Phil Mickelson on hyvä esimerkki siitä, miten golfari voi itsestään ja kunnostaan hyvin huolta pitämällä jatkaa maailman huipulla vielä muutamaa kuukautta vailla viisikymppisenä. Juuri tänä vuonna mies näyttää jopa hoikemmalta ja sutjakammalta kuin joskus 30 vuotta sitten, jolloin pääsin hänen peliään ensi kertaa aivan läheltä seuraamaan.
Mickelsonin asiat ovat ihan ok niin pitkään, kun hän malttaa keskittyä vain itse pelaamiseen. Hänellä on kuitenkin aika ajoin ollut tapana antaa lausuntoja, jotka saavat tällaiset vanhat lajinörtit vähintäänkin hermostumaan. Kun muutama viikko sitten kävi ilmi, että lajin päättävät elimet olivat keskenään pohdiskelleet, olisiko nyt vihdoinkin aika vähän puuttua välinekehitykseen – kun kaikki vanhat hienot kentät alkavat käydä mestarien käsittelyssä naurettavan lyhyiksi – avasi Mickelson, joka ei ajatuksesta selvästi pitänyt, sanaisen arkkunsa.
“Maailmassa ei taida olla toista ammattilaisurheilua, jota hallinnoi joukko amatöörejä”, Mickelson loihe lausumahan.
Amatöörit hallinnoivat lajia – säännöt mukaan lukien – siitä luonnollisesta syystä, että me muodostamme tässä lajissa aivan ylivoimaisen (99,99%) enemmistön ja golfin johtaminen on kuulunut meille jo ikiajoista alkaen. Ammatikseen pelaavat ovat sitä paitsi sääntöasioissa täysiä amatöörejä, ja hallitsevat ne jopa tavallisia klubigolfareita huonommin ainakin siitä päätellen, kun he pienimmänkin sääntöongelman sattuessa hälyttävät paikalle asiantuntijan selvittämään tilannetta. Tällainen asiantuntija, kuten esimerkiksi Arto Teittinen, on myös yleensä amatööri, mutta ei kuitenkaan sääntöasioissa.
Ei ole kovinkaan viisasta muutenkaan mollata meitä kymmeniä miljoonia amatöörejä, jotka kaikki viulut maksavina olemme loppujen olleet kerryttämässä myös hänen satoja miljooniaan. Tietysti ammattilaiset voisivat tehdä aivan omat sääntönsä, mutta silloin saattaisi hyvinkin käydä niin, että suuren yleisön kiinnostus vähenisi, jos pelattaisiin aivan eri peliä.
Edellisen kerran hermostuin tähän golflegendaan, kun hän vuoden 2014 Ryder Cupissa avasi suunsa aivan väärässä paikassa eli kisan juhlavassa päättäjäistilaisuudessa. Skotlannin Gleneaglesin kentällä pelatun ottelun oli Eurooppa taas kerran voittanut, ja jenkit istuivat myrtyneinä tuoleillaan. Sitten Mickelson nousi ylös ja antoi ymmärtää, että USA:n tappio johtui suurelta osin heidän kapteenistaan Tom Watsonista, joka oli peluuttanut miehistöään monella tapaa väärin, pitänyt vääriä kavereita lepovuorossa ja niin edelleen. En muista koskaan kuulleeni niin vastenmielistä ja epäurheilijamaista puheenvuoroa näissä yhteyksissä.
Silti toivon, että kesän U.S. Openin aikoihin miehen ikään yltävä Mickelson vihdoinkin saavuttaisi sen puuttuvan ja eniten himoitsemansa maansa mestaruuden, joka nostaisi hänet lopulta siihen harvalukuiseen eliittiin, johon pääsyvaatimuksena on jokaisen majorin voittaminen. Kisa käydään kesäkuun puolivälissä juuri sillä Winged Foot -kentällä, jolla Mickelson saavutti tämän kisan kuudennen kakkossijansa vuonna 2006.
Lue seuraavaksi: Golfpalloja tankkaamalla!