-
JulkaisijaArtikkelit
-
Nimimerkki TS ei ole osakkeen omistaja. Kenen suulla hän näitä asioita kommentoi?
Tuota… mistäs sä tällaista keksit? Oliskos parempi olla sittenkin valehtelematta.
Tosin sillä ei ole asian kanssa pätkän vertaa tekemistä, sillä kysehän on vain talouskuvioiden ymmärtämisestä. Suomessa golf on halpaa siksi että osakkeet ovat pelaamistarkoituksessa eikä tuottamassa voittoa.
Ja kierroshinnan laskeminen on edelleen äärettömän typerää, koska se ei vaikuta kokonaiskustannukseen mitenkään
Kierroksen keskihinta (liikevaihto/vuotuiset kierrokset) on fakta ja samalla tunnusluku. Kaikkien ei ole tarpeen eikä järkevääkään maksaa samaa kierroshintaa tai sen enempää kierroksen keskihintaakaan. Keskihintaa enemmän maksavat subventoivat vähemmän maksavien kierroksia se on fakta. On erikseen arvioitava markkinatilanteen perusteella kuinka suuri tuo ero voi tai saa taikka olisi järkevää olla.
Tällä foorumilla ei ole juurikaan esitetty kritiikkiä muusta kuin siitä, että vähän tai ei ollenkaan pelaavat omistajat joutuvat maksakaan vastikkeita saman verran kuin kuin hevarit. Tai vaihtelevan alhaisella vuokrahinnalla pelaavat golfarit.
On totta, että osa kentistä toimii vajaakapasiteetilla vuodesta toiseen. Ilmeisesti siellä ei ole peaajilla sen enempää kuin kentälläkään muuta vahtoehtoa. Siitä huolimatta on huolella arvioitava kuinka suuri hintaero kierroksilla ja vuotuisella pelaamisella on näillä pakkovastikkeen maksajilla.Tällä foorumilla ei ole juurikaan esitetty kritiikkiä muusta kuin siitä, että vähän tai ei ollenkaan pelaavat omistajat joutuvat maksakaan vastikkeita saman verran kuin kuin hevarit. Tai vaihtelevan alhaisella vuokrahinnalla pelaavat golfarit.
Niin Eikka hyvä… ja elävässä elämässä ei tuotakaan kritiikkiä ja täälläkin se on lähinnä sinun ja parin muun mielenkiinnon kohteena. Eihän ketään tolkun ihmistä kiinnosta pätkän vertaa montako kierrosta joku toinen samalla rahalla pelaa. Vain oma pelaamisensa ja sen kustannus.
Siksi kierroshinnan laskeminen on turhanpäiväistä touhua, vaikka kuinka laskennallinen fakta se olisikin.
Toisekseen kyllä nyt on sinulta aika paljon jäänyt lukematta jos tuohon sen kritiikin rajaat tai ehdotukset muutoksiksi.
Olennainen fakta tuntuu nyt jäävän kaikilta kovin piiloon: Pelaamisen hinta tulpaantuu jos osakkeet menevät liiketoimintaa harjoittaville tahoille sen sijaan että ovat pelaajien hallussa. Siksi tärkeintä on saada osakkeet liikkumaan niille jotka niitä pelaamiseen käyttävät-
Aurinkorannikolla on kyllä enemmän hintahaitaria kuin tuo 6000€.
Esimerkiksi Lauro Golf (3*9r) tarjoaa 6kk pelioikeutta hintaan 1100€ ja kierroshinta vaihtelee sesonkiaikana 35€ – 50€.
Sitten on lukuisia vieläkin edullisempia ”jokamieskenttiä”
On ilmeisen selvää, että jos ns. pakkovastikkeesta yleisesti luovuttaisiin, poistuisi markkinoilta paljon vähässä käytössä olevia vastikkeen maksajia, jotka siirtyisivät gf-pelaajiksi (tai jokin muu vähän pelaavan paketti).
Golfkentät tarvitsevat rahaa kenttien ylläpitoon, joten todennäköisesti se johtaisi ”anytime” kausipelioikeuksien hinnan nousuun – ts. Niiden kustannusten nousuun, jotka pelaavat omalla kentällä 50+ kierrosta. Kun kausipelioikeuden hinta nousee, yhä useamman kannattaa siirtyä gf-pelaajaksi – mikä edelleen nostaa kausiosakkeen hintaa.
Samalla se kuitenkin merkitsee sitä, että kausipelioikeuden haltijoita on vähemmän, jolloin sellaiselle voidaan kohdistaa etuoikeuksia – esim. Parhaat prime ajat vain kausipelioikeutetuille. Samoin väliin jäisi tilaa erilaisille muille paketeille (esim eläkeläisille arkipelioikeus ennen klo 14.). Silloin 2000 €:n kausipelioikeus olisi perusteltu, kun muuten et pääse kentälle parhaisiin aikoihin.
Aurinkorannikolla on kyllä enemmän hintahaitaria kuin tuo 6000€.
Nyt en ihan ymmärtänyt vertaustasi. Tuo 6000€ oli kynnysraha jonka kautta vasta pääsee kiinni jäsenyyteen ja ottamaan 2500€ kausimaksun maksettavakseen.
Aurinkorannikon hintakehityksen ymmärtää kun asiakkaat seudulta aikanaan kaikkosivat huonon palvelun ja tolkuttoman hinnoittelun seurauksena. 15v sitten tahtoivat rundista liki joka paikassa 80€ ja kentät täynnä.
Tosin edelleenkään sillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä millä joku Lauro niitä jäsenyyksiä myy. Vain sillä vertailulla, mikä ero hintoihin syntyy sellaisten toimijoiden välillä joista toinen tahtoo itselleen tuottoa, toinen vain pelaamisen oikeuden. Vuositasolla ero on tuolla 500-700.000€ paikkeilla tulopuolella. Hintajouston kautta tuo jos mikä panee pelaajia lopettamaan ainakin kausimaksujen maksamisen ja nostaa ne tasolle 2000-2500€ sekä GF 100€ paikkeille. Tämä kierre johtaa yhä vähenevään pelaamiseen/maksajien määrään ja edelleen korotuspaineisiin
Ja kuka pe****n apina tuon quote toiminnon on koodannut. Jos se vielä on töissä niin antakaa kenkää ennen kuin se rikkoo jotain muutakin
Lainaus: ”Pelaamisen hinta tulpaantuu jos osakkeet menevät liiketoimintaa harjoittaville tahoille sen sijaan että ovat pelaajien hallussa.”
Voi olla. Paljon pelaavien pelaamisen hinta voi itse asiassa moninkertaistua. Vastaavasti vähän pelaavien maksama hinta voi mennä hyvinkin pieneen murto-osaan pakkovastikkeen hinnasta.
Olisi mukava kuulla yleinen käsitys siitä, kuka on paljon pelaava omalla Suomen kentällä, siis toukokuu- lokakuu välinen aika.
Hevijuuseri: yli 80 kierrosta?
Paljon pelaava: 40-80 kierrosta?
Keskivertopelaaja: 20-40 kierrosta?
Vähän pelaava: alle 20 kierrosta?Löytyykö tähän yleisesti hyväksyttyä määritelmää?
Luulen, että nuo kierrosmäärät ovat yläkanttiin. Näitä, jotka pelaavat omaa kenttää yli 80 kierrosta (vaikka olisi 2 kenttää) on todella vähän ja toisaalta vähän pelaavien kategoriaan mahtuu liian iso joukko. Jos ajatellaan, että pelaajat pelaavat keskimäärin puolet kierroksistaan kotikentällään ja puolet vieraskentillä, niin oikeampi jako voisi olla:
Hevijuuseri 50+
Paljon pelaava 25-50
Keskivertopelaaja 10-25
Vähän pelaava 0-10 kierrosta.Löytyykö tähän yleisesti hyväksyttyä määritelmää?
Jenkkilän artikkelista löytyy heidän ajatuksensa: Nearly 90% of the people who left the game in 2015 never became regular golfers, which the NGF defines as playing at least eight times per year.
Muutenkin hyvää pohdintaa, vaikka ei kaikilta osin Suomeen sovellukaan enkä kaikkea allekirjoita http://www.wsj.com/articles/americans-want-to-play-golfuntil-they-try-it-1457379085
Jenkkilän tilastointiin ei Suomen markkinoilla ole suurtakaan merkitystä. Yhtä lailla voidaan heittona sanoa, että kahdeksan kertaa vuodessa jäällä käyneistä lopetti haavailunsa taitoluistelijan ja/tai ammattikiekkoilijan urasta. Ei vaan hokkarit pysyny tasapainossa, eikä sirklaus oikealle onnistunut.
Putti-Possun lukemat:
hevijuuseri = 50+
paljon pelaava = 25-50
keskivertopelaaja = 10-25
vähän pelaava = 0-10 kierrostaNäistä luvuista voisi tehdä analyysin, että työssäkäyvät golfin harrastajat maksavat ja tukevat eläkeläisten, työttömien, ja opiskelijoiden golffaamista. Oikein vai väärin. Pitäisikö golffin peluussakin kaikesta maksaa kulutuksen mukaan?
TS kirjoitti: Eihän ketään tolkun ihmistä kiinnosta pätkän vertaa montako kierrosta joku toinen samalla rahalla pelaa. Vain oma pelaamisensa ja sen kustannus.
Siksi kierroshinnan laskeminen on turhanpäiväistä touhua, vaikka kuinka laskennallinen fakta se olisikin.
TS:n kanssa olemme tavoitteesta lähes yhtä mieltä, mutta johtopäätöksistä ja keinovalikoimasta asiantilan korjaamiseksi käsityksemme ovat lähes vastakkaiset.
Muutama lähtöarvo (facta), joilla asiota tarkastelen:
kentän (18r) liikevaihto 750t€, max kierrokset 30 000, osakkeita 850 kpl/18r, tästä seuraa n 35 kierrosta/osake max, kierroshinta noin 23€.
Osalla kentistä kierrosmäärä on mikä on ja liikevaihto on pakostakin yli 600t€, jos kenttä pidetään hyvässä pelikunnossa. Jos 600 t€ budjetti alitetaan, niin se edellyttää pieniä greenejä ja kapeita väyliä, helposti yllpidettävää kentän muotoa.Markkina on edennyt jo noin 10 vuotta pelioieusjalosteiden laajenevaan käyttöön. Käytännössä se näkyy siten, että osakkeenomistaja sinnittelee osakkeensa kanssa ja luopuu siitä paikkakunnalta muuton tai luonnollisen poistuman kautta. Uusia omistajia ilmestyy kovin maltillisesti. Tähän on ihan selkeää faktaa tarjolla: Saat pelioikeuden vuokraamalla usein vastikkeita edullisemmin. Vähän pelaavat hankkivat pelioikeusjalosteita. Nämä vähän pelaavat ovat maksaneet sitä korkeinta kierroshintaa.
Pelioikeusjalosteiden laaja tarjonta kerää korkeimman kierroshinnan maksajat yhteen, ja toiseen joukkoon jää ne muut. Jokainen voi omalla tahollaan arvioida kumpi joukko kasvaa nopeammin. Oman käsitykseni mukaan toinen joukko kasvaa ja toinen kutistuu. Pelaajat ovaavat laskea itsekin ja aktiivisesti hakevat itselleen sopivinta vaihtoehtoa – äänestävät jaloillaan.
Tähän asiaan pitäisi ennakoida ajoissa, muutoin ajaudutaan ratkaisuun, joka ei ole kokonaisedun mukainen. Tavoitteesta olemme (TSn ja hyviläisten kanssa) laajasti samaa mieltä, mutta keinovalikoimasta valitettavasti jopa vastakkaista mieltä.
Sä olet Eikka noin sata kertaa jo esittänyt tuon kierroshintaan perustuvan ajattelun ja yhtä monta kertaa mä olen sen perustellusti amupunut alas. Niin kauan kuin kentillä on tilaa, ei yksittäisen pelaajan kierroshinnalla ole pätkönkään merkitystä. Tasan yhtä vähän kuin että 110 lyöntiä kierroksella käyttävän pitäisi maksaa enemmän, koska hän käyttää kenttää enemmän (ja monipuolisemminkin :)) kuin 70 kertaa lyövä.
Ketään ei elävässä elämässä kiinnosta paljonko jonkun muun kierroskustannus laskennalliseti on. Koko asiasta olen kuullut 20 vuoden aikana ehkä lisäkseski kahden ihmisen puhuvan, nekin tällä foorumilla.
Vähän pelaavan täytyykn tuoda reilusti enemmän rahaa kentän kassaan jotta olisi taloudellisesti merkityksellinen
Pelaajan kierrosmäärällä ei ole oikein mitään merkitystä kentälle, mutta sen sijaan sillä, miten yksittäinen pelaaja varaa prime-peliaikoja – siis niitä aikoja, joista on pulaa ja joita golfyhtiö voisi hyvällä hinnalla myydä ulkopuolisillekin.
Nykyinen ”kaikki maksaa saman vastikkeen” ohjaa peliaikoja mitenkään, jolloin kenttien käyttöaste vaihtelee liiankin kanssa. MIkäli vastikkeen sijasta olisi tarjolla erilaisia ja -hintaisia pelioikeuspaketteja, se ohjaisi kentän tasaisempaan käyttöön = kierrosmäärä per kausi on suurempi, mutta kenttä vähemmän ruuhkainen.
Sen johdosta olisi perusteltua, että 800 € pakkovastikkeen sijasta olisi osakkaille tarjolla esimerkiksi seuraavat vaihtoehdot (ajatellen pk-seudun kenttää):
Anytime kausipelioikeus 1200 €
Arkiaamupelioikeus (ennen klo 15) 800 €
Arkipelioikeus 9r (ennen klo 15 ja klo 19 jälkeen) 500 €
Anytime peliliput 5-25 kpl 60 €/kpl (myös kutsuvieraille)
Arkipeliliput 40 €/kpl
Arkipeliliput 9r (-15 & 19-) 25 €
– lisäksi voisi olla esim. kk-kohtaisia paketteja
– lisäksi arkipelioikeuden tai 9r oikeuden haltija voisi kierroslisämaksusta …Normaali gf olisi sitten luokkaa 80 € tai arkiaikoina 60 €, mikäli tilaa on. Silloin siis osakkeenomistaja saisi 20 €/kierros alennuksen, jolloin osakkeen omistaminen olisi perusteltua.
Vähemmän pelaavalle ja sellaiselle joka voi pelata ei-prime aikoina (esim. eläkeläiset) hinnoittelu olisi perusteltu. Myös Anytime kausipelioikeuden haltija hyötyisi tästä, koska tällä hinnoittelumallilla prime-ajankohtina olisi paremmin tilaa.
Jos golfyhtiö luopuisi pakkovastikkeesta ja korvaisi sen em. pelioikeustuotteilla, tuotot voisivat olla samalla tasolla kuin nykyisinkin. Jos tappiota jonain vuonna syntyy, se merkitsee yhtiölle velkaa ja jos näin tapahtuisi useana vuonna peräkkäin, sitten osakkaat voisivat maksaa rahoitusvastikkeella velat pois. Jos tuotot ja kulut vakiintuvat nollatasolle (tuotteiden hinnoittelu osakkaille siis joustaa tarpeen mukaan), voisi tästä rahoitusvastikepakosta toisessa vaiheessa luopua. Kun siirtymä olisi kaksivaiheinen, riski yhtiölle olisi sillon hallittavissa.
Pysähdytäänpä hetkeksi 18-reikäisen kentän tulonmuodostukseen ja peliaikojen käyttöön. Sanotaan budjetiksi vaikkapa 800.000 euroa. Kohtalaisen hyvässä kunnossa oleva kenttä siis.
Suuruusluokkaa 100 henkilöä kiertää noin 100 kierrosta vuodessa ja tuottaa vastikkeen muodossa yhtiölle sanotaan vaikka 800 euroa. Pelaaminen on halpaa: kierroshinnaksi tulee noin 8 euroa. On kiva pelailla suurin piirtein joka päivä, useimmiten tutussa porukassa ja aikana aamusella, iltapäivällä tai vaikka primetime-aikaankin. Osakkaalla kun on hyvät edut varata peliaikoja. Kierroksia siis pelattiin 10.000 ja budjetista on kasassa noin 80.000 euroa.
Lisäksi suuruusluokkaa 100 henkilöä kiertää vähintään 50 kierrosta vuodessa. Pelaaminen on vieläkin halpaa: kierroshinnaksi tulee 16 euroa tai vielä vähemmän, jos pelaa enemmän. Ainoa huoli näillä on, että parhaita peliaikoja ei ole aina saatavilla. Näistä tuli siis kierroksia 5.000 ja budjettiin toiset 80.000 euroa.
Jäljellä on siis puolet kierroksista, noin 15.000 ja jostakin pitäisi vielä 640.000 euroa eli 80 % budjetista. Jokaisesta jäljellä olevasta kierroksesta pitäisi siis saada rahaa keskimäärin reilut 42 euroa. Jos mahdutetaan kentälle 35.000 kierrosta (tulee jo todella täyttä), keskiarvoksi tulisi 32 euroa.
Asiaa voi havainnollistaa myös sitä kautta, että parhaaseen kesäkauteen kenttää voi käyttää päivittäin noin 300 henkilöä (4*6*12) ja lyhyemmän päivän aikoihin luku on huomattavasti pienempi. Keskimäärin vuositasolla puhutaan 200 pelaajasta/päivä (6 kuukaudella tästä tulee 36.000 kierrosta). Jos suuruusluokaltaan puolet tai yli näistä on joka päivä samojen vakikasvojen käyttämiä, herää kysymys miten tämä oikein meneekään. Kuka maksaa ja kenen peleistä.
Ei tarvitse kovin pitkää matematiikkaa, että huomaa että todella paljon pelaavat aiheuttavat kentän kuormitukseen kestämättömän kuorman, jota on todella vaikea kuroa umpeen. Paljon pelaavat hyötyvät könttävastikkeesta ja vähän pelaavat tai ulkopuoliset joutuvat maksumiehiksi. Tämä malli ei pidemmän päälle toimikaan siksi, että paljon pelaavien määrä suhteessa vähän pelaaviin kasvaa, eikä yhtälöä voi mitenkään saada toimivaksi pitkällä tähtäimellä (lyhyellä tähtäimellä pakkovastike voi auttaa siinä, että vastikkeen joutuu maksamaan moni, joka ei lainkaan pelaa – eli kyse on tulonsiirrosta paljon pelaaville).
Tunnen aiheen aika hyvin, koska noin 10 vuotta pelasin joka vuosi vähintään 100 kierrosta vuodessa. Vastaavia kentän käyttäjiä oli paljon muitakin. Nykyisinkin pelaan noin 50 tai yli kierrosta vuodessa ja tätäkin ryhmää on varsin paljon. Tätä voi kutsua varsinaiseksi osakkeenomistajan eduksi, mutta kovin kestävällä pohjalla se ei ole. Porrastuksen lisääntyminen lienee välttämätöntä. Jos tämän johdosta 100+ kierrosta kenttää kiertävä vetää herneet nenään ja siirtyy toisen kentän superkuluttajaksi, aina parempi muille.
Olipa pjs:ltä loistava kommentti nykytilanteseen. Siinä järki ja empatia tukivat toisiaan.
Vähän ja harvakseen tällä palstalla vierailevana tuntuu siltä, että lukkiutuneet ajattelijat taistelevat keskenään pinttynein mielipitein.
Kierroshinnan laskeminen yhtiön keräämien vastikkeiden ja muiden tuottojen jakamisella kentällä tehdyillä kierroksilla on jakolaskun osamäärä, ei mitään muuta. Ei hinnoittelua voi katsella pelkästään tulopuolta tutkien, on otettava huomioon myös kulupuoli.
pjs:n kuvaamat 100+ ja 50+ kiertäjät pelaajat ovat klubeilla juuri niitä henkilöitä, jotka kovaan ääneen tietävät kaikesta kaiken. Kuinka kauan annamme näiden ”bullying” tyyppien ohjailla kenttiemme toimintaa. Usein he ovat ainoastaan pelioikeuden vuokranneita hevijuusereita, jotka vaativat sitä ja tätä heille itselleen osakkaiden kustantamana.
Harmaa eminenssi liikkeelle!!!
Jos golfkeskus haluaa olla olemassa kauan – siis nykypäivästä eteenpäin, on loppupelissä kyse tulo- ja menovirran erotuksen kestävyydestä.
Voi sen ilmaista seuraavastikin:
1. Nykyisen YJ:n muutostarpeet ovat vähäisiä, jos Golfkeskuksella on golfosakkeille jatkuva ja tasainen kysyntä uusien maksukykyisten ja haluisten golfpelaajien taholta. Nyky- ja tuleville golfosakkeenomistajille ei jää osakkeet vastikevelvollisuiden kera käsiin.
2. Golfkeskus alkaa enenevässä määrin myydä valitsemaansa kysyntään ja tarjontaan perustuvia pelioikeuksia. YJ:n muutos/-set ovat useimmisssa tapauksissa tehtävä tai asia on ratkaistava muulla tavoin. (vaiheittainen muutosprosessi)
3. Kaksi tai useampi golfkeskus hakee laatu-, tehokkuus- ja kustannusetuja esim. fuusioiden kautta ja siirtyy normaalin markkinatalouden osaksi.
4. Alan ulkopuolisia tai ulkomaisia toimijoita, henkilöitä ja yhtiöitä tulee golfkeskusten omistajiksi ja liikkeenharjoittajiksi.Muutosprosessi käynnistyy, kuten aina, vähitellen kiihtyen. Parhaat pärjäävät aina.
Kaikista näistä vaihtoehdoista on jo pohjoismaissakin toimivia malleja, osin Suomessakin.TS kirjoitti: Sä olet Eikka noin sata kertaa jo esittänyt tuon kierroshintaan perustuvan ajattelun ja yhtä monta kertaa mä olen sen perustellusti amupunut alas.
Perustelusi eivät ole olleet oikein uskottavia, ja ne ovat koskeneet lähinnä vain vajaakäyttöisiä kenttiä. Eli kenttää, joissa ei ole ruuhkaa eikä lähtöajat ole ”kortilla”.
Kentillä, joissa ansaintafunktiossa kierrosmäärämuuttuja ei koskaan siirry epäjatkuvuuskohdan yli.Uudenmaan kentillä on lähes kaikilla ainakin Prime -ajoista pulaa ja moella kolkutellaan tuota kriittistä 30 000/18r kierrosmäärärajaa.
Olen samaa mieltä, että vain oman pelin hinta kiinnostaa, mutta juuri sen vuoksi ratkaisuja on tehty ja näin tapahtuu jatkossakin.
Perustelusi eivät ole olleet oikein uskottavia, ja ne ovat koskeneet lähinnä vain vajaakäyttöisiä kenttiä. Eli kenttää, joissa ei ole ruuhkaa eikä lähtöajat ole ”kortilla”.
Kentillä, joissa ansaintafunktiossa kierrosmäärämuuttuja ei koskaan siirry epäjatkuvuuskohdan yli.Uudenmaan kentillä on lähes kaikilla ainakin Prime -ajoista pulaa ja moella kolkutellaan tuota kriittistä 30 000/18r kierrosmäärärajaa.
No nythän tää hassuksi menee. Ensin yks kertoo että en ole osakkeenomistaja ja nyt tulee tuollainen heitto. Molemmissa kun totuus on täysin päinvastainen.
Mihinkäs se pelaajamäärän väheneminen ja runsas käyttämätön kapasitetti yhtäkkiä katosi? Juuri täydellä kentällä osakkaiden edut on helppo nostaa ja rajoittaa muiden pelaamista. Eli varmistaakseen mahdollisuutensa vapaaseen pelaamiseen kannattaa hankkia osake kyseiseltä kentältä
Suomessa pelattiin 3,1 miljoonaa kierrosta golfia viime vuonna. Kenttiä koko maassamme on noin 130. 30 euron veroton golfkierros toisi näin lajillemme 93 000 000 € eli noin 720 000 € per yksittäinen kenttä.
Itse olettaisin että tuolla rahalla voisi pyörittää jo 18 reikäistä golfkenttää jollain tasolla. Kierrosmääriäkin tässä vaiheessa olisi vasta vajaat 20 000 per kenttä. 5 € per kierros suuntaan tai toiseen on 100 000 € plussaa tai miinusta.
Nimimerkki ts:n hellimä ajatus golfyhteisöstä, jonka toimintaa ylläpitävät pelaavat, kaikissa tilanteissa pakollista hoitovastiketta maksavat osakkaat, on teoriassa erinomainen. Käytännössäkin se toimi hyvin vielä 15-20 vuotta sitten, mutta ei toimi enää kattavasti.
Sellaisia osakkaan etuja ei ole olemassakaan, jotka kiinnostaisivat riittävän monia pelaajia harkitsemaan golfosakkeen ostamista. Kultakortti, kuntosalikortti, perheenjäsenten pelimaksualennukset, primetime-pelioikeudet yms. eivät ole riittäviä. Nykyihmiselle pitkäaikainen sitoutuminen yhteen paikkaan toimii ehkä vielä asuntomarkkinoilla, mutta ei harrastustoiminnassa.
Koska tilanne on tämä, niin toimintamalleja on uusittava asiakaslähtöisesti ajan tasalle. Kysyntää olisi varmasti runsaasti sellaisista eri pelaajaryhmille räätälöidyistä, yhden kauden mittaisista pelioikeuksista, joita tässä ketjussa on jo aikaisemmin tuotu esille.
Sellaisia osakkaan etuja ei ole olemassakaan, jotka kiinnostaisivat riittävän monia pelaajia harkitsemaan golfosakkeen ostamista. Kultakortti, kuntosalikortti, perheenjäsenten pelimaksualennukset, primetime-pelioikeudet yms. eivät ole riittäviä. Nykyihmiselle pitkäaikainen sitoutuminen yhteen paikkaan toimii ehkä vielä asuntomarkkinoilla, mutta ei harrastustoiminnassa.
Tässä toisen puolen ajattelussa nyt vähintäänkin sorrutaan jumittumiseen ja kuvitelmaan että asiat olisivat kuten ennen. Kuvitellaan tuon ”vapaan pelaamisen” hintatason pysyvän samana, samoin oikeuksien ja käytetään sitä vertailuajatuksena. Samoin kuvitellaan kenttien tarvitsevan/haluavan paljon asiakkaita ja toteuttavan tämän uuden kuluttajaryhmän toiveet, eli ns. sopeutuvan nykuaikaan ja ihmisten tapoihin. Unohtuu siis se, että näin ei ehkä käykään ja jos osakkuuspohjainen maksaminen tosiaan vähenee tai päättyy, tuotto-odotukset tuplaavat pelaamisen hinnan.
Suomessa pelattiin 3,1 miljoonaa kierrosta golfia viime vuonna. Kenttiä koko maassamme on noin 130. 30 euron veroton golfkierros toisi näin lajillemme 93 000 000 € eli noin 720 000 € per yksittäinen kenttä.
Itse olettaisin että tuolla rahalla voisi pyörittää jo 18 reikäistä golfkenttää jollain tasolla. Kierrosmääriäkin tässä vaiheessa olisi vasta vajaat 20 000 per kenttä. 5 € per kierros suuntaan tai toiseen on 100 000 € plussaa tai miinusta
Jos jokainen kierros maksaisi 30€, pelattujen kierrosten määrä romahtaisi alle puoleen. Lisäksi mainitsemasi luku jakaantuu tasan ja on jopa vielä noin 400.000 alle sen tavoitteen johon liiketaloudellisesti toimiva kenttäyhtiö olisi tyytyväinen. Eli käytä lukua 1,1miljoonaa laskennassa ja pudota kierrosten määrä puoleen. Sitten voit miettiä paljonko se putoaisi lisää tuon hinnan perusteella ja päädyt sulkemaan kaikki kentät Suomesta
On aika epätodennäköistä että suomalaiset kentät päätyisivät kaupallisille toimijoille. Vaikeaa olisi golf-kentällä alkaa rahaa tekemään.
Mielestäni on kuitenkin selvää että jonkinlainen muutos nykyseen systeemiin on pakko tehdä ennemmin tai myöhemmin. Nykymenolla osakkeet päätyvät pikkuhiljaa sellaisiin käsiin joilla ei ole juurikaan motiiveja huolehtia kentän tulevaisuudesta. Pelaamisen lopettaneille, muuttaneille, perikunnille yms.
Olisi loogista että kentän tulonhankinta rakennettaisiin isomman pelaajajoukon pohjalle kuin nykyisin. Osakkuus vaatii niin suuren sitoutumisen että se karsii ison joukon pelaajista pois yhtälöstä.Osakkuus vaatii niin suuren sitoutumisen että se karsii ison joukon pelaajista pois yhtälöstä.
Alkuun onnittelut ja sitten asiaan 🙂
Vai onko tässä koko harha ja levitetään tuota ajatusta ilman syvempää pohdintaa?
Onko 2000€ sijoitus todellakin este jos sillä saavuttaa vaikkapa 300€ vuotuiset säästöt, puhumattakaan tilanteesta että säästö on 1000€/v?
Olisiko syytä sittenkin luoda paremmat edellytykset sitoutumiselle ja markkinoida sitä?
-
JulkaisijaArtikkelit