Kun Janne Tarmio kirjoitti viikko sitten näillä sivuilla ansiokkaasti golfkengistä ja niiden piikeistä, aloin itsekin muistella – kun aika läheltä pääsin asiaa seuraamaan – teräspiikkien hämmästyttävän nopeaa poistumista kenkiemme pohjasta. Itselleni jäi nimittäin asiasta sellainen mielikuva, että ne yritettiin lopulta hävittää vähän väärästä syystä.
Kävin aikanaan muutamia kertoja Orlandon suurilla golfmessuilla ja muistaakseni vuonna 1993 törmäsin siellä pikkuriikkiseen osastoon, joka käsitti vain pienen pöydän ja tuolin, jolla istui mies esitellen keksintöään eli litteähköä muoviruusuketta, joka hänen mielestään voisi korvata käytössä olleet teräspiikit.
Ohikulkijat eivät tälle standille juuri pysähtyneet, vaan ohittivat sen hymähdellen mokomalle keksinnölle. Itse juttelin pitkään miehen kanssa ja otin mukaani muutaman näytteen. Keksijä ei puheissaan juurikaan greenin kunnosta puhunut ruusukkeita esitellessään. Hän mainosti niitä paljon metallisia piikkejä edullisemmiksi ja kätevämmiksi siinä mielessä, ettei golfarin tarvitsisi enää vaihtaa kenkiä sisätiloihin tai vaikkapa autoon mennessään.
Ruusukkeiden voittomarssi ei ainakaan heti alkanut. Pro shopeissa niitä myytiin kyllä halukkaille pienissä pusseissa ja pienen työkalun kera. Ruusukkeista kirjoitettiin myös noina vuosina paljon puolesta ja vastaan ja lähinnä pohdittiin niiden vaikutusta greenien kuntoon. Sitten alkoi tapahtua kummia!
Kuulin Foot Joy -kenkien maahantuojalta Janne Altoselta, että hänen päämiehensä – maailman suurin golfkenkien valmistaja – alkaa tästedes valmistaa vain muoviruusukkeilla varustettuja kenkiä. Hetken aikaa golfmaailma haukkoi henkeään alistuen lopulta vähin äänin tähän ns. “kehitykseen.” En usko, että Foot Joyn motiivi olisi ollut juurikaan greenien kunto vaan se, että halpoja ruusukkeita käyttämällä viimeisen rivin alle jäisi enemmän hyvää, mikä on luonnollisesti kaupallisesti viisasta. Varmasti he puhuivat greenien kunnosta sen verran, että golfmaailma hyväksyi tämän selityksen.
Henkilökohtaisesti olen edelleen sitä mieltä, että ruusuke jättää myös aina jäljen viheriöön, vaikka se on vaikeampi havaita. Miksi muuten oikeat pelimiehet edelleenkin taputtelevat puttilinjaansa ja kuopan ympäristöä ennen puttaamistaan ja myös sen jälkeen? Vanha teräspiikki teki periaatteessa hyvää viheriöille niitä jatkuvasti ilmastaessaan, mutta samalla se kuitenkin nosti ylös pikkuriikkisen multakokkareen, joka näytti vähän pahalta varsinkin silloin kun joku jalkojaan laahaava tyyppi mallia Phil Mickelson oli liikkeellä, mutta niistä ei viheriöiden varsinainen kunto ollut juuri moksiskaan.
Monet, mielestään edistykselliset, seurat julistivat samoihin aikoihin, ettei heillä saa enää pelata teräspiikeillä. Kotiklubini vanha Tali ei tietenkään mennyt mukaan tähän hömpötykseen, enkä ole vielä tähän päivään mennessä kuullut, että se olisi vieläkään muuta päättänyt. Monet maailmantähdet käyttävät edelleen vanhoja teräspiikkejä varsinkin märillä kentillä ja tuskin tarvitsevat siihen mitään lupaa.
Muoviruusukkeet sopivat tietenkin varsin hyvin nykyisille kiireisille klubigolfareille, jotka tulevat viime tingassa kentälle ja kiirehtivät myös pelin jälkeen vauhdilla pois. Myös kenttien puuosat voivat nyttemmin paljon paremmin, eikä Talin ruokasalin parketillakaan enää näe piikinjälkiä.
Ruusukkeista on siis myös paljon hyötyä meille, vaikka ne vähän kyseenalaisin keinoin markkinoille tuotiinkin. Viheriöiden tasaisuus ja kunto ei ole mielestäni niiden ansiosta millään lailla kohentunut.
Kai jotkut vielä käyttää ruusukkeita. Kovia koppuraisia kenkiä ei kyllä juuri näy. Tavalliset tuupparit käyttää karkeapohjaisia töppösiä. Jotka kyllä jättää jälkensä greeneille nekin.
Tänään olisi kyllä ollut käyttöä piikeille. Kun laskeuduin tiiltä alas, niin lipat tein näillä muuten hyvillä nappuloilla. Selkä vioittui ja siihen jäi kierros. Piikkikengätkin on olemassa, mutta en ottanut föliin. Olkaatte varovaisia.
Eipä noita teräspiikkigolfkenkiä juuri golfkenkiä myyvissä liikkeissä enää tapaa. Hyvä että edes vaihdettavilla ruusukkeilla olevia kenkiä löytyy. Näillä loppusyksyn keleillä teräspiikit olisi pelaajan turvallisuuden kannalta ehdottomasti turvallisin ratkaisu, jos niille rospuuttokentille vielä mieli halajaa.
Pelaajan saamia stanssi- ja turvallisuusetuja teräspiikkikengistä ei voi kiistää. Ikääntyminen on kuitenkin sellainen asia, ettei millään haluaisi suorittaa yhtään ylimääräistä kenkien vaihtoa. Sitä kun joutuu käyttämään kenkiä jalkaan laittaessa ylipitkää kenkälusikkaa eikä sellaista useinkaan ole tarjolla golfklubien pukuhuoneissa. Saahan ne kengät jalkaan ilman pitkää kenkälusikkaakin, mutta vain melkoisen ähinän saattamana. Ähinä on tuttu ilmiö pukuhuonetiloissa, joten en ole kankeuteni kanssa yksin.
Ja pakko on myöntää, että laadukkaat nappulapohjaiset kengät ovat hyvät jalassa ja antavat ainakin kuivalla kelillä riittävän vakauden myös svingattaessa.
Viime keväänä sain vinkin että polkujuoksu kengät soveltuvat hyvin golfiin ja ovat kestävämpiä ja parempi laatuisia kuin golf kengät. Itse hanki tuossa salomonin speedgross 4gtx 99€ Kannattaa ottaa seurantaan googlella tuo tarjous toistuu muutaman viikon syklillä. ja voin sanoa että ovat mukavat jalassa, pitävät vettä ja ei jalka lipsu, testattu myös lenkkipoluilla.
Noi Salomonin Speedcrosserit on hyvät golfiin, kaikki polkujuoksukengät ei ole. Speedcrosseissa on matalampi pohja ja tuntuma maahan vastaa golfkenkää. Pito on hyvä pinnalla kuin pinnalla ja tuo gtx versio pitää sukat kuivana vähän märemmässäkin kelissä. Ovat myös hyvät todella moneen muuhunkin hommaan, mm kalastukseen ja mehtähommiin. Ei tarvitse siis vain golfia varten ostaa. Vahva suositus!