-
JulkaisijaArtikkelit
-
Mikä vaivaa klubia kun taas Tj menee vaihtoon? Kenttä on loistavassa kunnossa ja hyvät yhteydet mutta eikö pelaajat viihdy vai tuliko ongelmaksi se että kenttä siirtyi ns vastikkeettomaan malliin? Onko uhkana konkurssi?
Ei nyt sentään käytetä tuollaista k-sanaa. Mutta täysin selvää on, että edessä on haastavat ajat ja mitä ilmeisimmin toimitusjohtaja veti siitä johtopäätökset. Suomessa on aika mahdotonta pyörittää onnistuneesti kokonaan ns. markkinaehtoista kenttää. Tiedän, että täällä on moni eri mieltä. Mutta katsotaan muutaman vuoden tähtäimellä. Tarkoitan tällaisia suuria ja tasokkaita golfkeskuksia kuten Hirsalaa. Markkinaehtoisesti pärjää lähinnä hyvälle paikalle halvalla pykätty kenttä ala pelto-paloheinä.
Katsos, Hirsalakin on alkanut halpuuttamaan ja onhan noita mainoksia ollut paljon. Kilpailu uusista pelaajista on kovaa ja niin pitääkin olla.
Toisaalta pari päivää sitten jotkut tällä palstalla ”tiesivät” että osakepelaaminen on ihan parasta ja sen lisäksi saa vielä 1800% tuoton pääomalle.=)
Onnea myös Hirsalaan! Hieno kenttä!
Kenttä on parhaassa kunnossa ikinä ja osakkaiden kelpaa pelata!
Niin sanottu vastikkeeton malli näyttää tulleen joihinkin Golf Yhtiöihin. Pitäisin sitä kohtuullisen suurena riskinä, enkä missään tapauksessa halua sen toteutuvan omalla kentälläni. Pienten paikkakuntien, kuten Nurmeksen, Golf Osakeyhtiöiden talous tulee heikkenemään 10 vuodessa niin pahasti, että moinen kokeilu joudutaan perumaan. Jos golfturismi vaihtaisi ilmastonmuutoksen vuoksi suuntaa ja meille virtaisi eteläeuroopan pelaajat kesäksi tänne, tai Välimäestä tulisi maailman ykköspelaaja, olisi kentillä vilskettä. Mutta siinä on nämä kolme kirjainta , JOS.
Kahlua kirjoittaa: saa vielä 1800 % tuoton pääomalle ? Mistähän on kysymys ? Paloheinä Golf saattaa maksaakin osinkoa, mutta harvassa osingon jakajat ovat.” 1800% tuoton pääomalle”
Ihan aikuisten oikeasti, minkä kentän osakkeesta mahtaa saada parhaan tuoton. Minun veikkaukseni on Master Golf:
Osakehinta pörssistä noin 5 k€
Vastike noin 1 k€
Vuokraus (ilman kuluja Golfpörssin kautta) 1,5 k€
= nettotuotto 0,5 k€ = 10 %Miinus verot, 500*0.3=150.
”Ihan aikuisten oikeasti, minkä kentän osakkeesta mahtaa saada parhaan tuoton.
Minun veikkaukseni on Master Golf:
Osakehinta pörssistä noin 5 k€
Vastike noin 1 k€
Vuokraus (ilman kuluja Golfpörssin kautta) 1,5 k€
= nettotuotto 0,5 k€ = 10 %!”Siis saako joltain kentältä vielä paremman tuoton?
Voisin uskoa että suurin osa golfkenttien osakkaista tavoittelee hyviä mahdollisuuksia harrastamiseen. Tämä toteutuu useimmissa tapauksissa. Yleensä osakkailla on parhaat mahdollisuudet varata peliaikoja + paljon muita etuja jne. Yhtiön omistajien kannattaa pitää kiinni omista eduistaan.
On silti hienoa jos/kun jossain saa myös taloudellista hyötyä pelioikeuksia vuokraamalla. Se ei kuitenkaan saisi olla golf-osakeyhtiön lähtökohtaisena tavoitteena.
Osakehinta pörssistä noin 5 k€
Vastike noin 1 k€
Vuokraus (ilman kuluja Golfpörssin kautta) 1,5 k€
= nettotuotto 0,5 k€ = 10 %!”Siis saako joltain kentältä vielä paremman tuoton?
En tiedä, mutta luulen näitäkin tapauksia nykyään löytyvän:
Osakkeesta maksettu hinta 1 € tai alle
Vuokrahinta – vastike > 1 €
Tuotto > 1 €/1€ > 100 %!Näin laskien joku onnekas voi päästä jopa yli 1000 %:n?
Mistäs sais Masterin osakkeen 5k€? Ostan heti.
Olisi mielenkiintoista lukea golfkenttien talouksista laajemminkin.
Samalla tavalla kuin pörssiyhtiöitä analysoidaan.
Aikajänne voisi olla kvartaalien sijaan kolme vuotta taakse ja pari vuotta eteen.Kentistä ja kenttien rakennuksista voisi tehdä myös julkisempia kuntokartoituksia.
Hirsalan jäsenenä ollessani ihmettelin muutamien investointien järkevyyttä. Padel kentät, golf harjoittelu “kuutio”
Näiden takaisinmaksuajat ovat pitkät, kuin ei ole käyttäjiä.
Rangen korjaus on onnistunut, mutta kohtuullisen arvokas käyttömääriin nähden.Hirsala on minusta hieno, jossa vedensaanti on haasteena kuivina kesinä sekä suoalueen paarmat/ mäkäräiset.
Uno:”Hirsala on minusta hieno, jossa vedensaanti on haasteena kuivina kesinä sekä suoalueen paarmat/ mäkäräiset.”
Pieneen tilaan on saatu aikaan asiallinen ja täysipainoinen golfkenttä. Sijainti ja tavoitettavuus on parasta luokkaa. Pääkaupunkiseutu laajenee hyvää vauhtia lännen suuntaan.
Umpimetsään rakennetut väylät paranee ajan myötä kun väylien reunoilta puustoa hieman harvenee/harvennetaan. Se antaa kentälle enemmän aurinkoa ja hieman lisää ilmavuutta. Ruoho kasvaa paremmin ja samalla lentävät ötökät (toivottavasti) vähenee. Samasta syystä niitä reunustavia suoalueita olisi syytä ojittaa ja kuivattaa. Jos siihen on mahdollisuus.
Pelaamisen ja hyvän kentänhoidon myötä Hirsala on muuttunut koko ajan parempaan suuntaan. Voisi veikata että paranee edelleen kun mennään vielä parikymmentä vuotta eteenpäin.
Samasta syystä niitä reunustavia suoalueita olisi syytä ojittaa ja kuivattaa.
Ei tule tapahtumaan kun Hirsala on sitoutunut GEO sertifiointiin. Muutenkin kannattaisi muutamien jäärien käydä tutustumassa miksi soita ei tule ojittaa vaan päin vastoin ennallistaa
https://www.sll.fi/mita-me-teemme/suot/nain-toimimme/soiden-ennallistaminen/miksi-ennallistaa/
Suomen pinta-alasta kolmannes on suota..joten eiköhän sitä lajia ole ihan riittävä määrä tallella vaikkei asuinalueiden läheisyydessä olevia suoplänttejä jätetä ötökkähautomoiksi.
Mutta toisaalta asutus laajenee ja leviää jossain vaiheessa myös Hirsalan laitamille. Viimeistään silloin suot kyllä ymmärretään täyttää tonttimaiksi.
En kyllä huomannut paarmoja tai mäkäräisiä Hirsalassa. Ehkä ne tulee illalla.
Kiva kenttähän tuo on, vaihteleva, vaativa kun ei paljoa anna anteeksi. Greenit on sian selkämyksen muotoiset. Ei ihan tuupparin kenttä, ei kaikkien tarvitse ollakkaan.
Vaikka 33% olisi suota, ei se tarkoita että niille kaikille pitäisi rakentaa taloja. Onhan tuollakin korkeampia paikkoja. Ettei käy kuin toisen kentän vieressä, talot savimaalla, painuneet puoli metriä ja rakentaja konkurssissa. Kannattaa katsoa mihin talonsa laittaa, mieluummin kalliolle-kukkulalle. Taitaa suurin osa soista kuitenkin olla Lapissa, ei mikään tasainen % luku. Uudellamaalla enempi entistä merenpohjaa.
Tuo range: ettei vaan rahoitettu läjittämällä työmaiden ylijäämämaata. Niin kai teki myös Kulloo ja Golfpuisto. Vajaakäyttöisiä padeleita näkee muuallakin. Aina bisnekset ei onnistu mutta jälkiviisaus on parasta.
Tämä sivuaa hieman myös Hirsalan kenttää joka on suurelta osin soiden ympäröimä. Jatketaan hieman…
Kuten jo lienee ymmärretty Suomen pinta-alasta 1/3 on erilaisia suoalueita. Siksi onkin varsin normaalia että monenlaisia teollisuus-, asuinalueita jne. on jouduttu rakentamaan myös osittain soistuneille maa-alueille. Näin joudutaan tekemään myös jatkossa. Tästä huolimatta soita ja ns. ”suoluontoa” tulee riittämään Suomessa jatkossakin. Tämä koskee myös Etelä-Suomea..
Merkittävä osa Suomen pelloista on kuivaneita sekä osin kuivatettuja suo-/vesistöalueita. Tämäkin on täysin luonnollista ja suurelta osalta tapahtunut myös jääkauden jälkeisen maannouseman myötä. Eikä liene kenellekään yllätys että näille samoille, vuosisatojen myötä erilaisista kuivaneista vesistöistä, kosteikoista ja soista muodostuneille niityille ja pelloille on rakennettu golfkenttiä..Kuten nyt esimerkkeinä mainiten Sarfvik, Peuramaa ja osin myös Hirsala.
Aikojen myötä myös ko. Hirsalan golfkentän vieressä olevat muutamat suopläntit tulevat kuivumaan. Niistä muodostuu tulevaisuudessa upeita ja arvostettuja asuntoalueita/-tontteja pääkaupunkiseudun asukkaille.
Suomen pinta-ala on noin 39.000 km2 ja maapinta-ala 30.000 km2. Tästä turvepohjaisia maita kolmannes , eli 9.300 km2. Tästä noin puolet on ojitettu metsätalousmaaksi ja noin 2,6 % on muokattu viljelyskäyttöön.
Sillä, paljonko suota on asuinalueiden ja golfkenttien vieressä on aika merkityksetöntä. Golfkenttien keskikoko on noin 50 hehtaaria, joten Suomen 150 golfkentän maa-ala on noin 75 km2. Joten golfkenttiä ympäröivät suoalueet ovat aika pieni osa suoluonnosta.
Ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta olennaista lienee kaksi asiaa
– miten vanhoja ojitettuja metsäalueita ja turvepeltoja saataisiin ennellistettua suo-alueiksi
– miten estetään ravinteiden kulkeutuminen ojia pitkin vesialueilleHirsalassa on 9 väylän sivulla jonkinlaista suota. Voihan siihen joku joskus rakentaa mutta aika vähän asia liittyy nykyiseen kenttään. Peuramaa on lähempänä Kirkkonummen keskustaa jos tehdään suora tie. Helppo järjestää koulut ja palvelut. Parempi asuntoalue sinne tulisi. Ajatus taisi valtaajilla ollakin vaan mönkään meni.
Uskon että Rinkku rakennetaan joskus, kaavahan etenee. Siihen voi mennä vielä vuosia.
Kuka näistä sitten tietää. Aika lailla asian vierestä joten olkoon. Ja toivotaan Hirsala golfille menestystä. Espoosta katsottuna tosiaan kivan matkan päässä.
Antakaa soiden olla rauhassa. On vaan hyvä että mahdollsimman monella alueella on myös soita, vaikka kaikki ihmiset ei niistä tykkäsikkään. Kaikkihan ei tykää edes puista, kun niistä varisee lehtiä.
P-Possun laskelman lähtökohta on aavistuksen pielessä. Suomen pinta-ala on snadisti vajaa 340.000 km2. Asian ydin ei sinänsä muutu, paitsi että golfkenttien suhteellinen osuus pinta-alasta muuttuu minimaaliseksi. Viimeisin ranskalainen viiva on kaikkein oleellisin.
Kiitos korjaukssta, pilkkuvirhe kun muutin hehtaareja km2:ksi
Hirsala on yksi edelläkävijä ympäristöasioiden tiimoilta. Golfin imagon ja olemassa olon kannalta ympäristöasiat nousevat jo lähitulevaisuudessa entistä kriittisemmiksi. Kaikki houruilu soiden kuivattamisesta, siksi ettei paarmat ja hyttyset häiritse, kannattaa lopettaa.
SLL linkin takaa löytyy: ”Suomessa on yli 5 miljoonaa hehtaaria ojitettuja soita. Suomen ojitetuilta turvemailta vapautuu pysyviä, käytännössä fossiilisia hiilivarastoja vuosittain arviolta 10 miljoonaa tonnia hiilidioksidina ilmakehään. Tämä on valtava luku, jos sitä vertaa vaikka Suomen koko liikenteen ilmakehään vapauttamaan fossiilisen hiilen määrään, joka on kooltaan vastaava. Soiden pysyvien hiilivarastojen purkautuminen ilmakehään jatkuu vuosisatoja, mikäli ojitusta jatketaan. Valtaosa Suomen ojitetuista soista kannattaa siksi ennallistaa niin hiilivarastojen suojelun kuin luonnon monimuotoisuuden kannalta.”
Samaa mieltä.
Suomen täysin korvaamattoman suoluonnon ennallistaminen ja sen ekosysteemiin erottamattomasti kuuluvien hyttys-, mäkäräis- ja paarmapopulaatioiden suojelu vaatii nykyistä paljon järeämpiä toimenpiteitä.
Lähihistorian Koijärvi-tyyppisen kuivatusojien patoamisnäpertelyn ja nykyisin muodikkaan mutta täysin tehottoman GEO-sertifioinnin sijasta Suomen soiden ennallistaminen tulee aloittaa ideologisesti suoraan syvästä päästä eli palauttamalla Helsingin niemi takaisin alkuperäiseen tai vähintäänkin kampakeraamisella kaudella (n. 3500–3100 eaa.) tukevampien asuinrakennelmien ja pysyvän asutuksen syntymistä edeltäneeseen luonnontilaansa.
Kriisitietoisuuden synnyttämiseksi tämän ennallistamisprojektin voisi käynnistää ensimmäisessä vaiheessa täysin luonnonmukaisesti siirtämällä Helsingin niemelle sitä vielä itäisemmästäkin Suomesta 3-5 elinkelpoisinta eli aktiivisinta ja aggressiivisinta susilaumaa esimerkiksi Kallion, Punavuoren ja Vuosaaren kaupunginosien lähiluontoon. Tämä toimenpide toimisi samalla luonnollisena lähtölaukauksena 1500-luvulla tehtyjen kaupunkiväestön pakkosiirtojen peruuttamiselle.
Ja kun nykyisessä rappiotilassaan ekologisesti täysin kestämättömästi liikakansoitetun niemen väestö on saatu palautettua hankkeen toisessa vaiheessa takaisin alkuperäisille lähtöalueilleen eli Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan seuduille sekä myös Saksaan ja Hollantiin, voidaankin maamme pääkaupunkioikeudet ja julkiset instituutiot palauttaa hankkeen kolmannessa vaiheessa takaisin Turkuun.
Saa käyttää, muttei ol pakko.😉
Lähde:
https://historia.hel.fi/fi/kaannekohdat/alkujuuret-ja-1500-luku/helsingin-esihistoriaaJatketaan tätä vielä kun liittyy edelleenkin Hirsalaan ja ehkä jossain määrin myös eräisiin muihin kenttiin.
Hirsalan kenttää reunustavat etelä- ja länsipuoliset suoalueet ovat taimettuneet ja siellä kasvaa jo (nuorta)metsää, muutamaa hehtaaria lukuunottamatta. Voimakas metsittyminen, yleinen maannouseminen ja osittaiset ojitukset tulee lisäämään kyseisten kohteiden vesitalouden muutosta entistäkin edullisemmaksi puuston kasvulle. Konkreettisesti tämä näkyy Hirsalassa tulevien vuosikymmenien myötä.
Pitää myös oikaista tuota SLL:n lainausta..
Kun suo ojitetaan se ei suinkaan muuta hiilidioksidin päästölähteeksi. Päin vastoin. Ojituksen tarkoituksenakin on kuivattaa suon pintakerroksia. Se tarjoaa puuvartiselle kasvustolle (alkuun varvuille, pensaille ja edelleen puustolle) edullisemman kasvualustan. Metsäluonnon määrä Suomessa(=pinta-ala)kasvaa. Käytännössä tämä on omiaan lisäämään ja nopeuttaa puuston orgaanista kasvua. Samalla kasvukiertoon sitoutuu jopa aikaisempaa enemmän hiilidioiksia.Suomen luonnon ns. ”monimuotoisuuteen” riittää hyvin jos maamme soiden pinta-ala tulevaisuudessa puolittuisi. Ehkä se vähentäisi ilmaston lämpenemisen myötä koituvia riskejä metaanipäästöistä. Voidaan myös perustellusti olettaa että soiden metsittyminen parantaa jatkossa metsien (= entisten ojitettujen soiden) vesitaloutta ja lisää hiilidioksidin sitoutumista. Tähän kokonaisuuteen liittyy monia tekijoitä. Metsän kasvuun (=puihin ja puustoon) sitoutuu hiilidioksidin ohella paljon maapohjan ravinteita sekä vettä (myös poistuu paljon mm. haihtumisen kautta). Puhumattakaan humuskerroksen kasvusta (lehdet ja muu puuaines jne.). Pitkässä juoksussa kaikki tämä lisää Suomen luonnon monimuotoisuutta.
Varsinkin kun meillä ei todellakaan ole pienintäkään pelkoa että suot katoaisi Suomesta. Niitä meillä kyllä riittää, kaikille jälkeläisillemme ja tuhansien vuosien myöten. Jopa enemmän kuin koko muun EU:n alueella yhteensä.
-
JulkaisijaArtikkelit