Helmikuussa Suomessakin siirryttiin koko maailmanlaajuiseen WHS-tasoitusjärjestelmään. Golfiitto julkisti perjantaina ensimmäiset tiedot siitä, miten WHS on vaikuttanut pelitottumuksiin ja tasoituksiin.
Uusi maailmanlaajuinen WHS-tasoitusjärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön 19.2. Sen jälkeen on arvuuteltu, mitä WHS tekee tasoituksille. Vanhan kunnon kankkutuntuman mukaan järjestelmän on odotettu pikemminkin nostavan kuin laskevan tasoituksia vanhaan EGA-tasoitukseen verrattuna.
Golfliiton tuoreiden tasoitustilastojen mukaan tasoitukset kuitenkin laskivat: WHS laski miesten tasoitusta keskimäärin 0,7 lyöntiä ja naisten tasoitusta keskimäärin 0,6 lyöntiä.
Miesten keskiarvotasoitus on nyt 24,8 ja naisten 35,0
Golfliitto on tutkinut WHS-järjestelmään siirtymisen onnistumista ja järjestelmän saamaa vastaanottoa WHS-kyselyllä, johon on saatu vastaajia varsin kunnioitettava määrä, lähes 2400.
Kyselyn vastaajista noin puolet kokee tasoituksen olevan itselleen tärkeän. Vielä useammalla, noin 60 prosentilla, on tasoitukseen liittyviä tavoitteita. Tähän nähden tasoituskierroksia on kuitenkin pelattu suhteellisen vähän, ja peräti 43% harrastajista ei ole jättänyt yhtään tuloskorttia kauden mittaan.
WHS-järjestelmässä tasoitus on kahdeksan parhaan tuloksen keskiarvo 20:stä viimeisestä rekisteröidystä tasoituskierroksesta. Jos järjestelmään ei ole syötetty 20 tasoituskierrosta, lasketaan tasoitus pienemmästä kierrosmäärästä. Rajat määräytyvät portaittain kierrosmäärän mukaan.
Yli 20 tuloskorttia jätti kuluvan kauden aikana (21.2.–22.11.2020) vain 14,4% suomalaista golfareista. Vähintään 10 tasoituskierrosta rekisteröi suomalaisista golfareista 27,1%. Ei siis ole liioiteltua väittää, että kokonaisuudessaan suomalaiset golfarit jättävät kortteja laiskanpuoleisesti.
Uusi tasoitusjärjestelmä mahdollistaa myös vajaiden kierrosten pelaamisen tasoituskierroksina. Se ei kuitenkaan ole vaikuttanut merkittävästi ihmisten pelitottumuksiin. Valtaosa tasoituskierroksista on edelleen 18-reikäisiä kierroksia. Yhdeksän reiän kierroksia pelataan jonkin verran, mutta vain 2,3% kierroksista on 10–17 reiän mittaisia.
Golfliiton WHS-kyselyn vastaajista 12% kuitenkin ilmoittaa pelaavansa enemmän vajaita kierroksia nyt, kun WHS-järjestelmä mahdollistaa myös niiden rekisteröimisen tasoituskierroksiksi.
Kokonaisuudessaan WHS-systeemin on otettu hyvin vastaan ja omaksuttu nopeasti. Golfliiton viestintäkin saa vastaajilta kiitosta. Tietoa uudesta järjestelmästä on ollut saatavilla tarpeeksi ja se on ollut selkeää. Uusi järjestelmä on myös omaksuttu nopeasti ja sen käyttäminen on ollut helppoa.
Lisää aiheesta ensi viikolla mm. Golfpisteen podcastissa, jossa Jere Jaakkolan vieraan on Golfiitossa mm. tasoitusasioista vastaava asiantuntija Mika Wikström.
Ei kai WHS vaikuttanut paljoakaan jos kortteja ei jätetty? Jokainen tyylillään, mun mielestä pelistä jää iso osa pois jos tulosta ei laske eikä jätä korttia. Onko se edes mitään peliä.
Mä jätin 40 korttia, tasoitus nousi kun ennen jätin vain hyviä tuloksia ja nyt sekalaista.
Tämä tasoitusjärjestelmä mahdollistaa tasoituksen manipuloinnin suuntaan jos toiseenkin, että pää tulee kipeäksi, jos sitä alkaa liikaa miettiä.
Näköjään Möllikkäkin on muuttanut ajatteluaan, sillä ”tasoitus nousi kun ENNEN jätin vain hyviä tuloksia ja nyt sekalaista” ja NYKYÄÄN Möllikän ”mielestä pelistä jää iso osa pois jos tulosta ei laske eikä jätä korttia.”
Yllättävän moni EDELLEEN jättää vain hyviä kortteja (ei siis huonontavia kortteja). Surullista, mutta totta. Mielestäni tätäkin leikkiä pitäisi leikkiä leikin ehdoilla ja säännöillä. Mutta eihän nuo tasoitus-arpajaiset suinkaan ole tärkeintä ?
No joo, kaudella 2019 jätin kortit joka kierroksella ( 23 ) ja tällä kaudella 38 samoin
Tasoitus nousi tasan kolmella ja syy taitaa olla vain ja ainoastaan siinä että loppukaudesta 19 tuli kahdessa kisassa huippu onnistumiset jotka pudotti händärin niin alas että nykyinen keskiarvo laskenta nosti händärin oikealle tasolle taitojeni suhteen.
Oon vakuuttunut että nykyinen systeemi on ehdottomasti parempi ja oikeuden mukaisempi.
Nykyisinhän voi tasoituskortteja palauttaa myös alle hcp 4,4 -kategoriassa harkkakiekoilta, kun aiemmin tuolla tasolla pystyi palauttamaan vain kisoissa. Nyt varsinkin junnuilla on yhden kesän aikana tasoitukset pudonneet nollaan tai plussan puolelle. Taitaa aika moni vähän manipuloida harkkakiekkojen tuoksia kun paine saada nollan tasoitus on kova.
Oikea tasoitus tulisi ilmi kun palattaisiin vanhaan systeemiin ja jokainen kierros olisi tasoituskierros. Taitaisi toki toimia nykyiselläkin systeemillä. On aivan järjetöntä, että hyvät pelaajat voivat manipuloida ns. ”tasoitusta”
Tiiboxi heitti aika kovan syytöksen junnujen suuntaan. Löytyykö todisteita kierrostulosten väärentämisestä vai onko vain arvailua? Minun nähdäkseni tuo kehitys oli varsin odotettavissa, koska varsin monet nuoret pelaavat hyviä harkkakierroksia mm. helpomman kenttävirityksen ja paineettoman suorittamisen johdosta. Nyt kun ne kierrokset on voinut rekisteröidä, niin ne ovat vaikuttaneet kuvatulla tavalla.
Kauden aikana havainnoimani mukaan ei WHS ole muuttanut pelaajien halukkuutta jättää kortteja. Muutamat aktiivit jättävät järjestäen kortteja, useimmat vain laskevia, ja sitten jokunen yksilö harrastaa tasoitusmanipulointia tulevia kisoja ajatellen. En todellakaan ymmärrä ”vain laskevia kortteja” jättäneiden pelaajien motiivia. Mielestäni siinä tekee itselleen karhunpalveluksen. On sitten kisa tai harkkakierros edessä niin useimmiten tulee pelattua alle tasoituksensa. Tänäkin kesänä parissa kisassa oli singeli-kavereita, jotka tekivät <25BP. Kiva siinä selitellä tulostaan päiväkunnolla, selkäkivuilla, säällä jne.
Kyllähän scratchin tuntumaan monet kilpapelaajat ovat tänä vuonna saaneet tasoituksensa hinattua. Junnuissa varsinkin näkee paljon pelaajia, joiden tasoitus on jopa + alkuinen tai aivan nollan pinnassa, ja liiton kisoissa tulokset ovat jatkuvasti 80 huonommalla puolella.
Huijaamista vai ei, mutta en tiedä onko tasoitus kohdallaan, jos ei ikinä muulla kuin kotikentällään, ja mieluiten harkkakierroksella, pääse edes lähellekään tasoitustaan. Onpa liiton kisoissa nähty tänä vuonna jopa pelaajia joiden tasoitus kisaan tullessa on ollut +1 tai parempi, ja tuloksena yli 90 lyöntiä ja cut.
Samahan se tasoitus on klubikisoissa, mutta liiton kisoihin karsitaan myös tasoituksen perusteella ja nyt ulkopuolelle jää joitakin pätevämpiä pelimiehiä näiden tasoitustaan liian hyvänä pitävien takia.
Juuri tätä ilmiötä aiemmassa kommentissani tarkoitin; nollan tai plussan puolen taoituksella pelataan kisoissa jatkuvasti 80-85 lyönnin tuloksia, niin onhan tuo koomista ja jopa noloa. Tätä juuri näkee erityisesti junnuilla. Se paine saada tasoitus alas taitaa olla kova ja nykyinen järjestelmä mahdollistaa temppuilun. Aiemmin se oli vaikeampaa, koska silloin tasoituksen sai alle 4,4 vain kisoissa.
Kolopalloilija taitaa olla asian ytimessä ja ilman varsinaisia syytöksiä, kyse on todellakin tasoitusjärjestelmän luomista puitteista. Tasoituksen hämmentävä kohentuminen ei kuitenkaan rajoitu junnuihin, vaan siellä sennupuolellakin näkee aika erikoisia tasoituksia tänäpän. Katselin tuossa eräänkin seuran tasoituksia ja siellä muuan +50 v pelaaja komistelee tasoituksella 2, mutta viikkokisoissa tulos on lähes aina yli 80 ja monesti siellä 90 tietämillä.
Pelaajaa ei tule syyttää siitä, että hän toimii tasoitusjärjestelmän kirjaimen mukaisesti. Enemmänkin voisi miettiä sitä tukeeko tämä uusi ja hieno ei-maailmanlaajuinen tasoitusjärjestelmä kilpapelaajien tasoitusten oikeellisuutta.
Minunkin pelikaveripiirissä on pelaajia, jotka eivät ole moneen vuoteen jättäneet kortin korttia. Toiset sen takia, että eivät enää pystyisi sanomaan olevansa singeleitä, ja toiset sen takia, että haluavat pärjätä kinkku-bogi-kisoissa. Enää en jaksa heille asiasta mainita….
Olen sitä mieltä, että jos händräit halutaan ”oikealle” tasolle, niin pitäisi tehdä kuten esim. tenniksessä…. tasoitus muotoutuu kisatulosten mukaan. Kisoissa kuitenkin on useampi merkkari, jotka todistavat tuloksen.