Jo vuosia olen aina odottanut golfkauden alkamista. Ei siksi, että itse pelaisin, vaan siksi että olohuone muuttuu televisiohuoneesta taas tavalliseksi olohuoneeksi ja sohvalla majaillut mieshenkilö herää eloon. Vihdoinkin kevät on saapunut ja golfkenttä on pelikunnossa!
Olen siis pitkään elänyt elämää johon golf on kuulunut tavalla tai toisella. Olin kehittänyt vuosien varrella itselleni kyvyn antaa golfkierrosselitysten soljua toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos lisäämällä sopiviin väleihin ”niinkö, no harmi, oho”-huomautuksia.
Opin rytmittämään tekemisiäni siten, että kaiken omaa aikaa vaativan puuhastelun keskitin viiden-kuuden tunnin aikaslotteihin, jolloin tiesin saavani olla rauhassa. Opin jopa sietämään nurkissa pyöriviä mailoja ja makuuhuonetta somistavaa bägiä. Syvään hengittämällä ja zeniläisellä mielenlaadulla varustettuna saatoin joskus jopa takapihan nurmikolla osallistua zippaus-harjoituksiin.
Golfin aloittamiseen minulla ei kuitenkaan vuosien saatossa ollut halua, ja niin jatkoin tyytyväistä oleiluani golfelämän liepeillä ja vannoin kaikille kyselijöille että laji ei ole minua varten ja koskaan ette tule näkemään minua siinä puuhassa. Vierastin myös jostakin syystä pääkaupunkiseudun golfkenttiä ja kynnys jo seniori-ikäisen (kauhukseni totesin joulukuun golflehdestä, että 50 -vuotta on naisten seniori-iän raja ja minä kun kuvittelin senioreiden olevan eläkeikäisiä pelaajia!) aloittelijan uskaltautumisesta niille oli korkea.
Sitä vastoin olin haaveillut pitkään mökkielämästä ja sen suomasta rauhasta. Minä mökkeilisin ja antaisin muiden golfata. Menin siis ja vuokrasin viime kesänä mökin kauniista pirkanmaalaisesta kunnasta ja alkukesä sujahti ohi ihan huomaamatta hyviä kirjoja lukiessa
Heinäkuussa aurinkoisena päivänä ajelin jälleen kerran mökiltä lähimpään kaupunkiin ja matkan varrella ohitin paikallisen kentän, jonka väylille ilta-aurinko laskeutui kauniisti ja klubirakennus näytti kutsuvan kotoisalta.
Siitä hetkestä alkoi outo siemen itää mielessäni golfin aloittamisesta siellä kentällä, kaukana pääkaupunkiseudulta ja paikassa, jossa joutuisin ja saisin hankkia itse omat pelikaverini ja peliympyräni. Järkeilin itselleni, että nyt jo lasten muutettua kotoa olisi hyvä hankkia yhteinen harrastus miehen kanssa, mutta loppupeleissä oli kuitenkin kysymys tunnepäätöksestä.
Eipä aikaakaan, kun jännittyneenä tervehdin muita alkeiskurssilaisia kentän parkkipaikalla tietämättä mihin ihmeeseen oikeastaan olin pääni pistänyt.
Tällä hetkellä olen siis kaikkien liian vakavasti golfiin suhtautuvien pelaajien pahin painajainen: haparoivin askelin golfin aloittanut ladyseniori.
Olkaa varuillanne, saatan jonain kauniina päivänä osua juuri teidän peliryhmäänne! Ajatuksia ja kokemuksia aloittelijan silmin on siis jatkossa tarjolla blogissani.


Älä osta sitten missään nimessä golfosaketta!
SuperGolfia, pelilippuja, osakkaan vieraana ja kenttien erikoistarjouksia peliin.. Pelaa vain vuokramailoilla ja muista mennä myös kentille ”vuokra-autolla. ” Ihan turhaa sitoutua mihinkään. Kohta kannataa myös tehdä pesäero golffaavaan mieheen. tavarat jakoon ilman sitoutumista.
Mitähän ne muut ihmiset minusta ajattelevat ? miksi niin monella (suomalaisella) golfarilla em. on koko ajan mielessä, kuten kommentti aloittelevasta ladyseniorista. Suuri osa seniorimiehistä varmaan toivoisi, että ryhmään tulisi aloitteleva ladygolfari – mutta se on kyllä harvinaista herkkua
Loistavaa, hieno avaus! Toivotaan, että tästä blogista on jatkossa helppo ammentaa myönteistä vertaistukea ja asennekasvatusta meille muillekin ”pelaajaryhmille”.
Ja kierrosajat kasvaa……!
Tiedän tunteen. Sain golfin 22 vuotta sitten lopettaneen naisen kanssa asiat tasan, kun annoin ”luvan” hankkia hevonen (tienaa enemmän ja maksaa itse). Siinä menee rahaa ja aikaa enemmän kuin golfissa ja minä voin rauhassa pelata. Toinen viettää tuntikausia hevosissa, toinen hiihtoladulla ja golfkentällä. Kun se sanoo, että tuu katsomaan aidalle hänen ratsastustaan, sanon, että tuu katsomaan rangelle minun lyöntiäni. Kumpikaan ei mene. Kaksi negatiivista on positiivinen, vai miten se meni.
Kiitos kommenteista, tuosta sitoutumisesta ja osakkeista tai ylipäätään siitä millä mallilla pelaa tulee jatkossa varmaan sanottua pari sanaa. Osaketta en aio hankkia ainakaan tässä vaiheessa, on siitä niin paljon peloteltu. Kiitos herrasmiesgolfarille singelissä, juuri sinunlaisiasi kaivataan tsemppaamaan meitä aloittelijoita. Mustafalle tiedoksi, että kyllä ne kierrosajat saattavat kasvaa, mutta jo kursseilla painotettiin nopean etenemisen periaatetta ja olen yrittänyt nyt talvella harjoitella hallissa niin, että kesällä ei ihan tien tukkeena olisi. Jossain pitää kuitenkin homma opetella.
Jotenkin blogi ”istuu” golfliiton nykypäivän tilanteeseen ja tavoitteisiin. trolley or not to trolley ?
Kerrankin postiivinen kirjoitus, ja vielä ilman kirjoitusvirheitä. Hyvää alkanutta golfkautta, ja minun ryhmääni saa tulla, vaikka lähes singelissä pelaankin.
Tervetuloa blogikirjoittajien joukkoon. Toivon pitkää pinnaa ja omaa mielenrauhaa. Hyvä avaus ja aika tyypillisen positiivinen vastaanotto. Tällä kertaa en edes pane pahakseni että takana on nimimerkki :-). Tervetuloa golfin ihmeelliseen maailmaan ja hyvää ensimmäistä kokonaista kautta!
Tervetuloa peliin mukaan! Älä pelkää ketään, kaikki ovat mukavia ja auttaavaisia, ne jotka eivät ole niin eivät enää pelaa koska ei ole pelikavereita.
Tere tulemast uus bloggar. ny teit on kaks positiivist golfin saral ja kaik muut kolffarit on mulkeroit, kuten iknatius sanos.
Tervetuloa golfin pariin! En tunne ketään seniori-ikäistä naista, joka oiisi kentän tukkeena saatikka löisi näitä useasti mainittuja 50 metrin lyöntejä edeten hitaasti greenille. Sensijaan tunnen naisia, jotka kävelevät reippaasti omalle pallolleen, juttelevat kierroksen aikana juuri sopivasti ja kaiken lisäksi pro:n opettamana lyövät oikein ja pitkälle. Siihen joukkoon on kiva kuulua. Golfliitolle huomio, näin niitä uusia harrastajia löytyy! Seniori-ikäinenkin kiertää kenttiä vielä kauan aikaa ja on omalta osaltaan apuna talouden ahdingossa. Toivoisin, että olisimme tervetulleita lajin pariin, ,emme me sitä ainakaan köyhdytä- maksamme yleensä kiltisti normaalit greenfeetkin kun emme viitsi ruveta pulailemaan kaiken maailman Supergolfien kanssa.
Tämä harha, etteivät aloittelevat naiset olisi tervetulleita pelaamaan miesten kanssa on kyllä tiukassa. Teepä Takinkääntäjä koe, että kysyt vaikka foorumilla tai blogissa, löytyisikö peliseuraa xx-xx ikäisistä miehistä pk-seudulla, niin luulen että hukut kutsuihin. Minä voin olla ensimmäinen vapaaehtoinen – sano vaan ajankohta ja alue, niin pelaat kutsuvieraanani ja maksan vielä sinun gf:n. (mieluiten kuitenkin vasta toukokuussa, kun kelit ja kentät ok)
Takinkääntäjä: tervetuloa golfin pariin. Tarjolla on mielekästä liikuntaa, mielenhallinnan oppitunteja ja hauskoja ja vähemmän hauskoja pelikierroksia kauniissa ympäristössä. Pelin parissa tutustuu myös mukaviin ihmisiin, joilla on yhteinen mielenkiinnon aihe. Toki kentällä on myös vähemmän mukavia pelaajia mutta heidät voi jättää omaan arvoonsa. Laji on myös siitä harvinainen että tällainen seniorilady kuten minä, voin pelata lasteni kanssa. Juoksulenkillä en pysy matkassa. Golf tarjoaa myös loputtomasti matkakohteita sekä kotimaassa että maailmalla.