Suur-Helsingin Golf ja Vuosaari menettivät Kenttärankingissa eniten asemiaan.
Golflehden 2023 Kenttärankingia esitellään maaliskuun alussa ilmestyvässä vuoden ensimmäisessä numerossa, mutta tulokset julkaistiin Golfpisteessä toista viikkoa sitten. Kenttäranking tarjoaa päteviä vinkkejä kiinnostavista pelikohteista, kun jo muutamalla silmäyksellä voi tulkita, missä kenttien vahvuudet ja heikkoudet piilevät.
Tarkastelemme vuoden edetessä Kenttärankingia alueellisesti. Ensimmäisenä syynissä ovat pääkaupunkiseudun golfkentät, joita on Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla yhteensä 15.
Sarfvik Golfklubin kentät sijaitsevat osittain Espoon ja Kirkkonummen kuntien puolella, joten ne ovat esillä myöhemmin Uudenmaan kenttiä tarkastelevassa Oppaana Kenttäranking -artikkelissa.
Isossa kuvassa pk-seudun kenttien sijoitus Kenttärankingissa on matala, vaikka se onkin 1,2 pykälää korkeampi kuin vuonna 2021. Keskiarvosijoitus on 88,5 pysytellen selvästi Kenttärankingin puolivälin alapuolella. Yhteispisteiden keskiarvo on 73,55 pistettä, ja se on laskenut kahden vuoden takaisesta.
Keskimäärin heikoille sijoituksille löytyy kaksi tärkeää syytä: hinta-laatusuhde ja ilmapiiri jättävät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kentillä parantamisen varaa.
Jonkinlaisena hyvän kentän rajana pidetyn 80 pisteen rajan rikkoi Kenttärankingissa 42 golfkenttää. Pääkaupunkiseudun golfkentistä näiden joukkoon ylsi kolme kenttää: sijalle 23 venynyt Master Golfin Forest (82,59), kuusi pykälää alemmaksi sijoittunut saman seuran Master-kenttä (80,86) sekä pk-seudun kovin nousija, top 40:ään kiilannut Keimola Golf Vantaan Kirkka (80,45).
Pienilläkin edistävillä toimenpiteillä kentillä ja sen palveluissa voi olla pelaajien silmissä merkittävä vaikutus.
Masterin molemmat kentät pitivät pintansa kärkisijoilla, mutta Keimolan Kirkka riisti pk-seudun kolmostilan Suur-Helsingin Golfin Lakisto-kentältä. Kaikkiaan 11 kentän sijoitus nousi ja vain neljän kentän sijoitus laski vuoden 2021 Kenttärankingiin nähden.
Keimola otti Masterin etumatkaa kiinni
Master Golf pitää edelleen pääkaupunkiseudun valtikkaa vahvasti hallussaan. Tosin se sai Keimola Golf Vantaasta nyt varteenotettavan haastajan, sillä 47:nneksi Kenttärankingissa sijoittunut Saras-kenttä (79,69) kapusi Kirkan vanavedessä pk-seudun sisäisen kilvan neloseksi. Vertailun vuoksi, Kenttärankingin voiton vienyt Ålands Golfklubbin Slottsbanan kokosi 88,51 pistettä ja viimeinen paikka kärkikymmenikössä irtosi 84,94 pisteellä.
Keskikastissa on tasaista, joten muutaman kymmenyksen pisteparannus auttaisi kohentamaan sijoitusta rankingissa tuntuvastikin. Se on samalla kannustavaa, sillä pienilläkin edistävillä toimenpiteillä kentillä ja sen palveluissa voi olla pelaajien silmissä merkittävä vaikutus.
Top 60:een pk-seudun golfkentistä mahtuvat vain Masterin ja Keimolan kentät. Listan toisessa päässä tilanne on sama kuin kahden edellisen Kenttärankingin osalta: pk-seudun kentistä kuusi eli 40 prosenttia ei yllä pisteissä 100 parhaan joukkoon.
Kenttärankingia ei tarvitse lukea kuten pyhää kirjaa, eivätkä sen arviot edusta absoluuttista totuutta kentän tasosta. Se kuitenkin kertoo sen, miten korkealle suomalaiset golfin harrastajat arvostavat kyseisen golfkentän pelikokemuksena suhteessa muihin pelaamiinsa kenttiin. Tässä vertailussa pk-seudun kentät menestyvät huonosti, etenkin kun pk-seudun kenttien käyttöaste on korkea ja kenttien taloudellinen tilanne siksi lähtökohtaisesti vahva.
Bodomin kaupunginosassa Espoossa sijaitseva Master Golf on pk-seudun kenttien mallioppilas. Masterin vahvuudet ovat totutusti olleet palvelu, ravintola ja kenttien kunto, mutta edistystä on tapahtunut muillakin sektoreilla. Forest parantaa useimmilla osa-alueilla, mikä selittää pelattavuudestaan kiitellyn kentän nousun Kenttärankingissa. Forestin tavoin hinta-laatusuhde on sisarkenttä Masterilla ainoa osio, jolla pisteet jäävät kahdeksikon alle.
Master Golf pysyy pääkaupunkiseudulla tiukasti valtaistuimellaan.
Master Golf on pk-seudun ykkönen pelattavuutta, kentän kuntoa, esteettisyyttä sekä ilmapiiriä ja palvelua koskevilla osa-alueilla. Ravintolan ja klubitalon sekä oheispalveluiden osalta listan kärjessä on Tapiola Golf. Ilmapiiri ja viihtyisyys eivät kuulu alueen kenttien vahvuuksiin. Ainoana kahdeksan pisteen rajan ilmapiirissä ja viihtyisyydessä rikkoo Master Golf Clubin Forest, muut jäävät Keimolaa lukuun ottamatta keskitason alapuolelle.
Kovin nousija on Keimola Golf Vantaan Kirkka, joka on kohentanut Kenttärankingin top 40 -kentistä sijoitustaan kaikkein eniten. Ravintola ja palvelu ovat edelleen Keimolan syömähampaat. Kenttää arvioivissa kategorioissa ainoat kahdeksikolla alkavat pisteet saa Kirkka design, reititys ja pelattavuudesta. Se on lähellä kahdeksan pisteen rajaa myös kuntoa ja esteettisyyttä arvioivilla osa-alueilla.
On lopun kaiken makuasia, kumpaa Keimolan kentistä paremmaksi arvostaa. Kenttärankingin mukaan Kirkka vetää pidemmän korren, mutta niin ikään hyvin noussut Saras häviää sille yhteispisteissä vain 0,75 pistettä.
Tapiola Golf on valunut kahdessa vuodessa sijalta 60 alempaan puoliskoon sijalle 74. Ilman sen parhaita osa-alueita, ravintolaa ja palvelua, tilanne olisi huomattavasti tukalampi. Kentän parhaat yksittäiset pisteet, 7,85, tulevat kunnosta ja viimeistelystä, joten parannettavaa riittää.
Hinta-laatusuhde on pk-seudun kenttien heikoin osa-alue.
Pk-seudulla isoja putoajia ovat Suur-Helsingin Golf ja Vuosaari Golf. SHG:n Lakisto-kenttä menettää Kenttärankingissa 26 pykälää ollen nyt sijalla 77. Kovimmat pisteet, 7,86, se saa kunnosta ja viimeistelystä, muilla osa-alueilla lukema jää reilummin kahdeksikon alapuolelle. Lakisto oli edellisessä rankingissa pk-seudun kolmonen, mutta nyt edelle kiilaavat Keimolan molemmat kentät sekä Tapiola. Myös Suur-Helsingin Golfin Luukki-kenttä kokee selvän pudotuksen jääden niukasti sadan ensimmäisen joukkoon.
Yksittäisistä kentistä isoimman notkahduksen kokee Vuosaari Golf, jonka yhteispisteet ovat 73,96. Ne riittävät sijaan 102. Vuosaari ei saa hyviä pisteitä yhdeltäkään osa-alueelta, mutta hälyttävin tilanne on kentän puolella. Pelattavuudesta, kunnosta ja viimeistelystä sekä esteettisyydestä kertovien pisteiden keskiarvo on 7,26.
Valtaosa kentistä jää hinta-laatusuhteessa sadan huonommalle puolelle
Hinta-laatusuhde on pk-seudun kenttien heikoin osa-alue. Tässä kategoriassa pisteitä irtoaa pelaajilta totutusti niukimmin, ja Suur-Helsingin Golfin Lakisto yltää parhaana sijalle 36 pisteillään 7,93. Kentistä yli puolet ei mahdu kategoriassa sadan parhaan joukkoon. Vaikka Masterin kentistä pidetään, niin hinta-laatusuhteessa Masterin kenttien sijoitukset ovat 111 ja 115.
Hinnoittelu on tiuhaan asutulla pk-seudulla korkea yleisen kustannustason sekä kysynnän ja tarjonnan lakien mukaisesti. Se näkyy vertailtaessa kenttiä muun Suomen tarjontaan. Helpoin konsti hinta-laatusuhteen parantamiseen olisi pudottaa green feen hintaa, mutta tähän alueen kentillä on tuskin halua ja tarvettakaan. Master Golf keskittyy linjansa mukaisesti omien jäsentensä ja osakkaidensa viihtyvyyteen ja pelikokemukseen. Golfkeskuksen iltapäivä- ja viikonloppu-green fee on 110 euroa, mikä ylittänee monen Masteriin visiittiä suunnitelleen vieraspelaajan kipukynnyksen.
Minkälaisin toimenpitein sitten Masterin Golfin Forestista saataisiin Kenttärankingin top 10 -kenttä?
Jos asiat pysyisivät kentän, palvelun ja ravintolan osalta kahden vuoden päähän yhtä vahvoina kuin nyt, huomiota olisi kiinnitettävä ilmapiiriin ja etenkin hinta-laatusuhteeseen. Mikäli Forestin pisteet säilyisivät muuten ennallaan, mutta esimerkiksi hinta-laatusuhde nousisi pistelukemaan 8,20, olisi sillä mahdollisuudet nousta Suomessa top 15 -kentäksi. Viisi pykälää korkeampi sijoitus vaatisi lisäksi kohennusta vieraanvaraisuuteen sekä pientä hienosäätöä kentän kuntoon tai esteettisyyteen.
Pääkaupunkiseudun golfkentät Kenttärankingissa 2023 (suluissa sijoitus 2021)
| 23. | Master Golf Club – Forest ↑ | 82,59 | (28.) |
| 35. | Master Golf Club – Master ↑ | 80,86 | (39.) |
| 40. | Keimola Golf Vantaa – Kirkka ↑ | 80,45 | (65.) |
| 47. | Keimola Golf Vantaa – Saras ↑ | 79,69 | (59.) |
| 74. | Tapiola Golf ↓ | 77,55 | (60.) |
| 77. | Suur-Helsingin Golf – Lakisto ↓ | 77,19 | (51.) |
| 92. | Helsingin Golfklubi ↑ | 75,73 | (97.) |
| 93. | Suur-Helsingin Golf – Luukki ↓ | 75,47 | (79.) |
| 98. | Espoo Ringside Golf ↑ | 74,89 | (103.) |
| 102. | Vuosaari Golf ↓ | 73,96 | (74.) |
| 121. | Gumböle Golf ↑ | 70,75 | (125.) |
| 123. | Espoon Golfseura ↑ | 70,72 | (137.) |
| 130. | Hiekkaharju Golf – Pitkä Ysi ↑ | 65,94 | (141.) |
| 135. | HIFK Golf ↑ | 60,29 | (143.) |
| 137. | Löfkulla Golf ↑ | 57,12 | (144.) |
Korkeampi hinta, niin edellyttää enemmän laatua.
Lomareisulla antaa helposti kentälle korkeammat pisteet kuin antaisi arkena työpäivän jälkeen, esim. keväällä.
Muuttaisin vähän arvosteluasteikkoa tai asteikon painotuksia kentän pelattavuuden sekä kunnon suuntaan, fasiliteettien painoarvo on minusta nykyisellään liian korkea.
Sauna, ruoka, uima-altaat tai sisustus ovat vähemmän tärkeitä.
Tapiolan alkuperäinen klubitalo oli parempi. Portaatkin suorassa…
Ei ole olemassa sellaista seuraa kuin Keimola Golf Vantaa. Keimolassa olevan seuran nimi on Keimola Golf ja yhtiön nimi Keimola Golf Club. Seuran entisessä nimessä oli kyllä Vantaa mukana. Myös seuran virallinen lyhennys, KGV, saattaa hämätä.
Nurmijärvi mukaan pk-seutuun niin on ykkönen
Design on kenttärankingin painavin kriteeri. Suurin osa kentistä on suunniteltu jo viime vuosituhannella, mutta yhtä äkkiä arvostuksessa tapahtuu suuriakin muutoksia. En ymmärrä.
Mitä Masterin molempiin kenttiin tulee niin tuskin suunnittelulla on mitään tekemistä asian kanssa kun molemmat kentät omaavat design-mielessä kammottavia esimerkkejä huonoista golfreiistä.