Ilmastus, ja siitä koituvat pienet reiät nurmipeitteessä, aiheuttaa ajoittain golfkentillä pelaajille päänvaivaa. Kentänhoidon kannalta se on kuitenkin yksi tärkeimmistä toimenpiteistä.
Peuramaan kenttämestari Janne Hellström on jälleen uuden haasteen edessä. Talvesta selvinneet kentät on saatava pysymään mahdollisimman hyväkuntoisina yli varsinaisen golfkauden. Onnistuminen tehtävässä vaatii hyväkuntoiseltakin vaikuttavan nurmipeitteen aktiivista hoitoa. Kenttämestari ei hoida vain heinäkasvuston näkyvissä olevaa pintaa. Kenttähenkilökunta tähtää tulevaisuuteen turvaamalla juuriston ja kasvualustojen hyvinvoinnin.
Peuramaan kenttämestari Janne Hellström
”Minulta kysytään usein, miksi me teemme niin paljon työtä, vaikka kaikki näyttää olevan kunnossa. Ei ymmärretä sitä, että toimeton sivustakatsominen saisi kasvukerroksen tiivistymään liikaa ja johtaisi pian ongelmiin.”
On pidettävä huolta kasvualustan läpäisevyydestä ja juuriston hapensaannista. Etenkin viheriöiden pintaan kertyy kuolevasta kasvustosta jatkuvasti orgaanista ainesta ja pinta tiivistyy jalkojen ja hoitokoneiden alla. Tuloksena on vähitellen kuitukerros, joka alkaa toimia sienen tavoin. Happi ja ravinteet eivät pääse imeytymään kasvukerrokseen ja kuivuminen hidastuu. Kasvitautien riski kasvaa. Griinin pinnasta tulee pehmeä ja altis pallojen ja kenkien jättämille jäljille.
Tilanteeseen on puututtava mekaanisin keinoin. Siksi viheriöitä, väyliä ja lyöntipaikkoja on aika ajoin ilmastettava ja hiekoitettava.
Sata vuotta sitten ilmastus tapahtui miesvoimin. Harvey Penick kertoo Pienessä punaisessa kirjassaan, kuinka griinien pintaa puhkottiin talikoilla. Kahdelta mieheltä kului 4–5 työpäivää 18 griinin läpikäymiseen. Reiät auttoivat juuristoa hengittämään, nopeuttivat liiallisen kosteuden haihtumista ja paransivat pinnan läpäisevyyttä sateen sattuessa.
2000-luvulla talikot ovat korvautuneet useilla koneellisilla vaihtoehdoilla. Ammattitaitoinen kenttämestari tekee omat valintansa tavoiteltavan hoitotason, paikallisten olosuhteiden ja käytettävissä olevien resurssien ehdoilla.
Nykyaikaisissa iskevissä ilmastuslaitteissa talikon piikit on korvattu umpitapeilla tai kuitua tehokkaasti poistavilla holkeilla. Tappien ja holkkien läpimittaa ja ilmastussyvyyttä säädetään tavoitellun vaikutuksen ja pelialustan palautumisen ehdoilla. Lisäksi tarjolla on erityisiä pinta- ja viiltoilmastuslaitteita.
Ilmastuksen tarpeellisuus riippuu paljon kentän kasvualustasta ja käyttöasteesta. Jokainen kenttä on oma yksilönsä ja hoitotoimenpiteet pitää valita sen pohjalta.
Janne Hellström kertoo, että Peuramaalla ilmastuksia tehdään 3–4 kertaa vuodessa.”Holkki-ilmastuksen teemme vain kerran vuodessa, syksyisin. Näin keväällä reiät ovat vielä osittain auki, joten voimme rauhassa odottaa, että kasvu lähtee kunnolla käyntiin. Ensimmäisten tappi-ilmastusten aika koittaa yleensä toukokuun puolivälin ja kuun lopun välisenä aikana.”
Tervettä kasvustoa ylläpitäviä tappi-ilmastuksia tehdään Peuramaan griineillä 2–3 kertaa kaudessa. Työt ajoittuvat sellaisiin ajankohtiin, jolloin kentillä ei ole tapahtumia. Liikkeelle lähdetään kolmelta aamulla ja kaikki 18 viheriötä on normaalisti ehditty käydä läpi noin kello yhteen mennessä iltapäivällä. Hoitotoimenpoide katkaisee pelit vain muutamiksi tunneiksi.
Holkki-ilmastointiin on varattava koko päivä, koska ilmastuskoneen nurmen pinnalle nostamien ”papanoiden” poistaminen vaatii oman aikansa. ”Pienillä tapeilla tapahtuvaa ilmastoinnin vaikutusta peliin klubipelaajat eivät yleensä edes huomaa. Holkituksenkin mahdolliset vaikutukset pallon rulliin ovat yleensä ohi muutamassa päivässä. Suurempi vaikutus on usein korvien välissä.”
Kilpailujen edellä Hellström pelaa varman päälle. ”Finnish Tourin kesäkuisen osakilpailun edellä teemme ilmastuksen vähintään viikon, mielellään 8–10 päivää ennen ensimmäistä kierrosta.”
Väylien hoidossa Peuramaalla käytetään syksyisen holkituksen lisäksi viiltoilmastointia pari kertaa kauden aikana. ”Varsinainen holkki-ilmastointilaite väyliä varten olisi hyvä lisä. Syksyn holkki-ilmastoinnin olemme viime vuosina tehneet griinien hoitoon tarkoitetulla koneella vaihtamalla tilalle tilavammat holkit. Näin pystymme tehokkaasti taistelemaan kuitua vastaan myös väylillä.”
Tasapainoilu kentänhoidollisen kunnianhimon ja pelaajien suunnalta tulevan paineen kanssa ei aina ole helppoa. ”Kesän aikana pienillä holkeilla tehty ilmastus voisi olla hyväksi griineille. Siihen emme kuitenkaan toistaiseksi ole lähteneet.”
Erilaiset ilmastustavat täydentävät toisiaan ja niiden yhteydessä tehtävä dressaus eli hiekoitus tehostaa ja pidentää ilmastuksen vaikutuksia sekä parantaa kasvualustaa.
Tutustu lähemmin laitteisiin:
ProCore SR-sarja syväilmastaja
Toron valikoimasta löytyy useita erilaisia ilmastuslaitteita bunkkerikoneen ja viheriöleikkurin pintailmastusyksiköistä aina järeisiin syväilmastuslaitteisiin asti. Useinkaan ei ole tarkoituksenmukaista hankkia kaikkia tarjolla olevia ilmastuslaitteita, vaan kullakin kentällä tulisi olla käytössään 2–3 erilaista työtapaa ja työlaitetta kentän eri osa-alueiden ja kauden eri aikoina toteutettavien ilmastusten suorittamiseen.
Toro ProCore 648 on erittäin hyvä ja monipuolinen ilmastuslaite, joka on viime vuosina saavuttanut myös Suomessa hyvän suosion ja saanut käyttäjiltään myönteistä palautetta. Laite kulkee omalla moottorilla ja kentänhoitaja ohjaa konetta ohjausaisan päästä. Laite on kevyt ja ketterä eikä vaadi traktoria. Koneen keveys ja se, että ilmastustyöstä ei aiheudu ylimääräisiä jälkiä viheriöille, on tehnyt koneesta suositun.
Kun laajasta terävalikoimasta valitaan oikeanlainen terä ja tarkoituksenmukainen ilmastussyvyys, viheriöiden kunnon kannalta elintärkeitä kauden aikaisia ilmastuksia voidaan tehdä niin, että työstä ei aiheudu pelillisiä haittavaikutuksia. Kun ilmastukseen yhdistetään vielä jyräys, puttausalusta on jälleen saman tien moitteettomassa kunnossa.
Hyvä ja kiinnostava juttu. Hyödyllinen myös kotipuutarhurille.