Kirjoitin edellisessä blogissani bunkkereista. Sitä ennen kirjoitin omiin muroihin pissaamisesta. Nyt on tullut aika yhdistää nämä teemat, mutta laajennetaan katsantoa bunkkereista yleisemmin koko golfkenttään ja sen kunnossapitoon, joka on jok’ikisen golfarin velvollisuus.
Näet ehkä jo aasinsillan? Kentän kunnon laiminlyöminen on omiin muroihin pissaamista. Ei ehkä kovin omaperäinen tai yllättävä havainto, käsitän sen, mutta sitäkin vaikeampaa on ymmärtää, että tästä samasta aiheesta kirjoitetaan joka kevät. Siitä kirjoitetaan, koska on syytä.
Kentän kunnossapidossa on kyse kunnioituksesta toisten ihmisten työtä, pelinautintoa, golfia ja golfkenttää kohtaan. Kunnossapidon laiminlyöminen on epäkunnioittavuudessaan typerryttävää.
Kirjoitin bunkkeriblogini yhteydessä siitä, että esteistä tuli taas esteitä, eikä se pahemmin minua haittaa. Pyydän lupaa saada ottaa sanani takaisin. Pelaamillani golfkentillä hiekkaesteet ovat pääsääntöisesti olleet niin luokattomassa kunnossa, että hävettää. Hävettää meidän golfareiden puolesta. Miksi kukaan haluaa jättää oman rakkaan harrastuspaikkansa moiseen kuntoon? Miten joku suo itselleen oikeuden ajatella, että kun bunkkereissa ei ole haravia, ei niille ole syytä tehdä yhtikäs mitään sen jälkeen, kun itse on kuokkinut ja köpötellyt hiekkaesteen täyteen monttuja?
Hypätäänpä sitten pois bunkkerista, kuten alussa tuli luvattua. Leikitään, että pallo on saatu kantapään jäljestä muutaman turhauttavan yrityksen jälkeen viheriölle, jonne sitten talsitaan sappinesteen maku suussa. Omasta bunkkerilyönnistä ruohon pintaan ei ole takuulla jäänyt painautumaa, mutta kas: viheriöltä voi nähdä, ja mielellään paikata, puolentusinaa pallon alastulojälkeä yhdellä vilkaisulla. Häpeän tunne voimistuu, mikä meitä vaivaa?
Kyse on välittämisestä. Toisen huomioimisesta. Arvoista, jotka on nostettu keskusteluun koronaviruksen aikakaudella, mutta jotka viheriöillä huutavat poissaoloaan.
Golfkenttien hoitotaso on Suomessa nykyään erinomainen. Keskimäärin muutaman kympin sijoituksella pääsee pelaamaan hyvin hoidettua golfkenttää, jossa lähes kaikki on meille valmiina ja katettuna. Montaa muistettavaa asiaa ei yksittäisen golfarin kontolle jätetä, mutta jokunen sentään.
Niin kiire ei kenelläkään voi olla, että omaa pallon alastulojälkeä ei ehtisi etsiä ja paikata. Ja jos omaa ei satu löytämään, löytää takuulla jonkin muun, valitettavasti. Jokainen golfari pystyy oman jälkensä korjaamaan, jos pystyy oman pallonsa reiästäkin poimimaan. Ja jos ei todellakaan pysty, pelikaveri varmasti avittaa tarvittaessa.
Jos oma pelikaveri ei välitä korjata omaa jälkeään, eikä siihen sinun esimerkkisikään jälkeen toimeen ryhdy, olisiko täysin tahditonta pyytää häntä jälkensä korjaamaan? Ehkä voit mielenosoituksellisesti ensin kerran pari korjata hänenkin jälkensä? En kannusta suomalaiskansalliseen puhumattomuuden kulttuuriin yleisesti, mutta ehkä tässä olisi kokeilemisen paikka? Sillä kun viheriöitämme, golfkentän kaikkein pyhintä, tärvellään piittaamattomuudella, saa kanssapelaajalle osoittaa, ettei moinen käy.
Valtion alkoholiliike lanseerasi takavuosina hyvin mieleenpainuneen hokeman: Jos ajat, et ota. Käännetään se golfareille muotoon: Jos pelaat, korjaat jälkesi. Se ei ole paljon, eikä missään nimessä liikaa, vaadittu.
Tämä on kestoaihe ja valitettava sellainen. Pidän suorastaan käsittämättömänä, ettei ihminen voi sen vertaa nähdä vaivaa, että korjaisi yhden ainokaisen pallon alastulojäljen jokaisella viheriöllä! Yksi ylimääräinen kumarrus per viheriö ei mitenkään voi olla kohtuuton vaiva, ja jos joku ei fyysisistä syistä pysty kumartumaan, niin voisi ainakin etsiä sen yhden ainokaisen alastulojäljen ja pyytää jotakuta seurueen terveemmistä jäsenistä korjaamaan sen.
Niin, eikä sen alastulojäljen tarvitse olla oma, riittää kun korjaa yhden. Tällä periaatteella yhdelläkään viheriöllä ei pitäisi olla yhtään korjaamatonta alastulojälkeä. Mutta kun se laiskuus, piittaamattomuus ja ylenkatse estävät toimimasta tuolla tavalla…
Alastulojälkien kanssa olen samaa mieltä, mutta bunkat voi unohtaa. Se on toivotonta varsinkin jyrkissä osissä ilman haravaa. Vielä hankalampaa, jos joutuu jo pahasti sotkettuun bunkkaan. Bunkastahan pääsee pois dropilla, jos haluaa.
En yhdistäisi bunkkereita tähän ryhmään, kun liiton suositus on nimenomaan ottaa haravat pois ja lisäksi ohjeissa neuvotaan seuroja määrittämään bunkkereiden hoitamattomat kohdat korjauksen alaisiksi alueiksi, joista saa vapaan dropin. Näillä toimin voidaan bunkkerit pelata suunnilleen normaalisti eikä tarvitse harmistua siitä, jos pallo on kengänjäljissä.
Alastulojäljistä ja divoteista olen täysin samaa mieltä – käsittämätöntä piittaamattomuutta vallalla aivan liiaksi
Onkohan millään kentällä tällaista paikallissääntöä bunkan osalta.
Eiköhän joku 150 kentästä ole tämän paikallissäännön ottanut käyttöön, kun Golfliitto sitä suosittelee.
Ainakin Virpiniemessä on ko. tilapäinen paikallissääntö, joka siis sallii vapautumaan rangaistuksetta bunkkerin tasoittamattomasta kohdasta. Vois veikata, että monella muullakin kentällä on.
Vanhemmille ja laiskoille golffareille voisi kehittää pitkävartisen greenihaarukan, niin ei tarvitsisi kyykkiä greenillä, kun se tuntuu olevan liian monelle niin vaikeata…
Tähän keskusteluun voisi lisätä vielä divotit. Ei pitäisi olla iso vaiva kävellä se 5m ja hakea multakasa ja laittaa se takaisin, jos osaa niin hienosti lyödä, että ”saa” divotin aikaiseksi. Itselläni ei ole tätä ongelmaa… 🙂
Divotteja on aina, ihan sama mikä kenttä. Valvojilla pitäisi olla oikeus huomauttaa jos ei korjaa lyöntijälkiään, seuraavasta kerrasta varoitus ja kolmannesta kerrasta pelikielto. Tawastilla valvoja ei saa antaa edes huomautusta, mikä kuulostaa aika naurettavalta, ainakin viimekaudella noin oli. Yhdellä kentällä valvoja sanoi että niitä vaan tulee(divotteja) valvojan tehtäviin kuuluu valvoa ettei niitä tule. Noin 150 divottia korjasin yhden kierroksen aikana muiden jälkiä, oli aikaa korjata, muuten olis jäänyt korjaamatta. Omat jäsenet pahimpia, ainakin Messilässä silloin kun olin siellä töissä.
Erskalle sen verran, että tuskin millään kentällä on yhtiöjärjestyksessä sellaista pykälää, jotta divotin laittamattomuudesta voisi pelikiellon antaa osakkaalle. Niitten laittokin on useinmiten turha, ei niistä tahdo lähteä nurmi kasvamaan.
En ole koskaan oikein ymmärtänyt, miksi bunkkereita (= esteitä) pitäisi ylipäätään haravoida. Puhumattakaan että niiden hiekan laatu ja määrä pitäisi täyttää tietyt standardit. Mitä esteitä ne sellaiset ovat, joista pelimiehet pelaavat mieluummin kuin niitä ympäröivästä ruffista? Kyllä esteeseen joutumisesta pitää seurata kärsimystä, sillä sinne joudutaan vain, kun lyönti epäonnistuu.
Pienen googlaamisen tuloksena löysin tiedon, että vasta 1920-luvulla haravoita alettiin käyttää bunkkereissa ja silloinkin vain kentänhoitajien toimesta. Bunkkerit ehkä haravoitiin aamulla, mutta sen jälkeen ne muuttuivat sen mukaan miten niissä vierailtiin. En panisi ollenkaan pahakseni, jos tämä koronaepidemian aikainen menettely jäisi yleiseksi käytännöksi.
Onko uolevi noin tietämätön vai ookkona trolli? Divotti juurtuu todella hyvin jos on oikein korjattu. Olin kentällä valvojana ym. Muissa tehtävissä. Pomo sanoi että pitää tarkkailla korjaamattomia pelaajien tekemiä divotteja, alastulojälkiä greeneillä. Ensimmäisestä korjaamattomasta pitää antaa huomautus, seuraavasta varoitus ja kolmannesta pelikielto. Osakas tai ei niin sama kaikille. Eli älä ota uulevi kantaa jos et edes tiedä mikä on homman nimi.
Golfyhtiöissä ja kaikissa osakeyhtiöissä mennään osakeyhtiölain ja yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan. Minun tietääkseni Suomessa ei ole yhtään golfyhtiötä, jonka yhtiöjärjestyksessä olisi maininta pelikiellosta. Osakkeella on hyvin vahva oikeussuoja, ei sen antamia oikeuksia voi loukata edes yhtiökokouksen päätöksellä. Yleensä yhtiöjärjestyksissä on maininta, jotta osake voidaan ottaa yhtiön haltuun, mutta pelikiellosta siellä ei ole mitään mainintaa. Kannattaa tutustua, mitä yhtiöjärjestyksessä mainitaan, ei sanktioita voi keksiä omasta päästä.
Valitettavasti golfyhtiöissä on aina liikkeellä näitä huhuja pelikiellosta , niinkuin työpaikoissa uhkaillaan lopputilillä, mutta juridista katetta ei pelikiellolle löydy. LÖytyy kyllä näitä pelikiellon antamisia, jotka on sitten kumottu oikeudessa ja se on tullut kalliiksi yhtiölle. Divotti tahtoo kyllä irrota seuran leikkuun yhteydessä väittää ainakin minun tuntemani kenttämestari, jos sitä ei ole oikein laitettu.Osakkaalla on erilaiset oikeudet kuin muilla pelaajilla.
Eli Oulevin mielestä on osakkaan arvolle sopimatonta korjata divotteja koska ne eivät kuulu yhtiöjärjestykseen …