-
JulkaisijaArtikkelit
-
Tekemässäsi rinnastuksessa esilletuomasi esimerkki pallon ollessa bunkkerissa pelaajan tekemässä jalanjäljessä ei ole mielestäni oikea rinnastusesimerkki.
Minun mielestäni taas jalanjälki on jalanjälki aivan riippumatta siitä kuka tai mikä sen on jättänyt. Jalanjäljestä ei saa vapautusta, ei ihmisen eikä peuran.
Myös viittauksesi kentänhoidon tasoon ei ole mielestäni korrekti mitään kenttää kohtaan, varsinkin aikana jolloin ihmiset ( pelaajat ) eivät halua maksaa yhtään heidän mielestä ylimääräistä kentänhoidosta tms.
Hmmmm…. eikös tuo juurikin kuvasta sitä antaumusta..? Siis se, kuinka paljon kentänhoidosta ollaan valmiita maksamaan? Jos raha ei riitä, niin bunkkereissa on eläinten jälkiä. Vai olenko ymmärtänyt jotenkin väärin?
Tapaus 3: pallo bunkkerissa peuran tekemässä ”pesäkolopainaumassa” –> vapautuminen ilman rangaistusta. Perustelu: sama kuin kohdassa 2.
Tämä ei ole aivan yksiselitteinen juttu. Painauma voidaan tehdä useammalla kuin yhdellä tavalla, joten jälki on nähtävä ihan paikan päällä oikean tulkinnan varmistamiseksi. Pelkkä eläimen makuulleen kellahtamisen aiheuttama painauma ei ainakaan minun mielestäni ole sääntöjen tarkoittama eläimen kaivama kolo.
Ei pelaajien jalanjäljistäkään saa vapautua, mikä on aivan yhtä (epä)oikeudenmukaista. Mutta kuten sanoit, sillä mennään.
Golfiin kuuluu elimellisenä osana onni/epäonni. Joskus samanlaiset lyönnit, joista toinen pomppaa sadettimen kannesta suoraan kuppiin tai suoraan outiin. Bunkkerijäljistä vapautumisen kanssa rinnasteinen on minusta syvät divotit keskellä väylää: loistava avaus päätyy korjaamattomaan syvään divotjälkeen, josta ei saa vapautusta. Useinhan on niin, että itsellä tuntuu olevan jatkuva epäonni ja pelikavereilla aina onni puolellaan … elämä on.
Tämä ketju tuli mieleeni, kun lueskelin tuota uutta opusta Offcial Guide to the Rules of Golf. Siellä on nimittäin piiiiiitkä lista erilaisia mallipaikallissääntöjä, ja yksi niistä (F13) on semmoinen, jonka perusteella eläimen sorkkien jäljistä saa vapautuksen.
Ennen kuin kukaan kysyy, niin ei, ihminen ei ole golfin sääntöjen mukaan eläin…
KL, näyttää siinä opuksessa olevan mallisääntö kentillä yleistyneille pökäleille. Tosin sekin koskee vain eläinten jätöksiä. Pitää olla tarkkana, ettei ala soveltamaan sääntöä mahdollisiin homo sapiensin tuotoksiin….
Ennen kuin kukaan kysyy, niin ei, ihminen ei ole golfin sääntöjen mukaan eläin…
Näin varmaan on tarkoitettu. Termiä ”ihminen” ei ole määritelty, eikä kyseinen termi esiinny nykyisissä golfin säännöissä kertaakaan. Sen sijaan termi ”pelaaja” esiintyy nykysäännöissä 555 kertaa ja kilpailija 117 kertaa. Hieman epämääräistä homma kuitenkin on nykyisten sääntöjen puitteissa ollut. Nykymääritelmän mukaan pelaajaa kutsutaan lyöntipelissä ”kilpailijaksi”. Kilpailija on säännöissä määritelty, mutta pelaajaa ei. Emme ole voineet olla varmoja, voiko pelaajana olla eläin.
Onko ihminen eläin? Tätä kysymystä on pohdittu ansiokkaasti mm. täällä http://www.kysy.fi/kysymys/onko-ihminen-elain-0 Osalainaus sieltä:
Toisaalta arkikielenkäytössä tehdään usein ero ihmisten ja eläinten välillä. Silloin ihminen on eläimen vastakohtana ja eläimiä ovat muut eläinkunnan edustajat ihmistä lukuun ottamatta.
Onko siis niin, että arkipäivinä ihminen on eläimen vastakohta, mutta sunnuntaisin ja pyhäpäivinä ei?
Onko siis niin, että arkipäivinä ihminen on eläimen vastakohta, mutta sunnuntaisin ja pyhäpäivinä ei?
Ainakin joinakin juhlapäivinä kuten vappuna ihmisten meno äityy suorastaan eläimelliseksi.
Onko ihminen eläin?
Tuon kysymyksen vastaus on aivan yhtä päivänselvä kuin kysymyksen oliko muna ennen kanaa vai päinvastoin.
Emme ole voineet olla varmoja, voiko pelaajana olla eläin.
Mikä ei ole säännöissä kiellettyä, on sallittua. Sen perusteella myös eläin voi olla pelaaja. Tosin lajin luonteesta johtuen vain kädelliset tullevat kyseeseen.
KL: A penalty area is:
Any body of water on the course (whether or not marked by the Committee), including a sea, lake, pond, river, ditch, surface drainage ditch or other open watercourse (even if not containing water), and
Any other part of the course the Committee defines as a penalty area.
Kun ”ei-vesieste penalty area” on riippuvainen merkinnöistä, eli ei ole olemassa luonnollista rajaa, tämä tarkoittanee sitä, että punaisten paalujen (tai viivan) merkitys kasvaa entisestään. Ilmeisesti nämä kaikki ovat punaisten paalujen merkintöjä, ei keltaisten.
Entä miten sen päättyminen? Jos pallo menee syvälle metsään penalty areaan, pitänee mennä tutkimaan onko penalty arealla loppua – vai jatkuuko maailman ääriin. Kun kyse on Suomalaisesta metsästä, punaiset paalut metsässä voivat olla aika lailla piilossa. Jos siis tällainen loppukohta on, pallo ei varmuudella ole penalty arealla ja siten ”lost ball”. Toimikunnalla on tietenkin velvollisuus merkitä selkeästi, mutta käytännön elämässä epäselvyyksiä on eikä monella kentällä edes ole toimikuntaa (= Oy vastaa kentästä ja merkinnöistä, ei ry). Vai onko jokin muu yksinkertaisempi tapa päätellä, ettei kyseisellä penalty arealla ole ”vastarantaa”.
P-P säännöt ovat ottaneet huomioon tällaisen sivuvesimetsäongelman. Mallipaikallissäännöissä ehdotetaan seuraavaa sanamuotoa:
”The red penalty area on (reiän numero) defined on only one side extends to infinitum”
Täten ei synny lost ball-tilannetta, vaan pallo aina penalty arealla menipä se kuinka pitkälle tahansa.
Entä miten sen päättyminen? Jos pallo menee syvälle metsään penalty areaan, pitänee mennä tutkimaan onko penalty arealla loppua – vai jatkuuko maailman ääriin.
Tämä ei ole millään muotoa uusi asia, vaan täysin analoginen kentän ulkorajojen kanssa. Uutta sen sijaan on tuo paikallissääntö, jolla asian voi selventää.
Metsään tms. sijoitettujen tolppien osalta asiaa voi tarkastella myös kysymällä itseltään onko toimikunnalla jokin syy merkitä estealueelle (tai outille) päättymisraja sinne keskelle metsää. Harvemmin taitaa olla, joten varsin huoletta voi olettaa rajan jatkuvan äärettömyyteen, aivan kuten out-rajojenkin kohdalla on ruukattu tehdä.
Henkilökohtaisesti suhtaudun isolla varauksella suureen määrään paikallissääntöjä. Kokemuksesta tiedän, etteivät kilpailijat yleensä viitsi paikallissääntöihin tutustua, etenkään jos niitä on enemmän kuin kaksi tai kolme. Kentän merkinnät tulisi suunnitella ja toteuttaa niin huolellisesti, ettei niitä selventämään tarvita paikallissääntöjä. Aina se ei tosin ole mahdollista, mutta siihen tulisi kuitenkin pyrkiä.
P-P säännöt ovat ottaneet huomioon tällaisen sivuvesimetsäongelman. Mallipaikallissäännöissä ehdotetaan seuraavaa sanamuotoa:
”The red penalty area on (reiän numero) defined on only one side extends to infinitum”
Täten ei synny lost ball-tilannetta, vaan pallo aina penalty arealla menipä se kuinka pitkälle tahansa.
Toisin sanoen niistä ”metsä-penalty areas” on jokaisesta oltava paikallissääntö, jos ei ole toista puolta. Mielenkiintoista nähdä ensi vuonna paikallissäännöt, kun ne ovat tähänkin asti olleet aika retuperällä joillakin kentillä. Kun lisäksi on mm. mahdollisuus paikallissäännöllä mahdollistaa droppaus väylälle asti.
Ymmärränkö oikein, että
– jos pallo katoaa tällaiseen metsä-penalty areaan, jossa ei ole takarajaa, voi dropata yhdellä penalla ylimenokohtaan
– jos takaraja on ja on mahdollista, että pallo on kadonnut penalty arean yli, niin a) ei voi dropata ylimenokohtaan ja b) pitää lyödä uusi pallo tai c) jatkaa varapallolla tai d) mikäli paikallissääntö mahdollistaa droppauksen väylälle, niin voi kahdella penalla dropata väylälle yhtä kauas lipusta, missä pallon oletetaan olevan kadoksissa
… mutta, jos olen lyönyt varapallon, niin ei tuota d-kohdan mahdollisuutta enää ole, vaan kadonneen pallon tilalle tulee automaattisesti varapallo
… tämän johdosta siis kannattaa harkita kahdesti, jos tällaisellä väylällä lyö varapallon, koska jos ei sitä lyö, voi edelleen tehdä valinnan eli palata lyömään uusi pallo tai dropata kahdella rankulla väylälleKorjatkaa, jos em. Logiikka ontuu
Nyt on muuten saatu mustapäiset valkoiset tolpat kirjattua sääntöihin, onneksi eri rooliin kuin missä niitä on (valitettavasti) totuttu Suomen kentillä näkemään.
”Local Rule A-5: Where a boundary is defined by identify boundary, for example, a white line painted on the ground, white stakes with black tops have been placed for visibility. These stakes describe any special marking are immovable | movable obstructions.”
… tämän johdosta siis kannattaa harkita kahdesti, jos tällaisellä väylällä lyö varapallon, koska jos ei sitä lyö, voi edelleen tehdä valinnan eli palata lyömään uusi pallo tai dropata kahdella rankulla väylälle
Hmmmmm… että siis löysit uuden tavan hidastaa peliä, niinkö..?
Uusissa säännöissä on siis kaksi mahdollisuutta nopeuttaa peliä sellaisessa tilanteessa, jossa pallo on voinut kadota tai mennä ulos. Putti-Possu kuitenkin haluaa edelleen palata takaisin tiille lyömään uuden pallon. Miksi?
Siis kysyinkin, meneekö sääntöjen mukaan kuten esitin … enkä sitä, mikä olisi järkevää pelin sujuvoittamiseksi. Normaalilla harkkakierroksella ja tutulla kentällä tosin mennään nopeimman kautta – mutta kisakierroksilla pitää varmaan käyttää enemmän sääntöjen tuomia mahdollisuuksia. Siis edelleen, menikö logiikkani oikein sääntöjen mukaan?
En löytänyt siitä mitään sääntöjenvastaista.
Toisin sanoen niistä ”metsä-penalty areas” on jokaisesta oltava paikallissääntö, jos ei ole toista puolta.
Moista määräystä en löytänyt mistään. Sen sijaan toimikunnalla on mahdollisuus laatia sellainen paikallissääntö.
Toisin sanoen niistä ”metsä-penalty areas” on jokaisesta oltava paikallissääntö, jos ei ole toista puolta.
KL: Moista määräystä en löytänyt mistään. Sen sijaan toimikunnalla on mahdollisuus laatia sellainen paikallissääntöSiis jos pelaa vieraalla kentällä ja pallo menee punaisilla merkittyyn metsään, on katsottava paikallissäännöistä, onko jotain mainintaa. Jos ei ole, silti on jotenkin varmistettava, jatkuuko loputtomiin vai onko takaraja. Jos jatkuu loputtomiin, niin sitten voi dropata ylimenokohdasta. Mutta muuten on mahdollista, että pallo kadonnut penalty arean ulkopuolelle/taakse, jolloin meneteltävä sen mukaan.
Hmmm. Jos vesieste-droppaussäännöt ovat olleet aikaisemmin joillekin tuuppareille vaikeita, niin ei tämä uusikaan vaikuta mitenkään helpolta.
Miten tämä ’uutuus’ mielestäsi eroaa nykyisestä OB-merkintätavasta?
KL: Miten tämä ’uutuus’ mielestäsi eroaa nykyisestä OB-merkintätavasta?
Mikäli olen ymmärtänyt oikein, nykysäännöissä jos pallo menee metsään, lyödään varapallo. Jos alkuperäistä ei löydy 5 min sisällä, niin sitten jatketaan varapallolla. Minusta aika yksinkertaista.
Kun uusissa säännöissä on vaihtoehtoja (punaiset tolpat, kadonnnut ehkä ulkopuolelle, kadonneen tilalle droppaus), nämä vaihtoehdot parhaassa tapauksessa nopeuttavat peliä (nopealle pelaajalle), mutta auta armias sitä hidasta pelaajaa, joka pelaa kisaa kahvikupillisesta ja spekuloi noiden vaihtoehtojen välillä.
En puhunut metsästä, vaan OB-rajan merkitsemisestä.
Putti-Possu: mutta auta armias sitä hidasta pelaajaa, joka pelaa kisaa kahvikupillisesta ja spekuloi noiden vaihtoehtojen välillä.
Ainahan tällainen tällainen hidastelija voi sattua peliryhmään (ehkä joissain firmakisoissa?). Siinä vaan odotellaan rauhassa minkälaiseen ratkaisuus ko. mietiskelijä mahdollisesti päätyy.
Mutta jos erilaisten pelivaihtoehtojen vertailu kestää jokaisen tapauksen kohdalla minuuttitolkulla voi ystävällisesti ehdottaa josko jatkossa olisi mahdollista pyrkiä hoitamaan yksittäinen lyöntisuoritus keskimäärin max 40 sekunnin puitteissa.
Normaalisti toimii oman (ja muun ryhmän) esimerkin voima. Siis edetään kentällä ripeästi ja tehdään lyöntisuoritukset ilman turhia viiveitä. Sellaisessa tahdissa mihin edellä menevä ryhmä antaa mahdollisuuden.
Mutta jos/kun sama yksittäinen hidastelija jää joka ainoalla lyöntisuorituksellaan oman ryhmän pelivauhdista, niin on ainakin teoriassa mahdollista että hänkin jossain vaiheessa ymmärtää ripeyttää toimiaan. Voisin kuvitella että on varsin kiusallista olla koko kierroksen ajan muiden odoteltavana?
– jatkossa tämä, muiden tahdissa pysyminen, saattaa vielä korostua kun uudet säännöt nimenomaan ohjaavat pelaamaan ”Ready-Golf” -periaatteen mukaisesti.Mutta, kaiketi näitä sattuu aika harvoin..vai?
KL: En puhunut metsästä, vaan OB-rajan merkitsemisestä.
OB metsän reunassa
– jatkuu maailman ääriin eikä siis mene OB:n yli (yleensä)
– ei mahdollista droppausta ylimenokohtaan
– ei mahdollista droppausta väylän reunaanTämä väylän reunaan droppaaminen tekee säännöstä monimutkaisen, mm. Jos aikoo lyödä varapallon. Ehkä Teittinenkin omassa blogissaan aikanaan totesi, ettei aio suositella sen käyttöönottoa.
OB metsän reunassa
– jatkuu maailman ääriinNo miksei se punainen raja sitten jatkuisi..?
OB metsän reunassa
– jatkuu maailman ääriin eikä siis mene OB:n yli (yleensä)
– ei mahdollista droppausta ylimenokohtaan
– ei mahdollista droppausta väylän reunaanTämä väylän reunaan droppaaminen tekee säännöstä monimutkaisen, mm. Jos aikoo lyödä varapallon. Ehkä Teittinenkin omassa blogissaan aikanaan totesi, ettei aio suositella sen käyttöönottoa.
Tarkoititko, että metsä on määritelty estealueeksi (metsän reunassa punaiset paalut)? Tällöin varapallon lyöminen on sallittua vain, mikäli on syytä epäillä, että pallo on voinut kadota este-alueen ulkopuolelle. Nähdäkseni Teittisen karsastamaa paikallissääntöä ei myöskään voi käyttää, mikäli on varmaa, että pallo jäi estealueelle. Vai voiko?
P.S. Mielessäni oli vielä edellistä edellinen viestisi, jossa ”pallo menee punaisilla merkittyyn metsään”. Koska et tuossa maininnut punaisia paaluja, niin kyse oli selvästi eri tapauksesta. En kuitenkaan poistanut viestiäni muistuttaakseni itselleni, että uusien estealueiden takia varapalloja ei saa lyödä niin usein, kuin ennen.
-
JulkaisijaArtikkelit