymmenellä (miesmuisti!) on ollut paljon talvia jolloin tammikuussa on ollut sopivat suojakelit katujen sulamiselle mutta joka ei ole riittänyt sulattamaan jo syntynyttä jääpeitettä. Pääpuun videolla oli paljon hyvää asiaa mutta ei yhtään konstia joita meillä ei olisi ollut käytössä. Muutama seikka paljasti että olosuhteet, mm. routa, ovat olleet meikäläisiä leppeämmät. Videon toimien lisäksi meillä on tehty paljon muutakin.

    Pidän aihetta ilmassa siksi että nyt saattaa olla yksi kulminaatiopiste, jossa toimimalla tai jättämällä toimimatta voi olla isojakin vaikutuksia. Myös se että mitään ei tee, on päätös. Todennäköisesti tai mahdollisesti tämä pohdinto osoittautuu parin viikon tai kuukauden kuluttua turhaksi. Tai sitten ei.

    Otin aiheen esille koska taas on ollut pitkään hyviä talvia, ei kaikille kentille mutta yleisesti. Ehkä kannattaisi seurata mitä kentänhoitourakoitsijat tekevät, eikös siellä päästä parempaan laatuun pienemmin kustannuksin 🙂

    #1090718 Vastaa Ilmoita asiaton viesti
    #1090726 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Hyviä linkkejä Puupää, kannattaa katsoa ja lukea!

    Mutta kuten edellisessä viestissä mainitsin, ei noissa ole meille mitään uutta. Päinvastoin, pidän suomalaisen kenttämestarin kokemusta ja näkemystä aiheesta perusteellisempana. Tietenkin jutuista on pakko tehdä suppeita eikä kovin monia kombinaatioita pystytä käsittelemään. Keskilännen olosuhteetkin ovat jonkin verran toisenlaiset kuin meillä.

    Evergreenejä on kokeiltu meilläkin aika paljon. Niiden käytöstä ei oikein ole hyötyä kuin korkeintaan kevään kuivumiselta suojaamiseen (videolla desiccation). Pakkasvaurioitten ehkäisyn kannalta niillä ei ole merkitystä eikä myöskään roudan kannalta, vaikka videolla sitä pidettiin mahdollisena. Toiselta kantilta katsottuna ne estävät kovat jäänpoistotoimet keväällä, mikäli sellaisiin on ryhdyttävä. Tai ainakin nuo melko arvokkaat harsot tuhoutuvat sitten hyödyttämättä asiaa mitenkään.

    Mikäli suojauksesta tehdään vesitiivis ja alle laitetaan eristekerros, muuttuu tilanne. Tällöin vähennetään jääpoltteen, tukahtumisen (hydraatio) sekä tuulikuivumisen aiheuttamia talvituhoja ja edistetään samalla lumihomeen kasvuolosuhteita. Kerrottakoon, että talvisuojauspeitteet eivät pysy videolla näkyvillä hakasilla paikoillaan vaan ne löytyvät lähimmän kuusen latvasta ensimmäisen suusmurskun jälkeen. Kuten videolla todettiin, tuo kiinnitystapa ei estä veden kulkeutumista peitteiden alle vaan se on jonkun verran työläämmin saavutettava etu.

    Videolla murskattiin jäätä talutettavalla ilmastajalla (Toro Procore) kuten meilläkin usein tehdään. Sen sijaan tuskin kukaan suomalainen kenttämestari jättää syksyn viimeistä ilmastusta Procoren neljän tuuman syvyisen reiän varaan, vaan meillä tehdään syvä ilmastus. Orgaanisen aineksen lisäämiseen syksyllä suhtaudun kohtuullisella varauksella. Mainittakoon vielä eräs olennainen ero. Videolla käsiteltiin valmistautumista talveen ja energiavarastojen tankkaamista. Meillä tämä on olennaisesti vaikeampaa, Etelä-Suomikin on leveysasteella 60 kun keskilänsi on tuolla 40 – 45 asteen kantturoilla pohjoista. Valaistusolosuhteet ovat kovin toisenlaiset, pitkä syksy täällä kuluttaa mutta valon määrä ei riitä yhteyttämiseen vaan tankki ja takki tyhjenevät. Kasvunsääteitä on kokeiltu lääkkeeksi tähän mutta varmaa ei oikein osata vielä sanoa.

    Mutta kuten totesin, hyvä video ja hyvä artikkeli, ammattimaista toimintaa. Haeskelin eroja, en virheitä.

    #1090738 Vastaa Ilmoita asiaton viesti
    KL1

    Kotikentälläni on griineillä sammalta

    Onneksi olkoon… :DDD

    #1090739 Vastaa Ilmoita asiaton viesti
    KL1

    Vaikken osaa Keeperin bingoon antaa oikeita numeroita, nautin suuresti lukemastani. Ammattimies on ammattimies, mutta Keeper on vielä pikkaisen enemmän, sen olen vuosien varrella oppinut.

    #1090746 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Yritän täällä puhua kenttämestarikunnan suulla vähän laajemminkin, eli kokemuksista monet ovat sattuneet muille. Jutut on aikalailla meidän ammattislangia enkä keskinäisissä keskusteluissa mitenkään muiden linjoilta poikkea.

    Eli pyrin täällä aina joskus avaamaan meidän ammatin sitä puolta, joka ei yleensä näy ulospäin.

    #1090747 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Kovasti täytyy olla yhtä mieltä Keeperin kanssa tilanteen vaikeudesta. Näyttää siltä, että teet niin tai näin, aina voi mennä vikaan. Mitä voisi tehdä? Lappaa lunta nyt griineille niin paljon lingolla, että se ei sula, eikä päästä läpi. Entä jos se ei toimi? Odottaa sydän kylmänä niin lämmintä ajanjaksoa, että saa kaiken loskan kolattua käsipelillä pois, toivoa, että lumisade tulee ensinmäiseksi. Siihen voisi hyvällä tuurilla vetää pikku kylvönkin(ymmärtääkseni marraskuun 17 on paras kylvöpäivä). Jos on kuplamuoveja, aumamuoveja, japanilaisia ihmepeittoja ja jopa evergreenejä, myy ne. Siinä on itkussa pitelemistä kun lumihome tuhonnut 80% griinistä. Tämä kävi nyt sikälikin hassusti, että lumi tuli, kun kentät olivat vielä pelikäytössä. Viheriöt taisivat monella jäädä aika lyhyeksi, kun tämä normaali talveen karaistumisaika jäi niin vähälle. Leikkuutakin jatkettiin, odoteltiin ”normaalia” pitkää syksyä. Mitä lyhempi karva, sen huonompi talven kestävyys ja etenkin startti keväällä. Lehtipinta kun on vähissä, yhteyttäminen ja ravinnontuotto kevään ensisäteillä on aika vähäistä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ne jotka päästävät pelaajat vielä kentälle, tekevät siinä tietoisen valinnan ja tuntevat riskit. En ole puolesta enkä vastaan, pikemminkin päinvastoin. Jos riskinotolla saadaan taloudellista tuottoa, lyöden kevään starttia hieman korville, niin se on oma valinta. No, itse miettisin todellakin tuota jo mainitsemaani griinien lumetusta nyt, heti ja oitis ja reilusti. Jos se lirauttaa läpi, lingotaan pois. Työtä se vaan on, tosin tuntuu 24/7 hommalta.

    #1090764 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Hyvää pohdintaa Lalakku. Nyt hommiin, mitä sitten tehdä meinataankin.

    #1091837 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Keeperille kysymys! Greeneillä on sammalta ja kylänurmikkaa niin mikä on hoitokeino? Maaperä on mielestäni altis tiivistymiselle ja maaperässä on anaerobisia bakteeristoa. Hoitokeinona mikä??Läpäisykyvyn lisääminen/ilmavuuden parantaminen?, vai mitä pitää tehdä? Kenttämestarin vaihto?

    #1092074 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Kylänurmikka on viheriöillä ennemmin sääntö pikemmin kuin poikkeus. Sen poissa pitäminen pitkällä aikavälillä on niin monesta asiasta kiinni, että poan esiintymistä ei kannata pitää merkkinä oikein mistään.

    Käytännössä kaikki kasvualustat pyrkivät tiivistymään joten ilmastusta eri syvyyksiin tehdään rutiininomaisesti ja ennakoivasti. Uskoisin että näin toimitaan kaikilla kentillä, ainakin niillä joilla on hankittuna kalustoa tätä varten.

    Sammalta pystyy torjumaan eri keinoin mutta se on yleensä merkki jostakin ongelmasta vaikka esiintyminen on kuitenkin huomattavan paljon yleisempää kuin luullaan. Sammal ja levä pitävät kaikesta mitä pyrimme antamaan viheriöheinillekin, joten kierteeseen on helppo joutua ja katkaiseminen vastaavasti vaikeaa.

    Tilannetta tarkemmin tuntematta en arvaile syitä enkä sitä, onko määrä ”normaaleissa” rajoissa. Mikäli pelaajat sen huomaavat voi olettaa, että sitä on jonkin verran ja hoitokäytäntöjä tulisi tarkastella. Asiaa tuntematta voin todeta, että syitä voi olla muitakin kuin kenttämestarin osaamattomuus.

    Edith: Mistä päättelet että anaerobista toimintaa on? Havaittava Black Layer vai tunnetko hajusta?

    #1092135 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Kentänhoidon tekninen asiantuntija kirjoittaa. Pari kasvifysiologista seikkaa tukee uusien siementen kylvämistä kenttään. Mikäli kentällä on kylänurmikkaa tai rikkakasveja, kasvualusta on herkkä tiivistymiselle ja sisältää lähes kokonaan anaerobisia bakteereita. Kylänurmikka pitoisuus saadaan pikkuhiljaa häviämään kun nurmipintojen läpäisykykyä lisätään, eli täytetään tyhjä tila oikean raekoon omaavalla kasvualustalla tai hiekalla. Eli semmoista kirjoitti tekninen asiantuntija. Ilmastuksesta en jaksa kirjoittaa koska kentällä ei ole semmoisia laitteita käytössä eikä varmaan ole tulossakaan. Piikityssetti ja holkitussetti on mutta ei muita välineitä. Greeneille on pistetty joka kausi siemeniä(luhtarölli) mutta silti sammal lisääntyy huomattavasti ja greenit ovat laikukkaat(kylänurmikka). Holkituksen yhteydessä greeneille pistetään todella vähän hiekkaa pintaan, ei siis harjata holkitusreikiin mitään maa/hiekkaainesta. Kenttämestari sanoi ettei voi pistää paljoa hiekkaa koska kerran vuodessa tehdään pystyleikkuu,(WOW) tämä toimenpide tehdään keväällä. Greeniremontteja odotellessa.

    #1092140 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    No nyt.

    Oli sen verran teknistä tietoa sisältävä viesti, että langan täällä päässä jäätiin hiljaiseksi.

    Otan kuitenkin kaksi asiaa tuosta esille. Kylänurmikka ei lähde sillä, että tyhjät tilat täytetään, millä tahansa. Toinen juttu on se, että kentän kannattaisi hankkia ilmastuskalustoa, tuosta piikityssetistä en ymmärrä mikä se mahtaa olla mutta asia lienee syytä tarkistaa. Tuskin kenttämestari kalustohankintojen vastustaa.

    Uskon ja ainakin toivon, että teknisen asiantuntijan raportissa on ollut muutakin kuin nuo mainitsemasi seikat. Luulenpa että tässä on nyt vahvasti yksinkertaistettu asioita.

    #1092354 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Tuo Arskan kirjailema tekniikka on ehkä hieman vanhentunutta. Kyllähän siellä selkeästi oikeanlaisia ajatuksia tekemisen suhteen kieltämättä on. Itse hiekkaihmisenä ihmettelen, että hiekkaa ei holkituksiin laiteta. Viheriön saattaminen pelikuntoon ja pitäminen pelikuntoisena, on reikiä täyttämättä hieman vaikeampaa. Ensin pallo pomppii kuopissa ja sitten kun rönsyt kasvavat tyhjän reiän yli, niillä on tapana pullistua ylöspäin. Tulee näppylähanska. Pelaajien kannalta tämä ei ole kovin hyvä tilanne.

    Eipä siihen piikitys- ja holkitussettiin ole paljoa lisättävää. No syvälle menevät viiltoilmastusterät traktoriin ja pintaan tähtiterät griinikoneeseen kiinnitettäväksi on tietenkin plussaa. Milläkähän koneella niitä holkitus- ja piikityssettejä käytetään?

    Kylistä tulee aina. Kalkin tilanne maaperässä kannattaa tarkastaa ja siirtyä lähemmäs ylärajaa, se himmaa sitä sammalta jonkin verran. Kastelu ja valoisuus tietenkin on huomioitava. Luhtarölli on vähäruokainen, kylis syö kaiken mitä annetaan, eli ravinnon antamista on ehkä tarkastettava ja mentävä alarajan suuntaan, jos kyliksestä vaivaa on. Koska kyseessä on luhtis, on ilmastus erinomaisen tärkeää ja tietenkin pystyleikkuu, koska luhtarölli tekee sitä kuitua urakalla. Kuidussa pesii kaikki ikävä, ei mene soppa sisään, eikä vesi. Ei tule kaasut ulos.

    Kyllä niitä pystyleikkuita tarvitaan ihan oikeasti useampia kaudessa. Kuitua on saatava pois. Aina ei tarvitse mennä syvälle, kuidun mukaan. Hiekkaa usein, siten, että se häiritse peliä, vähän kerrallaan. Reiät ja pystärijäljet umpeen.

    #1092388 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Voisiko kentänhoitoa verrata lentoturvallisuuteen?

    Asian ympärille kietoutuu lukuisa määrä yksittäisiä toimia joista jokainen on tärkeä mutta ei yksinään ratkaise yhtään mitään. Onnistumisen kannalta määräävä tekijä on yhtiön turvallisuuskulttuuri joka loppupelissä määrittää sen asenteen, jolla yksittäisten toimien tärkeys nähdään ja halutaanko niitä toteuttaa.

    Siis nimenomaan haluammeko pyrkiä hyvään ja ehjään lopputulokseen vai koemmeko, että olemme pakotettuja tekemään yksittäisiä toimia joiden järkevyyttä ja tehoa ehkä kyseenalaistamme.

    Laajennan ajatuksen koskemaan koko golfyhteisöä eikä pelkästään huoltohallin porukkaa. Jos jotkut hoitotoimet laahaavat kannattaa myös miettiä, että onko kentänhoito saanut henkistä ja materiaalista tukea tarpeellisten hommien tekemiseen.

    On helppo nähdä puutteellisten hoitotoimien seuraukset, siihen ei välttämättä tarvita teknistä asiantuntijaa. Mutta sen tapahtumapolun tunnistaminen joka on johtanut tuohon tilanteeseen, on olennaisempaa.

Esillä 25 viestiä, 251 - 275 (kaikkiaan 466)
Vastaa aiheeseen: Vastaus #1093345 kohteessaKentänhoitoasiaa

Etusivu Foorumit Yleistä Kentänhoitoasiaa