-
JulkaisijaArtikkelit
-
Aikaisemmassa ketjussa vertailtiin suurimpia reikäkohtaisia tuloksia. Tällä suorituksella olisin ollut korkealla, mutta kun pallot (=hermot) loppuivat ja oli pakko lopettaa reikä kesken. Freamilla par5-kasiväylällä piti lyödä helppo pitchi griinille jostain 70-80 metrin päästä ja birkku väijyi jo mielessä. No, duffi ja lampeen. Droppi, rauhallinen lyönti ja uudestaan lampeen. Kolmas – sama juttu. Siihen päättyi orastava v…tutus ja aloin tosissani ihmetellä että mistä homma voi johtua. Yritin ihan tosissani, mutta vielä kolme palloa tuli duffattua samaan lampeen eli kuusi peräkkäin. Totesin että on breikin aika, jätin porukan, pelasin ysin yksin lennossa ja kiiruhdin klubille kahville odottelemaan että kaverit saavat etuysin pelattua. Kummallista on, että rundi meni muuten jotain 8-9 yli parin eli peli kulki periaatteessa loistavasti…
NimetönVoivoivoi. JJ avaa keskustelun melko ylivoimaisella suorituksella. Olisinkohan pärjännyt jossain maakuntasarjan keskustelussa vitosellani, mutta kutonen on jopa minulle saavuttamaton tavoite. Toivottavasti.
Omaan vitoseeni kuului kylläkin kaksi hienoa väylän ohitusta avauspallon pesuineen ja vielä 3 lähestymislyönnin tarkkaa kaislikkoon upotusta. Samaan merenlahteen menivät, joten sääntöjäsi noudatin. Kierros ei mennyt sen paremin jatkossakaan, osuin näet kentän 7:stä vesiesteestä viiteen, aina pitkillä tai liiankin pitkillä lyönneillä eli vesi tuli palloa vastaan suunnittelemattoman aikaisin.
Joo, tuttua kauraa. Lohjan kivalla ja lyhyellä KP 6. reiällä par 5 vähän yli 400 m avaus väylällä, hiukan paksu rauta 4 ojaan griinin eteen, droppi reunalle ja selkeä sokettichippi ojaan. Droppi ja duffi ojaan. Ei oikeastaan ottanut päähän, olinhan kierrosta yhden alle… Tiesittekö että wedgen varsi katkeaa aika helposti jos sen paiskaa lapa edellä maahan?
Jos se yhtään lohduttaa niin minunkin ex-palloja löytynee kyseisestä ojasta ;-).
Kyllähän näitä tarionoita riittää varmaan jokaisella…
Itse en ole ihan varma ’omasta ennätyksestä’ mutta ainakin neljä palloa olen lyönyt samaan esteeseen Ruukin nelosella.(par 4, dogleg oikealle järvenrantaa pitkin)
Mutta joskus kannattaa jatkaakin, samalla väylällä on kerran syntynyt tupla seuraavalla tavalla: avaus vasemmalle raffiin-soketti esteeseen-droppi-toinen soketti veteen-droppi-kuudes lyönti kuppiin noin 140m:stä.
Mutta tapahtuu tämä huipuillekin. Muistan joskus lukeneeni että J.Daly jossain pga:n kisassa löi kourallisen palloja peräkkäin veteen ja teki tuloksen luokkaa 15-20. Taisi olla par nelonen. Muistaako joku tarkemmin?
Puunelonen kyseli John Dalysta. Daly tekaisi kerran par femmalla tuloksen 18. Eli yritti draivilla oikaista doglegin, mutta hook iski ja vei pallon veteen. Sitten rannalle droppaamaan ja puukolmosella sama yritys uudestaan. Ja uudestaan. Ja uudestaan….
Kuusi palloa upotettuaan Daly sai pallon viimein nippanappa vastarannalle, siitä chippi väylälle, rautalähestyminen bunkkeriin ja kuudestoista lyönti griinille. Up and downia ei tullut pelikaveri Tom Watsonin kannustuksesta huolimatta vaan kahden putin jälkeen 18.
PGA Tourin ennätys yhdellä reiällä oli ainakin vielä jokunen vuosi sitten 22.
Täytyy sanoa, että joskus on muutama pallo tullut sysättyä samaan esteeseen, mutta kyllä JJ:n pohjat kestää.
Tästä aiheesta muistuu mieleeni eräs tapaus, jonka näin viime kesänä vieraillessani Tarinassa. Olin oman kierrokseni jo lopetellut ja istuin toimiston edustalla ja nuoleskelin jäätelöä. Siinä alapuolella on vanhan tarinan 18.griini, jota lähestytään korkealta mäen päältä ja veden yli. Mäeltä n.140 metrin päästä n.50-55v. mies vetää lähestymisen veteen, droppaa uuden pallon edellisen paikalle ja uudestaan veteen ja taas droppi ja veteen ja droppi ja veteen. Ainakin viisi palloa veteen ja vasta kuudes griinin viereen, sekin sillan kautta pompotellen. Kyllä meillä oli naurussa pitelemistä.
Hauskinta oli se, että vesi griinin edessä on vain n.10 m leveä ja hän olisi voinut dropata tasaiselle veden eteen ja lähestyä n.20 metrisellä chipillä, mutta kukin tyylillään.
Katsopa elokuva Tin Cup niin ymmärrät näkemäsi.
En pysty antamaan täsmällistä lukua, mutta varmasti enemmän kuin kuusi:
Eka pelikesä ja olin pelaamassa ensimmäisiä kierroksia Nurmijärven pallorännissä. Ysireiän dogleg on veden ympäri. Aloittelijan tsägällä onnistuin lyömään lähestymisen veden kulman yli metrin päähän lipusta. Se oli sen kesän kohokohta. Ihmiset taputti viereiseltä ykköstiiltä ja olo oli kuin kuninkaalla.
Seuraavalla kierroksella olin taas samassa paikassa ja eikun rohkeasti lipulle. Meni sitten veteen. En tietenkään lannistunut moisesta, koska ’tiesin’ pystyväni lyömään siitä veden yli. Droppi samaan paikkaan ja taas veteen ja taas…. Olin ostanut pari päivää aiemmin ensimmäiset uudet palloni: tusinan hienoja Palmereita. Olin hukannut niistä pari kolme aiemmin, mutta kaikki loput mätin siihen vesiesteeseen. pallojen loputtua maila bägiin ja klubille jäähtymään 🙂
Ps. Siihen aikaan en ollut Tin Cupista kuullutkaan.
Tuusulan Krapihovissa samalla kentällä, jolla aloitin golftouchini 1986 kiersin USA:n jälkeen 1988 ekaa kertaa vieraalla kentällä Nevaksen ulkopuolella Krapihovissa 1989.
Siloisen kopin takana oli ainut pienehkö vesieste. En muista lähtikö tiiaus tästä, mutta löin ekan veteen ( 7 m väylää 7m vettä – hireveätä ) , droppasin lammikon edesssä ja 2.3.4.5.6. veteen.Kunnes pelikaverini neuvoi lyö tuosta 2m leveästä lammen kohdasta ja nin pääsin yli.
Pikkupojilla takana oli hauskaa.
’ THER IS NO WATER ’
eli mitä opimme jos jää päälle vaihda jotakin mailaa, paikkaa,
suuntaa – huom. palloa ei tarvitse vaihtaa .Nyt tuli sellainen paikka että vastus on aivan liian kova. Kolme on mun ennätys ja niitä on tullut tehtyä jokunen. Mutta ei enempää. Johtunee siitä etten ole saanut tuota opetusvideota käsiini.
Tosin aika läheltä piti (ainakin) kerran eli Gumbölessä. Eka tii punaisilta – vaatii muuten tarkkuutta osa siihen pieneen ojaan. Droppasin vielä ojan reunalle ja edelleen tarkasti ojan pohjalle. Koska kysessä oli ’kilpailu’ kolmannen ojashotin jälkeen täytyi nostaa pallo taskuun (mulla oli tuossa myös kaksi airshottia mukana). Harmin paikka, ties kuinka monta sinne olis mennyt jos ei olis ollut kisasta kymysys.
Mullakin on aika hauska muisto pelailun alkuvuosilta
Luukista. Vikalla reiällä oli vesieste ennen griiniä ja meidän ryhmästä kaksi oli jo griinin puolella ja yksi lyömässä n. 20 m lyöntiä veden yli griinille. No,pallothan siinä loppui tuolta pelaajalta jossain vaiheessa. Ei siinä vielä mitään,mutta me muut yritimme sitten HEITTÄÄ hänelle muutaman lisäpallon,jotka myös menivät vesiesteeseen.
Oli siinä muilla hauskaa,kun sitten sokkailimme vielä niitä viemään,vaikka olisi pitänyt poistua vähin äänin takavasemmalle…..
Mulla on just samanlainen muisto ja just samasta paikasta. Itse en lyönyt silloin palloja veteen, mutta tarjoilin kyllä niitä lisää!
Toinen kiva muisto on myös sieltä. Juttelin aiemmin tuntemattomalle pelikaverille samalla paikalla loordien päätöksestä, jossa joku kysyi, saako klubitalon ikkunan avata, jos on lyönyt pallon sisälle eikä klubitalo ole outissa. Vastaus oli kyllä. Silloin kaveri kertoi, että hän oli siitä lyönyt kerran pallonta griinin takana oleva verkon yli klubitalon terassille. Joku nainen oli juuri tullut ulos, jolloin pallo pomppi ravintolan sisälle avoimesta ovesta. Luukissahan klubi on OB. Baarinpitäjä oli nostanut pallon kassakoneen päälle, josta tämä pelikaverini oli käynyt sen pelin jälkeen noutamassa! Reipas kaveri!
Nimim. Pelattiinko yhdessä?
Armelias muisti tekee ehkä tepposet, mutta en muista lyöneeni veteen kolmea palloa enempää peräkkäin.
Sen sijaan uistuu mieleeni yksi onnekas tapaus. Tanskassa -98 pelattiin huhtikuussa Möns golklubilla. Parin vuoden pelikokemuksella ei kauden avaus ollut mikään varsinainen sensaatio, mutta kahtena päivänä löin presiis samasta paikasta rauta kasilla pallon laakana leipä-pompuilla n. 30 metrisen vesiesteen yli. Molemmilla kerroilla edellisessä ryhmässä pelaava vaimo antoi raikuvat aplodit.
Toissa kesäna puolestaa St. Andrewsissa blosasi yli 20 m/s. Tulimme Jubilee-kentällä, sillä rannimmaisella, lyhyelle par-3:lle, jolla minä ja eräs toinen päädyimme lyömään lyhyen raudan reilusti oikealle beachin suuntaa, josta se seilasi rajussa sivutuulessa greenin vaiheille.
Kolmas kaverimme aikoi tehdä samoin, mutta jostain syystä hänen pallonsa, 3 peräkkäin, menivät tuulessakin lähes viivasuoraan beachille! En oikein vieläkään ymmärrä mistä moinen johtui, mutta kaveri löi tosi hurjaa backspinniä.
Viime kesänä Tarinassa VT:n 18. reiällä, elämäni kolmannella kierroksella tuli mätettyä viisi palloa Tuplabogiukon kertomaan lampeen.
Kahdella edellisellä kierroksella olin saanut avauksen n. 100 metriin ja siitä ’nätit’ jatkot greenin seutuville, nyt pallo jäi avauksessa ehkä 120 metriin, pykälää isompi maila kuin ennen ja kas, pallo veteen, no siinä droppasin ja sama uusiksi, viidennen jälkeen kaivoin bägistä puu-5:n ja tuumasin pelikaverille, että nyt menee muuten yli, – komea toppi juuri ja juuri veden yli ehkä metrin verran hiekan puolelle, mutta kuitenkin.
Kumma kyllä vesikammo katosi muuten samalla lyönnillä.
(Tuplabogiukolle: siitä lipan reunalta on muuten kenttäinfon mukaan muistaakseni 65 m greenin keskelle)
Se vanhan tarinan 18. reikä on siinä mielessä hauska, että siihen on rakennettu oikein katsomo, jossa on usein porukkaa diggailemassa (ainakin kun itse olen vieraillut siellä) veden ylityksiä.
Tulee ihan pro-meiniki kun on yleisöä.
Jokatapauksessa mukava kenttä.
No en itse, mutta eräällä ystävälläni sattui ikävästi puskemaan soketti päälle eräässä klubikisassa. No siinä sitten Kotkan kohtalokkaalle neloselle saavuttaessa (saariväylä par3)
tuskien taival oli valmis. Tuo pirullinen vesieste söi kaverilta muistaakseni 10 palloa, kunnes pallot loppuivat ja hän muistaakseni keskeytti koko kisan.
Mulla ei taida olla ennätykseen riittävää määrää, mutta hauskahko tarina viime keväältä:
Pelasin Orlandossa seurueessa jossa Appiukko kahden vävypoikansa kanssa. Toinen tempaisi hirveän monsteridriven yhdellä 4:lla jättäen griinin ja pallonsa väliin n. 30 m leveän lammen. Sen jälkeen chippasi 3 palloa lampeen, tuli autolle ja huitaisi bagista wedgellä driverin poikki, laittoi wedgen kassiin, avasi bagin vetoketjun ja alkoi heitellä uusia Niken kuulia samaan järveen…taisi pari sleevea puuhassa kulua. Koko suorituksen ajan hän vaikutti näennäisen rauhalliselta – oli kyllä sen verran suuri karju että jouduin hymyilemään salassa suurta ymmärrystä tuntien sillä ko. tunnetila ei kyllä ole mullekaan kovin vieras.
Toi Kotkan ruusu oli naisille varsinkin kauhea -muistaaksen igolhvimme alkuaikoina vaimoni yritti usealla pallolla saareeen, mutta myöhemmin se naistentee helpotettiin jotenkin??
Tuohon Kotkan periaatteessa helppoon 4.väylään on meidän(kin) perhe upottanut jonkusen pallon.
Yhtä pitkän veden yli on lyötävä keltaisilta (141 m) ja punaisilta (111 m). Korvien välihän veden ääressä mättää, kun kuivalla maalla nuo matkat huiskisi melkeinpä silmät kiinni. Pitäisiköhän kokeilla???
Itsellä taitaa olla maximi 3 tai 4 palloa, kävin jo niin kuumana ettei enää muista tarkkaan.
Viime kesänä seurasin Vammalass Lakesidessä, edellä menevän ryhmän jäsentä etuysin viitosreiällä. Kyseessä oli lyöntipeli, ihan kilpailu ja kaveri löi tiiltä veteen. Eikun droppizonelle, oli nyt poukaman päässä… Siitä kaksi lyöntiä veteen, kolmas lyönti kaislikkoon, katsomaan, ei löydy…, kuultiin tiille kun kertoi ’nostavansa pallon’, pelikaverit totesivat , etä lyöntipeli.. takaisin DZ:lle… sieltä sitten jo greenille. Eli 4 palloa sillä väylällä…
Tais muuten mennä sitten avauskin kuutosen tiiltä samaan lahdenpoukamaan…..
MUTTA kaveri veti kierroksen loppuun vaikka varmaan tulostavoitteet upposivat siinä viitosväylällä.
Ohessa linkki entisen kotikenttäni yhdelle par-3 väylälle
http://www.clubhaus.com/hole.asp?ID=161
Tähän lampeen tuli kyllä upotettua monta palloa, ei tosin yhdellä kertaa paria enempää. Valitettavasti paikallinen vallitseva tuulen suunta on vastaan tai etuvasemmalta, eli ns. slaissia tukeva tuuli.
Kerran ryhmässämme yksi mies hakkasi viisi lampeen ennen kuin suostui kävelemään DZ:lle, joka sijaisee vähän punaisten etupuolella. Josta vielä löi kaksi veteen ennen kuin sai pallon pysymään kuivana.
Näin tämä britti siis pääsee aika korkealle tällä listalla.
Duffer
itselläni meni toissa syksynä viimeisissä peleissä kolme palloa samaan vesiesteeseen… talman laakson 17 väylällä. matkaa oli 100 metriä lipulle josta vettä 30 metriä alussa….kaikki samanlaisia soketteja… sit lensi maila kanssa, mutta onneks oli jo vesi jo jäässä että sain mailan toiselta puolelta pois… 😉
Nimetön4 palloa meni putkeen vuonna 1993
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 24 viestiä, 1 - 24 (kaikkiaan 24)
-
No en itse, mutta eräällä ystävälläni sattui ikävästi puskemaan soketti päälle eräässä klubikisassa. No siinä sitten Kotkan kohtalokkaalle neloselle saavuttaessa (saariväylä par3)
tuskien taival oli valmis. Tuo pirullinen vesieste söi kaverilta muistaakseni 10 palloa, kunnes pallot loppuivat ja hän muistaakseni keskeytti koko kisan.
Esillä 24 viestiä, 1 - 24 (kaikkiaan 24)