-
JulkaisijaArtikkelit
-
….olevaan…. kiveen johon biltemasta hankittu ’bite’pallo jättää korjattavan jäljen. Pallo kuitenkin jatkaa matkaansa kohti…
…viereistä greeniä ja vieriii kohti reikää, kunnes…
Nimetön… kun kaksikymmentä senttiä ennen reikää maahan nousee pieni kumpu, josta nousee myyrä, joka juoksee karkuun Paavon huomatessaan. Palloni jaksaa juuri kieriä kummun päälle ja tippuu myyrän tekemään reikään. Leukani putoaa täysin enkä pysty sanomaan mitään. Keskityn lähinnä hengittämiseen ja aivojeni hallussa pitämiseen. Suustani pääsee puolivahingossa ’voi maxialushousut..’
Seppo(kin) seuraa tilannetta ihmettelevä katse kasvoillaan mutta säilyttää tilanteen tajunsa. Pallon tarkastettuaan, joka juuri ja juuri näkyy myyränkolon pohjalta, Seppo toteaa, että pallo on lyötävissä ja tarjoaa mailaksi puu-9:n.
Olen aika pihalla tapahtumien epätavallisuuden vuoksi, joten otan Sepolta puu-9:n ja käyn hakemaan stanssia. Tällä aikaa Sepon tytär toteaa Paavon ampaisseen myyrän perään ja meidän täytyy vielä yrittää yhyttää siipirikko hanhemme uudelleen. Nyt tajuan tilanteen ja kysyn Sepolta, että miten ihmeessä puu-9 voi nostaa lähes puoli metriä maan alla olevan pallon saatikka sitten viedä sitä lähemmäksi reikää?…
’Heleposti..!’ Vastaa Teppo ja ryhtyy sylki roiskuen neuvomaan minua lyönnin suorittamisen kannalta tärkeissä asiossa, kuten polvien koukistamisessa sekä epätavallisen jyrkästä svingiradasta. Suurin osa neuvoista jää minulta kuitenkin noteeraamatta Tepon leikkiessä geyssiiriä.
Kahdeksan kuukauden aikana olen kuitenkin oppinut Tepon epätavallisen kostean puhetyylin, ja vedänkin sen vuoksi hitsaajan maskin, Tepon minulle lahjaksi ostamasta, MaXerin tour bägistä.
Otan stanssin ja huitaisen..
Ja yhtäkkiä pallo näkyy reijässä! se on mennyt reikään maan alta myyrän kaivamaa kuoppaa pitkin, mutta silloin Teppo huudahtaa…….
Nimetön…kun metsästä pomppii iloinen hirvi, joka nappaa bägistäni draiverin ja juoksee pois.Lähdemme juoksemaan metsään hirven perään, mutta juostuamme muutaman tunnin huomaamme olevamme eksyksissä.
Yllättäin näemme suuren kiven päällä istuskelevan tutun hahmon, Yoda. Hän kaivaa viitastaan puukolmosen, suoristaa kätensä vaakatasoon ja nostaa mailan pystyyn. Maila näyttää ensin taipuvan oikealle, ikään kuin pysähtyy hetkeksi ja kimmahtaa oikealle.
’Mitä kummaa’, mietimme pökerryksissä. Yoda, nyt ilman mailaa, selittää: ’Ei ole mitään puukolmosta, on vain…’
Nimetön..kun kaikki äkkiä valaistuu ja kun valo tasaantuu näen sepon tyttären kasvot. Isä, isä nyt tää heppu heräs!
Seppo taapertaa paikalle ja sanoo: Tiedätkö missä olet? .. joo tiedän olen golfkentällä.. Aha no sepä hyvä. Sinuun osui golfpallo. Suoraan päähän, Seppo valottaa tilannetta. Eivätkä edes forea huutaneet. p*rkeleet. Olivat joitain Rytsölän serkkuja. Eivät pelaa tällä kentällä enää koskaan, sitävertaa oli heikko suoritus. Syyttivät muuten sinua onnettomuudesta. Olit kuulemma heidän väylällään. No onhan sen mahdollista jos pelaa väylää 15 väylän 18 greenille. koetahan pystytkö nousemaan ylös..
Kampean pystyyn ja totean olevani vitosen tiillä yhä edelleen. Mieltäni kaivaa hieman Yodan kommentit, mutta laitan ne todennäköisen aivotärähdykseni piikkiin.
Juuri kun olen lyömässä, ennen backsvingin alkua nousee ajatus päähäni.. ei ole draiveria on vain.. hmm.. näen mielessäni 280 metrisen piikkisuoran ja annan ajatukseni siivittämänä mailan soida.. ja kuin tilauksesta 280 piikkisuora draivi suoraan keskelle väylää.. olen zonessa..
HAHAA…hyvä oivallus Candihap…
Loistavan avaukseni jälkeen olen noin 130 metrin päässä 16. väylän greenistä. Katson ympärilleni nähdäkseni mitä muut tekevät:
Seppo on jälleen onkimassa palloja väylän oikeassa reunassa. Tytär, jota ensin luulin pojaksi (Jussiksi), meikkailee bäginsä vieressä. Lopulta saankin selville hänen oikean nimensä: *******. ’Onpas outo nimi…’ ajattelen itsekseni.
Äiti puhuu edelleen puhelimessa syntymäpäiväjuhlista…
Päätäni särkee, joten otan bägistä Buranaa halvemman vaihtoehtolääkkeen Puranan. Tuntuu oudolta, että Teppo, hänen Maxer-mailansa ja 8 kuukauden telttaleiri olisikin ollut vain unta.
Seppo huutaa: ’Pelaa vaan eteenpäin! Etsin palloja, en jatka enää tätä väylää!’
Asetun pallolleni ja olen juuri lyömässä, mutta…
Nimetön..pitäisköhän tarttua tuohon vaihtoehtolääkejuttuun, taas mentäis pitkin Star Wars-Matrix-X-files maailmoja.. 😉
.. enpä taida. Annetaan muillekin mahdollisuus.
Hyvää viikonloppua ja hyviä lyöntejä kaikille kirjoittajille!
ps. ollaan muuten vielä vitosväylällä menossa.. (en meinaa pahalla!)
Ai ollaan 5 väylällä vai?
Quote:
’No onhan sen mahdollista jos pelaa väylää 15 väylän 18 greenille.’
Vai tarkoittiko tämä vain sitä, että tarinamme minä pelasi väylää 5 väylältä 15 ja erehdyksessä löi väylän 18 greenille? =)
Eniwei, hyviä pelejä!
…Kuulen viereisestä tiheästä metsästä suhinaa ja lehtien havinaa. Näen kuinka puskista ja puiden koloista pötkähtää esiin PIIPPUJA!!! Metsästä kuuluu karjaisu kovalla ameriikan äänellä: Osama!!! YOU ARE UNDER ARREST!!!!
Jään tönkkönä vetelät housuissa paikalleni backswingin huipulle. En uskalla liikauttaa mailaani… Metsästä tulee esiin roteva amerikkalaisen eliittijoukkueen (DELTA FORCEN!!!) mies. ’Luultavasti johtaja…’, ajattelen. Mies hiipii varovaisesti luokseni ase koko ajan tähdättynä suoraan minua kohti ja tiuskaisee: ’Osama bin Laden! You are arrested for the crimes you have made against the United States of America!!!
En osaa vastata mitään… Huomaan laskeneeni mailani alas ja irroittaneeni vasemman käteni siitä. Yllätyksekseni vasen käteni sivelee 8 kuukauden aikana kasvattamaani ’joulupukki’-partaa ja huomaan… ’MINÄHÄN OLEN OSAMAN NÄKÖINEN!!!’ Amerikkalainen sotilas kavahtaa ja hyppää taaksepäin ja metsästä kuuluu ’FIRE AT WILL’!!!!!! Reagoin nopeasti…
Nimetön..tarkoitin sitä, että sankariamme päähän osunut pallo oli tullut pelaajalta, joka pelasi virheellisesti. en sitä, että sankarimme olisi pelannut väärin.
Kun lukee ketjun ja katsoo siitä, missä peli on menossa huomaa sankarimme olevan viitosväylän avauksessa menossa..
…Huudan: AAARGH ja muutun vihreäksi monsteriksi eli suomeksi HULKIKSI!!! AAAARGGHHHGHGHG!!! Huidoin sotilaat tieltäni voimakkailla pinaattikäsilläni ja karjun möreästi: GRAUHHH HUU!!!!
Tällöin paikalle saapuu kentänhoitaja, joka ystävällisesti ilmoittaa minulle (vihreälle kummajaiselle): Hyvä herra, voisitteko ystävällisesti olla tallaamatta viheriötä? Siinä samassa Teppo huomauttaa: ”Jaahas!! Siitä tulee sitten penaltti kentän turmelemisesta säännön 678 artiklan 34 pykälän A54 momentin C56 takia!!!”
… Hulkina olo ei enää innosta, joten palaudun normaaliksi inhimilliseksi tekijäksi…
Kentänhoitaja tiirailee minua suurilla pallosilmillään ja pelikaveriltani ovat pelihousut pudota. Kysyn: ’Mitäs te oikein siinä toljotatte? Ettekö ole ennen golffaria nähneet???!!!’
Kentänhoitaja kuiskaa vapisevin huulin:
’Sorry, otin kai vahingossa Puranan sijasta kourallisen Subutexiä kun vähän vielä vilistää silimissä! Jatkakaa toki peliänne.’ kentänhoitaja toivottaa.
Vinkkaan Tepolle silmää ja jatkan vitosen greenin mittailua TV:stä oppimallani tavalla. Kallistukset näyttävät joka puolelta aivan samanlaisilta, mutta en anna sen häiritä ’ammattimaista’ käytöstäni. Swingaan pari harjoitusputtia katse naulittuna reikään kunnes alan valmistautua varsinaiseen puttiin.
Silmät kiinni ja sinne päin, ajattelen ja annan palaa. Pallo lähtee yllättävän kovaa ALAMÄKEEN huomaan nyt ja aloitan mumisemaan isämeitä…
Golfin jumala Isämei kuulee rukoukseni, mutta oli juuri harjoittelemassa draiveja ja suuttuu. Murmeli ryntää raffista palloni kimppuun. Huudan: ’Archhh, scheisse, ein Murmeltier…’
… Murmeli kirmaa yli griinin ja nappaa pallon nenäni edestä ammottavaan kitaansa ja juosta jolkuttaa ylväänä pää korkealla kuin majesteetilla yli griinin. Seppo ja minä katsomme kummissamme, kunnes tajuamme, että: ’HEI! Sehän vei pelipallon ja sillä pallollahan pitää jatkaa! Äkkiä perään!!!’
Lähdemme Sepon kanssa juoksu jalkaa satasen sprintterin nopeudella (noh.. ei nyt aivan, sillä Sepolla ja minulla on jo aika paljon ikää) murmeliinin perään ja katoamme kumpikin takana odottavan ryhmän suureksi ihmetykseksi männikköön.
Seuraamme murmelin jättämiä jälkiä – se on mm. katkonut oksia, mistä tulisi rankkareita, mutta pallohan on jo liikkeessä (murmelin suussa) ja lyönti on jo lähtenyt. (ehdin nimittäin viedä putterin taakse ja eteen kun murmeli palloni vei, heissulivei!)
Siinä metsässä jälkiä seuratessamme huomaamme maassa erään esineen! Seppo ja minä huudamme hämmästyneinä:
’Kruunu!’ Sepi ottaa kruunun ja pyörittelee sitä. ’Oho!’ Seppo sanoo, ’tämähän kuuluu Kaarlelle.’ Seppo ottaa homppeli-ilmeensä ja laittaa kruunun päähänsä. Katson pelonsekaisin tuntein, kun Seppo vääntelehtii epäilyttävän…
…kruununsa kanssa eteenpäin metsikössä. Murmelin jättämät jäljet käyvät yhä selvemmiksi, ehkä se luuli jo kadottaneensa meidät eikä enää viitsinyt peittää jälkiään niin tehokkaasti.
Sitten yhtäkkiä kuulemme läheisen pusikon takaa epämääräistä purinaa ja murinaa sekä katkeilevien oksien rasahduksia. Ryntäämme paikalle ja yllättäymme täydellisesti nähdessämme murmelin kamppailevan pallosta Ruotsin kuninkaan kanssa. Vielä erikoisemmaksi tilanteen tekee se, että kaksikko kamppailee toisiaan vastaan käyttäen karatea.
Huomatessaan meidät Kaarle XVI Kustaa huudahtaa: ’Sinulla on MINUN kruununi!!!’
Samaan aikaan Kaarlen keskittyminen murmeliin kuitenkin herpaantuu ja murmeli monottaa kurkipotkun suoraan Kaarle-paran leukaperiin. Kaarle putoaa kuin hidastetussa filmissä mätkähtäen maahan täysin tajuttomana. Murmeli poistuu paikalta vähin äänin jättäen pallon taisteluareenalle.
Tuijotan Sepon kanssa toisiamme, kunnes Seppo toteaa:
…Elämä on laiffii! Kokien suuren valaistumisen tunteen tajutessaan elämän merkityksen ja ihmismieliä jo kauan askarruttaneet kysymykset, siirtyy Seppo jonkinlaiselle korkeammalle elämisen tasolle, astraalitasolle.
Suorastaan hätkähdyn kun näen Sepon hehkuvan jumalallista valoa… Seppo kääntyy minuun viittoen kummallisesti, kuitenkaan pystymättä puhumaan. Silloin otan hieman pelokkaana askeleen kohti Seppoa ja…
totean: ’No, mutta Seppo! Tämä kruunuhan on Anttilan ale-myynnistä!!! Ei se ole mitään muuta kuin kissankultaa. Heitä se pois silmistä.’
Seppo katsahtaa ylöspäin ja mulkoilee epäluuloisesti minua. Sitten hän tokaisee ärsyyntyneenä: ’Eis muutenzz varmaanzz olez! Yritätzz vainzz zaadaz zen itzellesiz!’ Huomaan Sepon äänen jotenkin muuttuneen…
Seppo lähtee nelinkontin kohti Ruotsia ja hokee itsekseen jotain outoa, kuten: ’Rakkaimpanizzz.. aarteenizz… me olemmez taaz yhdezzäz…’
Totean Sepon menetyksen ja palaan pallolleni. Koska Seppo nähtävästi lähti hallitsemaan Ruotsia päätän pyytää pökertyneen Kaarle Kustaan pelikaverikseni ja Kaarlehan suostuu! Hän kysyy vain ruotsalaisella aksentillaan: ’Hur går det?’ ja tarttuu sitten Sepon bägiin, jonka Seppo oli jättänyt erään mennyn viereen.
Totean uuden pelikaverin olevan tarpeen. Jatkan peliäni aivan uskomattomalla lyönnillä: suoraan mättään päältä (siihen se murmeliziini palloni jätti) parin sadan puun kautta kahdella pompulla riinille ja suoraan kuppiin! WAU!!!
Päästessämme viheriölle huomaamme takana olleen ryhmän täysin hiiltyneen pelinhitaudesta ja joudumme väistelemään lähestymislyöntejä akrobaattisilla liikkeillä. Juuri kun luulemme pallojen tulon jo loppuneen, käykin niin, että…
Nimetön..pallo osuu päähäni ja hetkessä kaikki pimenee. Herään siihen kun Kaarlen pehmeät ja kosteat huulet ovat hellästi huuliani vasten. Hämmentynyt ja itseteosta yllätetty Kaarle väittää minun olleen hetken kuolleena, mutta itse en usko siihen hetkeäkään… Vanha likainen mies. Samalla jostain kaukaa kuuluu heikko huuto: FOOOOOOOOOOOR
’Huuto ei nähtävästi ollut tarkoitettu meille’, tuumamme Karleniinin kanssa (niin Karlea kutsun, kun onnistuimme tutustumaan lähemmin).
Yhtäkkiä eteemme putkahtaa pallo taivaansinestä ja se lähtee vierimään kohti meidän väylämme reikää ja OHOH! Sinne kuppiinhan se menee!!!
Jäämme Karleniinin kanssa hölmistyneinä tuijottamaan meidän väylämme reiästä pilkottavaa karmiininpunaista pallukkaa, jossa lukee ’Lady Power’.
Toteamme siinä ihmetellessämme pallon ’outoa’ väriä, että takaamme kuuluu hento ääni:
-
JulkaisijaArtikkelit