Komulainen on nauttinut pelaamisesta viime vuosina enemmän kuin koskaan. Pariisin kisakoneeseen hän halusi päästä enemmän kuin halusi aluksi itselleen myöntää.
Noora Komulainen, miten iso juttu sinulle on päästä mukaan uran toisiin olympiakisoihin?
Pitkään oli niin, etten antanut itselleni lupaa ajatella niitä liikaa, koska rehellisesti sanottuna en vielä vuosi sitten ajatellut, että minulla olisi mahdollisuuksia päästä kisoihin. Viime kauden lopussa aloin laskeskella ja pohtia, että jonkin verran tässä on vielä kisoja tulossa ja ehkä se on mahdollista.
Asetin kisapaikan tavoitteeksi ja loppumetreillä ennen kuin ranking sulkeutui, huomasin että kyllä minä todella paljon sitä halusin.
Ajatellaan sitä näin, että kukapa ei haluaisi lähteä olympialaisiin edustamaan omaa maataan?
Milloin matkustatte kisapaikalle?
Lennän mieheni Roopen kanssa Pariisiin 4. päivä sunnuntaina. Se on miesten vika kisapäivä. Maanantai ja tiistai ovat treenipäiviä ja keskiviikkona alkaa kisa. Lapsi jää ensimmäistä kertaa ilman vanhempia hoitoon, niin ei viitsinyt ottaa ekstrapäiviä reissuun.
Missä majoitutte, kisakylässä vai toisaalla?
Hotellissa, kisakylä on sen verran kaukana. Mielelläni olisin asunut kisakylässä, mutta toisaalta valmistautumisesta tulee nyt ehkä normaalimpi, eikä tule ylimääräisiä häiriötekijöitä.
Riossa oltiin kisakylässä, joten olen onneksi päässyt kokemaan sen. Kisan jälkeen menemme viimeiseksi yöksi kisakylään ja jo aikaisemmin menemme sinne käymään, luultavasti maanantaina.
Käyttekö katsomassa muita lajeja?
Jos lähellä on jotain lajeja, niin olisi kiva käydä katsomassa, jos vaan osuu aikatauluihin. Kunhan se ei syö liikaa energiaa, niin joku kisa varmaan käydään seuraamassa.
Millaisena näet olympiakisojen tason?
Naisissa taitaa olla niin, että top 15 maailmasta on mukana. Tosi hienoa, että kaikki parhaat ovat paikalla. Uskon, että jos pelaan parasta peliäni, niin mahdollisuus minulla on. Kiva nähdä, mihin se riittää.
Ehkä joku top 10, jos menee hyvin. En koe, että minulla on mitään hävittävää. Siellä on kuitenkin jaossa vain ne mitalit. Jos pelaa sijoista 40–50, niin se ei hetkauta ketään. Toivoisin onnistuvani niin hyvin, että voisin aiheuttaa pientä jännitystä suomalaisyleisössä.
Jos vertaat itseäsi urheilijana siihen nuoreen urheilijaan, joka osallistui Rion olympiakisoihin kahdeksan vuotta sitten, niin mikä on isoin ero?
Nuorempana oli vähän enemmän näyttämisen halua ja ehkä uhoakin siinä hommassa. Nyt rehellisesti tiedän, etten ole maailman kärkipelaaja, eikä minusta varmaan koskaan sellaista tule. Ja olen hyväksynyt sen. Silti haluan tehdä oman parhaan suoritukseni ja tiedän, että se on hyvä, jos onnistun. Asenne on sillä tavalla asteen nöyrempi.
Se on myös itselleni vähemmän paineistava, ja pystyn lähtemään kevyemmällä mielellä kisaan.
Mikä on tavoitteesi?
Minulla on ollut äitiyden jälkeen sellainen tavoite, että haluan olla elämäni parhaassa kunnossa pelillisesti. Se on ollut sellainen teema, joka on kulkenut mukana. Se on sitä edelleen, ja olen nauttinut pelaamisesta enemmän kuin koskaan nämä kaksi viime vuotta.
Haluan ylläpitää sitä olympialaisissa. Ja haluan pelata siellä elämäni parasta golfia.
Miten tuttu kenttä sinulle on?
Olen pelannut sen joskus 15-vuotiaana. Eli en ihan hiljattain! Olimme maajoukkueleirillä siellä ja treenasimme kentällä.
On minulla pieni käsitys, katsoin tietenkin Ryder Cupia ja DPWT-kisoja. Ja yhdeltä belgialaiselta kollegalta sain vinkkiä ja valmentajani (Petteri) Nykky on ollut siellä. Mutta ei näistä voi etukäteen paljon sanoa.
Millaisena sen näet, korostaako kenttä jotain pelin osa-aluetta erityisesti?
Oletettavasti kentällä on pitkä raffi. Ja usein se on ollut aika kova pinnoiltaan. Väyläosumalla on aika suuri hyöty.
Painottuuko tämä jotenkin kisaan valmistavassa harjoittelussa?
Olen keskittynyt draiviin. Sitä on paljon ohjelmassa tällä ja seuraavalla viikolla.
Päivitys artikkeliin: Jutun julkaisemisen jälkeen Ursula Wikström ja Noora Komulainen muutivat suunnitelmia ja päättivät majoittua kisakylässä.
Lue seuraavaksi: Tapio Pulkkanen odottaa Pariisin olympiaturnauksesta armotonta testiä: ”Se on Euroopan vaikeimpia kenttiä”