Ei tauteja viheriöillä, syksyn kaksi tautiruiskutusta riittivät yllättävän hyvin. Ennen kasvun pysähtymistä yksi ruiskutus systeemisellä ja ennen pakkasjakson alkua kontaktisella aineella. Nyt kyttäillään että jos tulisi sopiva hetki vielä yhdelle ruiskutukselle, tällaiset sateet huuhtelevat pintavaikutteiset aineet aika tehokkaasti, eli pakkasjakson taitteeseen taas yritetään. Saattavat vuodenvaihteen totutut kemikaalit vaihtua fungisidien käyttöön.

Jääpoltteen riski pienenee päivä päivältä. Taas kerran korostuu se, että sopiva=riittävä lannoitus myöhään syksyllä pitää kasvustot terveempinä ja voimakkaampina, näin pitkä sula jakso alkaa jo koetella vararavintoja. Toivotaan, että ’uutena’ juttuna esiin pöllähtänyt syyslannoituksen turhaksi julistaminen ei yleistyisi. Joulun teemaa mukaellen viisaat miehet tulivat itäisiltä mailta, kauempana lännessä on pitkät perinteet golfkentänhoidon saralla, mutta syksyt ja talvet kovin toisenlaisia. Suomalaiset tuppaavat unohtamaan oman ajattelun, kun asiat esitetään ulkomaan kielellä.

Rauski kirjoitti: (4.1.2014 14:33:32)
Ilmeisen hankalilta näyttää nyt noi sääennustukset. Ensiviikon loppupuolellla olisi näillä näkymin etelässäkin jo ihan kunnon pakkasia. Huonona puolena varmaankin että ennen niitä ennustetaan aika paljon vettä monena päivänä. Foreca Hki 15 vrk

Noihin nyt ei tietty kauheasti voi vielä luottaa.

Toistaiseksi kaikki hyvin. En ole syksyn jälkeen ruiskuttanut uudelleen, eikä vielä taudit ole lähteneet liikkeelle. Ensi viikolla on tarkoitus tehdä ruiskutus, vaikka vastaava ennuste on ollut jo muutaman viikon voimassa – ensi viikon lopulla alkaa pakkasjakso.

Paljon ratkaisee se, että tuleeko sopiva poutajakso ennen pakkasia. Koko päivän pitäisi olla poutaa ja suhteellisen tyyntä, ja jos seuraavanakaan yönä ei sataisi niin ennuste olisi hyvä.

Varsinaisia ulkotöitä ei juurikaan tammi- ja helmikuulla tehdä. Jonkinmoinen miehitys kentällä yleensä on, käytännöistä riippuen. Kaikki ruiskutuksiin ja päätöksentekoon kykenevät ovat harvoin yhtä aikaa niin kaukana, etteivätkö lomilta voisi käydä hommia hoitamassakin. Ja silloin kun talvi on tällainen, niin eivät ole.

Muuten tilanne etelän kentillä on semihyvä. Monet kentät saivat tehtyä ruiskutuksen ennen pakkasia, ja vaikka vähän vettä satoikin siinä välissä, niin luulen että teho riittää kevääseen asti – siis lumihometta vastaan.

Seuraava riski on vesisade, joka sulattaa lumen jääksi. Etelässä on niin vähän lunta, että maa routaantuu kovaa vauhtia ja se on sinänsä hyvä, mutta ei sitten läpäise vettä yhtään. Jos kuukausikin menisi ilman vesisadetta, niin homma saattaisi olla kotona. Eurooppalainen Forecan käyttämä 10 vrk ennustaa lämpötiloja 10 pakkasasteen kahden puolen, ja amerikkalaiseen GFS-malliin perustuvakin väittää 15 vrk ennustejakson pysyvän pakkasella. Se tosin ei juuri viikkoa pidemmälle ymmärrä..

Henkka kirjoitti: (14.1.2014 20:18:06)
Miten tautien ’liikkeelle lähtö’ pystytään havannoimaan? Ihan visualisestiko? Vai onko teillä joitain kemiallisia aineita joiden avulla taudit pystytään havainnoimaan, luokkaa ’värimuutokset’?

Visuaalisesti. Laboratorioon lähetetään joskus näytteitä, mutta torjuntaan täytyy yleensä ryhtyä jo ennen vastauksen saapumista.

Hoitokaudella leikkaajilla ja reiänvaihtajilla on velvollisuus tarkkailla ensimmäisiä merkkejä. Ruskeansävyiset aurinkolasit auttavat havainnoinnissa, koska syksyllä Fusarium alkaa ikään kuin alta päin, eli pinnassa on vielä terveen näköistä. Sitten tulevat ruskeat laikut, jotka, jotka kyllä erottaa. Keväällä lumen alta paljastuessa, ja joskus myöhemmin syksylläkin, itiöemä näkyy pumpulina lehtien pinnassa.

Lumihomeiden kanssa ei yleensä olla jäniksen selässä, vaikka varsinkin ensimmäinen ruiskutus pyritään tekemään heti alkavaan tautiin. Ongelmana on löytää sopiva hetki torjuntaruiskutukselle. Joskus sateisena syksynä olen käyttänyt rautasulfaattia, se joskus hidastaa lumihomeen etenemistä sen verran että ehtii löytää sopivan sateettoman raon varsinaiselle torjunnalle.

Nopealla silmäyksellä tuohon Cobran linkkiin voisi todeta, että tuo julmettu kattaus syksyllä kylänurmikalle tai muillekkaan lajeille ei oikein innosta. Onnistuminen edellyttää, että talvi pakkasineen tulee suunilleen saman tien kattamisen jälkeen. Jääpoltteen ehkäisyyn harsot tai hiekat eivät auta.

KL kirjoitti: (15.1.2014 18:49:10)
Onko sinulla tietoa millaiseen mekanismiin rautasulfaatin teho perustuu? Onko maaperän pH:lla vaikutusta rautasulfaatin tehoon lumihometta vastaan?

MItä on se varsinainen torjunta-aine?

Rautasulfaatin eli ferrosulfaatin vaikutus perustuu sen happamuuteen eli alhaiseen pH-lukuun. Tiukassa liuoksessa pH voi olla lähellä kolmea. Normiruiskutus vaikuttaa vain lehtien pintaan ja tietenkin imeytyy kasviin jonkin verran. Vaikutus on vain lyhytaikainen. En usko, että kasvualustan happamuus vaikuttaa tämän ruiskutuksen tehoon koska se kohdistuu oikeastaan vain kasviin.

Myös sitkeämpiä tauteja voi yrittää torjua alentamalla kasvualustan pH:ta toistuvilla ruiskutuksilla ja suurilla määrillä. Ollaan joskus kokeiltu aika koviakin satseja. Mustatyveen vaikutus tulee kahta kautta – happamuus vaikuttaa suoraan taudinaiheuttajaan ja lisäksi kasvualustan mangaanin liukoisuus paranee alenevan pH:n kautta. Itse olen käyttänyt samaan aikaan mangaanosulfaattia.

Systeemiset fungisidit eli sisävaikutteiset sienitautien torjunta-aineet vaikuttavat taudinaiheuttajiin solutasolla. Yleisin tehoaine taitaa olla propikonatsoli, joka estää soluseinien muodostumista. Strobiluurit estävät soluhengitystä. Kolmas vaikutustapa on solujen raaka-aineiden saannin estäminen.

Kontaktisia torjunta-aineita käytetään kun kasvu on loppunut. Ne puhdistavat lehden pintaa ja suojaavat kasvin soluja taudinaiheuttajien tunkeutumiselta. Vaikka nämä imeytyvät jonkin verran, on niiden heikkoutena huuhtoutuminen rankoilla sateilla ja ruiskutus joudutaan uusimaan, kuten kuluneena syksynä ja talvena on käynyt. Jos pakkanen ja lumipeite ovat pysyviä, riittää teho yleensä kevääseen asti. Lumen sulaessa lumihomeet saattavat aktivoitua ärhäkästikin, vaikka siihen mennessä vaurioita ei olisikaan vielä tullut. Monilla kentillä on ruiskutukseen myös kevyttä kalustoa, jolla päästään torjuntaa tekemään pehmeissäkin olosuhteissa.