26.3.–2.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][5]
KilpailuaSuomalaista

Golfyhtiön osakkaiden yhdenvertaisuus

Etusivu Foorumit Yleistä Golfyhtiön osakkaiden yhdenvertaisuus

Esillä 25 viestiä, 26 - 50 (kaikkiaan 57)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Chip Greenside kirjoitti: (16.2.2009 13:10:08)

    Ballmarker kirjoitti: (16.2.2009 12:55:42)
    D-sarjan osakkeet eivät siis osallistu kentän ylläpitomaksuihin mutta antavat yhtiökokouksissa omistajilleen kaksinkertaisen äänivallan. Vai?

    Miksi joku sijoittaisi 130:een osakkeeseen, joilla ei ole edes pelioikeutta vaan siitä syystä, että saisi 260 ääntä yhtiökokouksessa? Onko tuollaisella sijoituksella tulevaisuudessa mitään arvoa?

    Sitten kun ruvetaan riitelemään hoitovastikkeen suuruudesta, luuletko ettei noilla äänillä ole merkitystä? Varsinkin ne eivät osallistu maksuihin?

    Ballmarker kirjoitti: (16.2.2009 13:41:52)

    Chip Greenside kirjoitti: (16.2.2009 13:10:08)

    Ballmarker kirjoitti: (16.2.2009 12:55:42)
    D-sarjan osakkeet eivät siis osallistu kentän ylläpitomaksuihin mutta antavat yhtiökokouksissa omistajilleen kaksinkertaisen äänivallan. Vai?

    Miksi joku sijoittaisi 130:een osakkeeseen, joilla ei ole edes pelioikeutta vaan siitä syystä, että saisi 260 ääntä yhtiökokouksessa? Onko tuollaisella sijoituksella tulevaisuudessa mitään arvoa?

    Sitten kun ruvetaan riitelemään hoitovastikkeen suuruudesta, luuletko ettei noilla äänillä ole merkitystä? Varsinkin ne eivät osallistu maksuihin?

    Tottakai tuolla äänimäärällä saa normaalissa yhtiökokouksessa aina enemmistön. Jonkinlainen ongelma muodostuu vain siinä tapauksessa, että pääomistajan ja pelioikeusosakkeiden omistajien näkemys esim. kentän hoitotasosta eroaa huomattavasti toisistaan.

    Chip Greenside kirjoitti: (16.2.2009 14:41:07)

    Ballmarker kirjoitti: (16.2.2009 13:41:52)

    Chip Greenside kirjoitti: (16.2.2009 13:10:08)

    Ballmarker kirjoitti: (16.2.2009 12:55:42)
    D-sarjan osakkeet eivät siis osallistu kentän ylläpitomaksuihin mutta antavat yhtiökokouksissa omistajilleen kaksinkertaisen äänivallan. Vai?

    Miksi joku sijoittaisi 130:een osakkeeseen, joilla ei ole edes pelioikeutta vaan siitä syystä, että saisi 260 ääntä yhtiökokouksessa? Onko tuollaisella sijoituksella tulevaisuudessa mitään arvoa?

    Sitten kun ruvetaan riitelemään hoitovastikkeen suuruudesta, luuletko ettei noilla äänillä ole merkitystä? Varsinkin ne eivät osallistu maksuihin?

    Tottakai tuolla äänimäärällä saa normaalissa yhtiökokouksessa aina enemmistön. Jonkinlainen ongelma muodostuu vain siinä tapauksessa, että pääomistajan ja pelioikeusosakkeiden omistajien näkemys esim. kentän hoitotasosta eroaa huomattavasti toisistaan.

    Tapiola Golfin D-osakesarjassa ei todellakaan ole mitään taka-ajatuksia. Osakesarjan muutos pelioikeudellisista A-osakkeista pelioikeudettomiin D-osakkeisiin lisäsi Tapiola Golfin osakeanneissa tarjottavien pelioikeuksien määrää. Vastineeksi pelioikeuksista oli jotain annettava ja tässä tapauksessa se oli yksi lisä-ääni / osake. Suurimmalle perustajaosakkaalle kuten kaikille muillekin osakkaillemme on tärkeintä saada aikaiseksi hyvä kenttä. Siksipä yhtiökokouksemme ovatkin olleet sopuisia. Asioista on keskusteltu ja päätetty yhdessä. Pelioikeudettomista D-osakkeista ei tietenkään peritä vastikkeita, mutta eipä osakkeeseen liitykään muita etuja kuin ylimääräinen ääni.

    D-osakesarja ei ole mitenkään verrattavissa tässä keskustelussa mainittuihin perustajaosakkaiden aktivoimattomiin pelioikeusosakkeisiin, joita joillakin kentillä esiintyy.

    Tapiola Golf Oy kirjoitti: (16.2.2009 16:38:17)
    Tapiola Golfin D-osakesarjassa ei todellakaan ole mitään taka-ajatuksia. Osakesarjan muutos pelioikeudellisista A-osakkeista pelioikeudettomiin D-osakkeisiin lisäsi Tapiola Golfin osakeanneissa tarjottavien pelioikeuksien määrää. Vastineeksi pelioikeuksista oli jotain annettava ja tässä tapauksessa se oli yksi lisä-ääni / osake.

    Miksi oli jotain annettava ja kuka sitä vaati? Miksei perustajaosakas voi hyväksyä sitä, että hänellä on valta niin kauan kuin osakkeetkin? Miksi hän on päättänyt pitää yhtiön vallassaan ikuisesti?

    Tapiola Golf Oy kirjoitti: (16.2.2009 16:38:17)
    Suurimmalle perustajaosakkaalle kuten kaikille muillekin osakkaillemme on tärkeintä saada aikaiseksi hyvä kenttä. Siksipä yhtiökokouksemme ovatkin olleet sopuisia.

    Ei ihme, että yhtiökokoukset ovat olleet sopuisia, koska tähän mennessä siihen on osallistunut vain perustajaosakkaat ja valikoitu sisäpiiri.

    Tapiola Golf Oy kirjoitti: (16.2.2009 16:38:17)
    Pelioikeudettomista D-osakkeista ei tietenkään peritä vastikkeita, mutta eipä osakkeeseen liitykään muita etuja kuin ylimääräinen ääni.

    Kuten Chip totesi, niillä äänillä saa normaalissa yhtiökokouksessa helposti enemmistön.

    Silloin voi esim. päättää kongressikeskuksen rakentamisesta, jota vain golfin pelaamisesta kiinnostunut (ja siinä mielessä osakkeen ostanut) osakas ei voi millään estää.

    Kun kongressikeskus on sitten rakennettu, täytyy se saada tuottamaan myymällä kenttä täyteen yritystapahtumia, ja vain golfin pelaamisesta kiinnostunut (ja siinä mielessä osakkeen ostanut) osakas ei enää mahdukaan kentälle.

    Ja jos kongressikeskus ei tuotakaan, sen ylläpitokulut voidaan kattaa hoitovastikkeesta, jonka suuruuteen vain golfin pelaamisesta kiinnostunut (ja siinä mielessä osakkeen ostanut) osakas ei voi vaikuttaa, jos haluaa yrityksen pysyvän pystyssä.

    Puhumattakaan siitä, mikä kädenvääntö syntyy greenfeen myyntipolitiikasta, kentänhoidon tasosta, Espoon kaupungin etujen yhteensovittamisesta, kongressikeskuksen johtamisesta (siitäkö pääkaupunkiseudulla on pulaa vai?), talviharjoitusbisneksestä ja ties miestä.

    Kaikissa tilanteissa on kaksi vastakkaista intressiryhmää. Pelioikeudeton bisnestä tekevä perustajaosakas (ilman maksuvelvollisuuksia) ja golfin pelaamisesta kiinnostunut peruspertti perheineen.

    Mutta perustajaosakkaan kannalta tämä on aivan loistava bisneskuvio, jopa parempi kuin valtion takaus.

    fukke diise saisse kirjoitti: (16.2.2009 17:14:32)
    Mutta perustajaosakkaan kannalta tämä on aivan loistava bisneskuvio, jopa parempi kuin valtion takaus.

    Kuten eräs tuntemani rahamies on lausunut: ”Kaikesta muusta voidaan luopua, mutta äänivallasta ei ikinä”.

    Tapiola Golf Oy kirjoitti: (16.2.2009 16:38:17)
    D-osakesarja ei ole mitenkään verrattavissa tässä keskustelussa mainittuihin perustajaosakkaiden aktivoimattomiin pelioikeusosakkeisiin, joita joillakin kentillä esiintyy.

    Ei olekaan. Näillä kentillä perustajaosakas menettää aina yhden äänen, kun muu pelioikeusosakkeen, joka aktivoidaan. Sitä myötä äänivalta yhtiössä siirtyy pikkuhiljaa oikeille golfpelaajille.

    Tapiola Golfissa perustajaosakas voi pitää bisneksensä ja äänivaltansa ikuisesti.

    Sen kummemmin tämän yhtiön asioita tuntematta – mutta usean muun sitäkin paremmin: kokemus on osoittanut, että sellaiset yhtiöt joissa äänivalta/pelioikeudet/vastikevelvoitteet jakautuvat jotenkin epätasaisesti erisarjaisiin osakkeisiin, joudutaan riitoihin ja ongelmiin useammin kuin muissa.

    Valitettavasti tällaisia kenttiä on paljon. Kannattaa miettiä mitä ostaa ja lukea yhtiöjärjestys ja mahdolliset osakassopimukset tarkkaan. Eikä uskoa heti kaikkea mitä osakkeen myyjä sanoo, vaan miettiä itse mikä on worst-case-scenario eri taloustilanteissa.

    Ja vaikka johto ja äänivalta olisi nyt ns oikeissa ja vastuullisissa golfarikäsissä, kukaan ei tiedä kuka äänivaltaa käyttää esim muutaman vuoden kuluttua.

    J.J. kirjoitti: (16.2.2009 18:13:13)
    Ja vaikka johto ja äänivalta olisi nyt ns oikeissa ja vastuullisissa golfarikäsissä, kukaan ei tiedä kuka äänivaltaa käyttää esim muutaman vuoden kuluttua.

    D-osakesarja varmistaa sen, että äänivalta ei ainakaan ole pelioikeutetuilla osakkailla.

    D-osakesarja -kuvion osalta jää mietittyttämään, mikä merkitys tämän sarjan osakkeella on sen omistajalle, so. ei pelioikeutta ja toisaalta yhtiön tarkoitus ei liene myöskään maksaa osinkoa ko. sarjalle, jälkimarkkinatkin lienee olemassa ainostaan määräysvaltatarkoituksessa (tai miksi muutoin joku ko. osakkeeseen sijoittaisi em. ’puuttellisuuksien’ johdosta). Näin ollen toteutetun osakeannin yhteydessä olisi ollut tarkoituksenmukaista mitätöidä tms. D -osakkeet kuin poistaa niihin kohdistunut pelioikeus ja lisätä osakkeeseen liittyvää äänimäärää jos tarkoituksena on ollut samanaikainen ’olemassaolevien pelioikeuksien vähentäminen uusien tieltä’. Eli ko. osakesarjasta on tahtomatta tai tarkoituksella muodostunut/tehty yhtiön siirtokelpoinen ’hallintaväline’.

    Tapiola Golf Oy kirjoitti: (16.2.2009 16:38:17)

    Tapiola Golfin D-osakesarjassa ei todellakaan ole mitään taka-ajatuksia. Osakesarjan muutos pelioikeudellisista A-osakkeista pelioikeudettomiin D-osakkeisiin lisäsi Tapiola Golfin osakeanneissa tarjottavien pelioikeuksien määrää. Vastineeksi pelioikeuksista oli jotain annettava ja tässä tapauksessa se oli yksi lisä-ääni / osake. Suurimmalle perustajaosakkaalle kuten kaikille muillekin osakkaillemme on tärkeintä saada aikaiseksi hyvä kenttä. Siksipä yhtiökokouksemme ovatkin olleet sopuisia. Asioista on keskusteltu ja päätetty yhdessä. Pelioikeudettomista D-osakkeista ei tietenkään peritä vastikkeita, mutta eipä osakkeeseen liitykään muita etuja kuin ylimääräinen ääni.

    D-osakesarja ei ole mitenkään verrattavissa tässä keskustelussa mainittuihin perustajaosakkaiden aktivoimattomiin pelioikeusosakkeisiin, joita joillakin kentillä esiintyy.

    Tuleekohan nuo D-osakkeet myyntiin?
    Hinta lienee mitätön…

    deepred kirjoitti: (17.2.2009 10:25:34)
    Eli ko. osakesarjasta on tahtomatta tai tarkoituksella muodostunut/tehty yhtiön siirtokelpoinen ’hallintaväline’.

    Juuri tästä lienee kysymys varmaankin juuri niistä syistä joita Fukke tuolla aikaisemmin luetteli. Pitkän päälle päätösvalta on arvokas hallintaväline.

    KL

    Tapiola Golf Oy kirjoitti: (16.2.2009 12:08:37)
    Ennen kuin tällaisia arvailuja ja mustamaalauksia levitellään netissä, odottaisi asiallisten keskustelijoiden perehtyvän asiaan hieman paremmin.

    PT: Pertti Itkonen, Tapiola Golf Oy

    Tuo oli minusta kuitenkin lausuntona ihan huippu!

    Mitäs jos P. Itkonen nyt hieman selventäisi niitä syitä, miksi tuon kaltainen D-sarja ’oli pakko’ perustaa? Epäuskoisten joukko on nimittäin tuon edellisen tiedonannon vuoksi pikemminkin kasvanut kuin pienentynyt…

    Anteeksi laiskuuteni, en jaksa kentän kotisivuja läpi lukea.
    Miksi joku haluaisi omistaa golfkentän osakkeen, joka ei oikeuta pelioikeuteen? Voiko tuollaisen joskus vaihtaa osakkeeseen jossa on pelioikeus vai onko D-osake puhtaasti hallinnollinen väline??

    Tuohan on ihan selvä juttu. Olet perustamassa golf-yhtiötä..ja siihen liittyvää kenttähanketta. Et pelaa golfia mutta näet siinä hyvän sijoituskohteen..syynä voi olla esim halu saada asuinpaikkakunnalle lisää liikuntamahdollisuuksia jotka tukevat ’sinun’ liiketoimintaa..ravintola-majoitus-muu action ja haluat olla mukana myös päättämässä mitä golf-yhtiössä tapahtuu ja mitä sen toimintaan otetaan oheistoiminnaksi.
    Ja kyllähän siinä silloin haluaisi ’lisää päätäntävaltaa’ yhtiön asioihin jos ei itse golffaaminen kiinnosta..sitähän voisi tarjota omille asiakkaille oheistuotteena ja saada siitä ainakin omat pois jos einyt sitten pikkuisen katetta.. Thats business..and play ajattelua !

    ’Pitkän päälle päätösvalta on arvokas hallintaväline.’

    (Ballmarker 17.2.2009 14:26:16)
    _________________________________________________________________________
    Nyt Ballmarker osuu ns. asian ytimeen. Ja päätösvalta varsinkin kunnan maankäytön kaavoituksessa.

    Ja vielä: paikallinen (missä päin tahansa Suomea) kunta on aina omalla roolillaan osallisena golfkenttä -hankkeissa.

    Voisiko joku taustoittaa keskustelua kertomalla, ketkä perustajaosakkaat ovat 1. tehneet ylipäätään voittoa kentän perustamalla, ja 2 ketkä näistä ovat onnistuneet siinä huijaamalla pelioikeusosakkeen ostaneita. Kanta-asiakkaiden ryöstö ei kuulosta hyvältä liikeidealta, vaikka se toimiikin satunnaisasiakkaiden kohdalla yli kulttuurirajojen.
    Epäonnistujista ei tarvitse kertoa, niitä on, ja kohta tulee lisää.

    KL

    vieraspelaaja kirjoitti: (17.2.2009 22:29:52)
    Voisiko joku taustoittaa keskustelua kertomalla, ketkä perustajaosakkaat ovat 1. tehneet ylipäätään voittoa kentän perustamalla, ja 2 ketkä näistä ovat onnistuneet siinä huijaamalla pelioikeusosakkeen ostaneita. Kanta-asiakkaiden ryöstö ei kuulosta hyvältä liikeidealta, vaikka se toimiikin satunnaisasiakkaiden kohdalla yli kulttuurirajojen.
    Epäonnistujista ei tarvitse kertoa, niitä on, ja kohta tulee lisää.

    Tämä on asiallinen kysymys. Lisäisin siihen kuitenkin kysymykset 3: kuinka moni pelioikeusosakkeen ostaneista on ymärtänyt tulleensa huijatuksi, ja 4: miten tuo huijatuksi tuleminen määritellään.

    ’Lisäisin siihen kuitenkin kysymykset 3: kuinka moni pelioikeusosakkeen ostaneista on ymärtänyt tulleensa huijatuksi,
    ’KL 17.2.2009 22:46:09 ’

    Vastaus: Ei kovinkaan moni. Totuus paljastuu vasta myöhemmin.

    ja 4: miten tuo huijatuksi tuleminen määritellään.

    Kts. lompakko/pankkilili/salkku.

    fukke diise saisse kirjoitti: (16.2.2009 17:14:32)
    Silloin voi esim. päättää kongressikeskuksen rakentamisesta, jota vain golfin pelaamisesta kiinnostunut (ja siinä mielessä osakkeen ostanut) osakas ei voi millään estää.

    Kun kongressikeskus on sitten rakennettu, täytyy se saada tuottamaan myymällä kenttä täyteen yritystapahtumia, ja vain golfin pelaamisesta kiinnostunut (ja siinä mielessä osakkeen ostanut) osakas ei enää mahdukaan kentälle.

    Ja jos kongressikeskus ei tuotakaan, sen ylläpitokulut voidaan kattaa hoitovastikkeesta, jonka suuruuteen vain golfin pelaamisesta kiinnostunut (ja siinä mielessä osakkeen ostanut) osakas ei voi vaikuttaa, jos haluaa yrityksen pysyvän pystyssä.

    Tässä oli yksi esimerkki siitä, miten pelioikeudettomien perustajaosakkaiden ja pelioikeutettujen pelaajien intressit menevät ristiin.

    Eriäviä mielipiteitä tulee varmasti myös myöhemmistä yhtiön lainoista, niiden käyttötarkoituksesta ja rahoituksesta. Samoin yhtiövastikkeista.

    Ei kysymys ole huijatuksi tulemisesta vaan siitä, että osakkailla ei ehkä olekaan juuri mitään sananvaltaa yhtiön asioista myöhemmin päätettäessä. Heillä on vain oikeus pelata ja maksaa sen mitä muut päättävät.

    Ballmarker kirjoitti: (18.2.2009 6:17:58)

    fukke diise saisse kirjoitti: (16.2.2009 17:14:32)
    Silloin voi esim. päättää kongressikeskuksen rakentamisesta, jota vain golfin pelaamisesta kiinnostunut (ja siinä mielessä osakkeen ostanut) osakas ei voi millään estää.

    Kun kongressikeskus on sitten rakennettu, täytyy se saada tuottamaan myymällä kenttä täyteen yritystapahtumia, ja vain golfin pelaamisesta kiinnostunut (ja siinä mielessä osakkeen ostanut) osakas ei enää mahdukaan kentälle.

    Ja jos kongressikeskus ei tuotakaan, sen ylläpitokulut voidaan kattaa hoitovastikkeesta, jonka suuruuteen vain golfin pelaamisesta kiinnostunut (ja siinä mielessä osakkeen ostanut) osakas ei voi vaikuttaa, jos haluaa yrityksen pysyvän pystyssä.

    Tässä oli yksi esimerkki siitä, miten pelioikeudettomien perustajaosakkaiden ja pelioikeutettujen pelaajien intressit menevät ristiin.

    Eriäviä mielipiteitä tulee varmasti myös myöhemmistä yhtiön lainoista, niiden käyttötarkoituksesta ja rahoituksesta. Samoin yhtiövastikkeista.

    Ei kysymys ole huijatuksi tulemisesta vaan siitä, että osakkailla ei ehkä olekaan juuri mitään sananvaltaa yhtiön asioista myöhemmin päätettäessä. Heillä on vain oikeus pelata ja maksaa sen mitä muut päättävät.

    Kaikki varmaan ymmärtää, että tuo Fukken esimerkki on hyvin kärjistetty, eikä se ’kongressikeskuksen’ rakentaminen noin yksinkertaisesti hoidu.
    Yhtiöjärjestys määrittää yhtiön toimialan ja toiminnan laajuuden puitteet. Yhtiöjärjestys tulee olla muotoiltu niin, että se mahdollistaa kaiken toiminnan, mitä yhtiö harjoittaa. Jos ei näin ole, vaaditaan yhtiöjärjestyksen muutos 2/3 enemmistöllä. Vaikka 2/3 enemmistöllä muutos tehtäisiinkin, saattaisivat vähemmistönsuojanormistot astua kuvioihin ja estää ’kongressikeskuksen’ rakentamisen.

    Kaipaisin edelleen konkreettisia esimerkkejä oikeilla nimillä.

    1. Mikä kenttäyhtiö Suomessa tällä hetkellä tai joskus menneisyydessä on kannattanut tasaisesti niin, että yhtiö on jakanut säänöllisesti osinkoa?

    2. Millä näistä kentistä tämä tuotto on kerätty ylihintaisilla kausimaksuilla ja muutenkin pyyhkimällä pelioikeusosakkaiden (eli kanta-asiakkaiden) mielipiteillä pöytää yhtiökokouksissa? Millaisia osinkotuottoja pelioikeudettomilla sijoitusosakkeilla on saatu esim. prosentteina sijoitetulle pääomalle?

    3. Millä kentällä oikeasti on käynyt niin, että a) kentän viereen on yhtäkkiä ilmaantunut pelioikeusrahoilla maksettu kongressikeskus, joka on napannut kaikki lähtöajat itselleen? Missä päin on ylipäätään käynyt niin, että kentän varaan on rakennettu kongressikeskus tai vastaava? Ainakin Suomessa järjestys lienee se, että ensin tulee vapaa-ajankeskus, yleensä laskettelukeskus, joka hiljaisen kesäkauden houkuttimeksi rakentaa golfkentän (Levi, Tahko, Himos, Vierumäki) tai jossa hotelli ja kenttä on rakennettu yhtä aikaa tai ainakin suunniteltu yhdessä (Vanajanlinna, Kytäjä).

    On aika lapsellista pelotella tällaisilla kauhukuvilla. Kongressikeskuksien perustaminen on kymmenien miljoonien eurojen ja vuosikymmenen projekti maanhankintoineen ja kaavoituksineen, sellaisiin ei ole varaa kuin institutionaalisilla sijoittajilla. Kenttä ja klubi, joka oikeasti voisi palvella kongressikeskusta tai suurta hotellia (pysäköintitilat, klubirakennus ja suurten yritystapahtumien jatkuvan järjestämisen asettamat edellytykset kentälle), ei nouse yksittäisten golfareiden osakerahoilla ja pelikausimaksuilla.

    Perustajasijoittajille on myös tyypillistä, että he haluavat jollain suhteellisen lyhyellä aikavälillä eroon sijoituksestaan. Erityisesti tämä koskee sijoittajia, joiden osakkeisiin ei edes liity pelioikeuksia. Sijoittajat pyrkivät jatkuvaan kasvuun, jota golfkenttä yrityksenä ei voi tarjota, koska sen tuotetta eli lähtöaikoja on vain rajallinen määrä.

    Sarfvik taitaa olla tällä hetkellä ainoa, jolla olisi realistinen mahdollisuus jakaa varoja. Maaomaisuuden myynnistä kilahti kassaan useita miljoonia. Aika näyttää, mitä niillä rahoilla tulevaisuudessa tehdään. Osa on jo käytetty klubitalon remonttiin.

    Hörhö kirjoitti: (18.2.2009 9:05:06)
    Kaikki varmaan ymmärtää, että tuo Fukken esimerkki on hyvin kärjistetty, eikä se ’kongressikeskuksen’ rakentaminen noin yksinkertaisesti hoidu.
    Yhtiöjärjestys määrittää yhtiön toimialan ja toiminnan laajuuden puitteet. Yhtiöjärjestys tulee olla muotoiltu niin, että se mahdollistaa kaiken toiminnan, mitä yhtiö harjoittaa. Jos ei näin ole, vaaditaan yhtiöjärjestyksen muutos 2/3 enemmistöllä. Vaikka 2/3 enemmistöllä muutos tehtäisiinkin, saattaisivat vähemmistönsuojanormistot astua kuvioihin ja estää ’kongressikeskuksen’ rakentamisen.

    Katso itse nykyistä suunnitelmaa, johon arkkitehtitoimisto on jo piirtänyt kenttään ja muuhun toimintaan suhteutettuna ökymassiivisen klubitalon (pääkonttorin, kongressikeskuksen, talvihallirakennuksen, mikä se nyt onkaan).

    Siinä on vaikea enää tavallisten omistajien jälkeenpäin vedota yhtään mihinkään, kun suunnitelmat ovat olleet ilmeisiä ja nähtävillä jo ennen osakeantia.

    Sitä paitsi yhtiöjärjestys antaa nykyiselläänkin aivan riittävästi tilaa ’oheisbusinesten’ pyörittämiseen.

    vieraspelaaja kirjoitti: (18.2.2009 11:31:25)
    Kaipaisin edelleen konkreettisia esimerkkejä oikeilla nimillä.
    I]

    Ei kai sitä nyt esimerkkejä tarvita, kyllä sitä maailmassa voidaan tehdä paljon asioita ensimmäisen kerran.

    vieraspelaaja kirjoitti: (18.2.2009 11:31:25)
    On aika lapsellista pelotella tällaisilla kauhukuvilla. Kongressikeskuksien perustaminen on kymmenien miljoonien eurojen ja vuosikymmenen projekti maanhankintoineen ja kaavoituksineen, sellaisiin ei ole varaa kuin institutionaalisilla sijoittajilla.

    Katso itse nykyisiä suunnitelmia, joista on arkkitehtitoimiston piirustukset valmiina.

    vieraspelaaja kirjoitti: (18.2.2009 11:31:25)
    Perustajasijoittajille on myös tyypillistä, että he haluavat jollain suhteellisen lyhyellä aikavälillä eroon sijoituksestaan. Erityisesti tämä koskee sijoittajia, joiden osakkeisiin ei edes liity pelioikeuksia. Sijoittajat pyrkivät jatkuvaan kasvuun, jota golfkenttä yrityksenä ei voi tarjota, koska sen tuotetta eli lähtöaikoja on vain rajallinen määrä.

    Jos tämä perustajaosakas pyrkii eroon omista osakkeistaan, niin kerro minulle mikä on hänen motiivinsa ja mahdollisen ostajan houkutin, jos osakkeeseen ei liity mitään muuta kuin ääni yhtiökokouksessa.

Esillä 25 viestiä, 26 - 50 (kaikkiaan 57)
Vastaa aiheeseen: Golfyhtiön osakkaiden yhdenvertaisuus

Etusivu Foorumit Yleistä Golfyhtiön osakkaiden yhdenvertaisuus