Ne jotka jaksoivat toissa viikolla valvoa U.S.Open’in neljännenkin yön pääsivät todistamaan ruotsalaisen Henrik Stensonin ”raivaria,” jonka päätteeksi hän katkaisi ”huonosti käyttäytyvän” rautamailansa. Niin kuin tällaisissa tapauksissa usein sattuu, sai Stenson syvän ja runsaasti verta vuotavan haavan käteensä, jota kokenut caddie, Fanny Sunesson alkoi ”äidillisen” tehokkaasti saman tien sitoa. Verenvuoto saatiin tyrehtymään ja peli jatkui lähes normaalisti. Olen lukenut tapauksista joissa mailankatkominen on aiheuttanut pelaajan kuoleman ja sellainen oli lähellä myös Talissa joskus 1970-luvun loppuvuosina kun yksi tunnettu ”kuumakalle” rikkoi mailansa sillä seurauksella, että varresta irronnut säie viilsi auki hänen ranteensa. Vain mukana pelanneen kaverin neuvokkuus pelasti tämän tapauksen. Hän kiristi omalla vyöllään vertavuotavan pelikaverinsa käden niin, että vuoto tyrehtyi ja mies ennätettiin saada ambulanssilla ajoissa sairaalaan.
Näyttää siis siltä, että aina kun mailalle on ”pakko” tehdä jotain se kannattaa sittenkin vain heittää. Voi se silloinkin hajota, mutta siinä tapauksessa, et ainakaan itse ole liian lähellä sitä. Tämän oppi vähitellen myös golfin historian legendaarisin mailanheittäjä, vuoden 1958 U.S.Open -voittaja Tommy Bolt, joka kirjoitti jopa juttuja mailan oikeaoppisesta heittämisestä. Aina kun Bolt paljasti yrmeällä ilmeellään, ettei lyönti häntä tyydyttänyt, kuului yleisön joukosta kehotus: ”Throw it Tommy!” (Heitä se!) Mitä siinä mies enää muuta voi kuin antaa, yleisönsä mieliksi, mailalleen vähän kyytiä. Tommy Boltin ”tärkein” sanoma jälkipolville oli tuo kaikkien tuntema heitto-ohje: ”Heitä mailasi aina siihen suuntaan mihin olet muutenkin menossa!” Vuoden 1982 Masters-voittaja ja nyttemmin senioritoureilla pelaava Craig Stadler nakkasi kerran vanhan lempiputterinsa ilmaan vähän huolimattomasti. Seuraava sananvaihto käytiin myöhemmin Stadlerin ja narun takana seisseen katselijan välillä: ”Craig. Sinulla näyttää olevan uusi putteri. Mitä vikaa vanhassa oli?” ”Se kellui huonosti!”
