Karri Kakko valmistautuu työnantajansa Mikko Korhosen kanssa historialliseen majoriin St Lousissa. Kaupunki osoittautui pettymykseksi, kisakenttä onneksi ei.
On kyllä hienoa olla ensimmäistä kertaa pelireissulla Amerikassa ja vieläpä majorissa. Pakko tunnustaa, että tämä tuli nopeammin kuin uskalsin odottaa. Koska kyseessä on major-turnaus jet lagin kera, matkaan lähdettiin jo lauantaina.
Korppa matkanjärjestäjän ominaisuudessa varasi itselleen suoran lennon Chicagoon ja cädille pompulla Manchesterin kautta, jossa allekirjoittanut nautti neljän tunnin mittaisen teehetken, onneksi launtsissa.
Kätevää kylläkin se, että saavuimme Chicagoon täysin samaan aikaan. Jopa niin samaan, että kävelin immigratoniin Korpan vanavedessä.
Odotellessani laukkuja Saint Louisin päässä, huomasin tehneeni matkaa jo 25 tuntia. Hotellihuoneeseen ehdittyäni kello näytti 22:30, joten klo 5:00 Lahdesta startannut päiväni päättyi lopulta 26 tunnin kuluttua herätyksestä.
Chicagossa oli oikea hurlumhei-tunnelma. Amerikkaan saavuttaessa tavarat pitää ottaa pois hihnalta ja viedä ne itse oman lentoyhtiön pisteelle, vaikka ne olisi jo tsekattu määränpäähänsä. Hieman epävarmoina jätimme Korpan kanssa laukkumme epämääräiseen kasaan check in:in viereen. Kaveri tuli jostain sivusta ja sanoi, että hän huolehtii ne siitä eteenpäin. Eikö olisikin järkevää jättää tämä välivaihe pois, ajattelin.
Pitkää turvatarkastusjonoa kiertäessäni mietin, että kolmen tunnin vaihto oli järkipäätös Mikolta. Toki meidän jatkoyhteys oli lopulta kaksi tuntia myöhässä, mutta helposti kaikkeen oheistoimintaan saa ainakin Chicagossa kulumaan puolitoista tuntia.
Sunnuntaina pelasimme etuysin ja vastaavasti maanantaina kentän takaysin. Kenttä on hieno. Se täytyy sanoa. Outoa kyllä, kakkoslyöntiä lyödään joko pitkällä raudalla tai wedgellä. Väylät ovat leveitä ja senioriystävällisiä, niin upeasti pallo makaa nurmikolla. Alkuviikosta kenttä ei ollut erityisen nopea ja avaukset päätyivät niille sijoilleen. Vastatuuleen väylät neljä ja viisi ovat todella pitkiä, jopa niin pitkiä, että kahdella päälle lyöminen on jo kova saavutus.
Henkilökuntaa näyttää olevan vähintään riittävästi. Autonkuljettajamme mukaan (siis yksi vapaaehtoinen) vapaaehtoista työvoimaa on käytössä yhteensä 4000 henkilöä! Se on aika paljon.
Kaupunkina Saint Louis on vain New Yorkissa käyneille ISO pettymys, vaikka metropolin alueella asuukin 2,5 miljoonaa ihmistä, ei niistä keskustan alueen kerrostaloissa asu kuin ehkä 1000. Tai ainakin siltä se tuntuu, kun livumme hotellimme aulan eteen kyydillämme. Kivijalkakauppoja on vähän ja mahdollisista liikkeistäkin osa on lopettanut toimintansa. Iso osa rakennuksista on hotelleja, toimistoja ja parkkihalleja.
Älkää perkele rakentako tällaisiä helvettejä Suomeen. Ai niin! Ollaan jo rakennettu. Tämä esikaupunkien ja ostareiden luvattu maa pyhittää keskustat työnteolle ja omien autojen parkkeeraukseen. Jos tulee business-vieraita, niin hotelleja riittää. Meidän kadulla ainakin viisi.
Kaupungin keskusta on myös pyhitetty urheilulle. Jalkapallolle, jääkiekolle ja baseballille on kaikilla omat stadionit, ja liki peräkkäin. Jalkapallostadion on tosin tyhjillään, kun Los Angelesista muuttanut Rams muutti takaisin enkelten kaupunkiin.
Pienen kävelymatkan päässä hotellistamme sijaitse The Arch. Tuo Eero Saarisen suunnittelema monumentti on kuin McDonalds ilman sitä toista kaarta. No, korkea se on joka tapauksessa. Se sijaitsee ison nurmikentän keskellä, ja sen takana virtaa muuten Mississipi. Ja ei, rantabulevardia täältä ei löydy. Tai ei ainakaan keskustasta. Toki muutama siipiratasalus jokiajeluita varten. Kukapa nyt kesäkuumalla haluaa olla veden äärellä. Jonkun pitäisi varmaan näyttää näille kuvia Turusta!
Kaupungissa pelaa tällä hetkellä kaksi ammattilaisjoukkuetta: St Louis Cardinals ja St Louis Blues. Pesistä pelataan kesällä ja lätkää talvella, joten tälle turnaukselle on täällä kova kysyntä.
Jos kaupungin keskusta näyttää eurooppalaiseen silmään valjulta ja jopa pieneltä, niin golf-kentän ympärillä talot ovat suuria ja hienoja. Selkeästi täällä varakkaat ihmiset asuvat mieluummin esikaupungeissa. Hienojen yksityisten golf-kenttien vierustat ovat oletettavasti halutuimpia kohteita. Kuullun mukaan (eri autonkuljettaja) tämä alue on suosittua ex-NHL-pelaajien keskuudessa. Ymmärrän. Jos valita pitää keskustan ja esikaupungin välillä täällä, niin 100–0 esikaupunki vs. keskusta.
Ameriikassa kaikki on suurta! Tavarateltta, jossa myydään logotuotteita, on kuin toisesta maailmasta. Pinta-alaa on peräti 75000 neliöjalkaa. Siis todella iso. Parhaan käsityksen voi saada vertaamalla sitä vaikka XXL-myymälään, sillä erotuksella, että tämä teltta on pyhitetty eri valmistajien 100th PGA -logoilla varustetuille tuotteille. No, oli siellä myynnissä USA 2018 Ryder Cup -vaatteitakin. Ilmeisesti samat mitä pelaajat tulevat käyttämään.
Erään vapaaehtoisen mukaan kilpailu tuo alueelle 100 miljoonaa dollaria. Siitä pitäisi jäädä sievoinen summa viivan alle!
Jo sunnuntaina teltassa riitti porukkaa. Cadit ja pelaajat saavat 20 prosentin alennuksen, jota päätimme hyödyntää sunnuntaina ennen kämpille lähtöä. Hulluksihan siellä tuli ja allekirjoittanutkin tempoi vaatteita ja jopa kaksi logolla varustettua Superstroken grippiä mukaansa yhteensä liki 600 dollarin arvosta. Täytyy toivoa, että päästään cutista.
Maanantaina tupa oli jo puolillaan ja ilmeisesti maksullinen. Ainakin sen perusteella, että pelaajille ja kädeille jaettavissa lippupaketit olivat ma–su. Toki pelaajille paketteja oli viisi ja kädeille yksi. Arvion mukaan tonnin edestä. Ehkä kauppaan liput eteenpäin, kuten kunnon kädin kuuluukin.
Kun majorissa ollaan, niin jopa caddie launchtsit on viimeisen päälle. On salaattia, leipää erilaisilla leikkeillä, limpparia, karkkia ja jopa kokkeja, jotka tekevät erilaisia ruokia toiveittesi mukaan. Kaikki on suurta täällä. Totisesti. Kun vielä kruunasimme iltamme hotellin viereisessä Sugarfire-nimisessä BBQ-pikaruokalassa oli Amerikka kokemuksemme täydellinen.
Mutta! Nyt jatkamme odottelua täällä kädilauntsissa, sillä yllämme pyörivä ukkonen estää pääsyn kolmannelle yhdeksän reiän lenkille.
Muistakaa myös käydä katsomassa Vierumäen CT-kilpailua! Kannustetaan Suomi voittoon kaikilla rintamilla!