30 vuotta täyttävässä KoskiGolfissa on puhallettu alusta alkaen yhteen hiileen. Siksi sen ydintuote on kunnossa, ja koko golfyhteisö huokuu positiivista energiaa.
Kouvolan Kuusankoskella sijaitseva KoskiGolf on sloganinsa mukaan ”elämänsä kunnossa”. Niinhän kolmekymppisen kuuluu ollakin, mutta lause ei ole pelkkää sanan helinää. KoskiGolf on välttynyt oikeilla ratkaisuilla ja huolellisella taloudenpidolla karikoilta, ja vakiintunut noin 1500 jäsenen golfseuraksi. Tilanne on hallinnassa, mutta seuran toiminnanjohtaja Katja Tähti muistuttaa, ettei otetta saa päästää löystymään. Uudistumaankin on aika ajoin pystyttävä. Tästä esimerkkinä käy kentän viime vuosien merkittävin muutosprojekti, KoskiGolf 2020 -visio, jonka taustalla on kenttäsuunnittelija Lassi Pekka Tilanderin laatima masterplan. Se on edennyt suunnitelmien mukaisesti, ja loppusuora häämöttää. ”Olemme uusineet jo lähes kaikki kentän alkupään viheriöt. Viime vuoden remontteihin kuului myös muutamien lyöntipaikkojen suurentaminen tai uudistaminen. Myös metsää raivattiin, minkä johdosta saatiin paremmat maisemalliset näkymät läheiseen Kymijokeen”, Tähti sanoo. Vuoden 2016 investointeihin kuluneet vajaat 180 000 euroa katettiin kokonaisuudessaan tulorahoituksella. ”Tänä vuonna jatketaan vielä lyöntipaikkojen kunnostamista. Lisäksi caddiemasterin toimisto remontoitiin alkuvuodesta, ja tehdään joitakin laitehankintoja.” Yhä useampi kenttäyhtiö on ottanut viime vuosina haltuunsa klubiravintolan, jota tyypillisimmin pyörittää ulkopuolinen yrittäjä. Näin toimittiin myös KoskiGolfissa, missä vaihdos tehtiin täksi kaudeksi. Klubiravintolan nimi on ytimekkäästi Clubi. ”Ratkaisu antaa enemmän pelivaraa ja joustavuutta aukioloaikojen suhteen. Voimme tehdä golfareille myös erilaisia tarjouksia ja reagoida asiakkaiden palautteeseen. Haluamme, että Clubista tulee jatkossa enemmän koskigolfilaisten olohuone.” Ravintolapäällikkö Sari Laitisen luotsaaman klubiravintolan pari ensimmäistä viikkoa ovat sujuneet lupaavasti, ja muutos on Tähden mukaan saanut jo positiivista palautetta. KoskiGolfin jäsenmäärä on liikkunut jo useamman vuoden ajan 1500:n tuntumassa, heistä noin puolet maksaa kausimaksun.Viiden äänen A-osakkeita on 60, joista yli 80 prosenttia on metsäteollisuusyhtiö UPM:n hallussa. Kouvolan kaupunki omistaa hieman toistasataa B-osaketta ja yhden pelioikeuden C-osakkeita on liikkeellä 351 kappaletta. Vastikkeellista osaketta on kutsuttu kiviriipaksi, sillä vastikkeenmaksuvelvollisuutta ei pääse pakoon – pelasi tai ei. Tähden mielestä KoskiGolfia perustettaessa on osattu olla kaukaa viisaita, kun kenttäyhtiön peliosakkeet on tehty vastikkeettomiksi. Meille ei sellaista vastikkeisiin liittyvää ongelmaa voi tulla, ja siksi osakkeemme ovat säilyttäneet arvonsa. Tähti kertoo, että Kuusankosken Golfkeskus Oy:n talous on hyvissä kantimissa. Seuranta on tiukkaa, ja nyörit pysyvät hallussa, kun talousraportteja tehdään riittävän usein. Yllätyksiä ei pääse syntymään. Onnistuneesta taloudenpidosta kertoo sekin, ettei kausimaksuja ole ollut tarve nostaa viiteen vuoteen. Esteettiset arvot ovat Eerolassa kohdallaan myös kentän ulkopuolella. Kymenlaaksossa vallitsee harrastajien suhteen samanlainen tilanne kuin koko Suomen golfkartalla. Ikääntyvien pelaajien tilalle tarvitaan uusia harrastajia, joita ei kuitenkaan automaattisesti kävele klubitalon ovista sisään. Joka vuosi noin 50 jäsentä poistuu rekisteristä, ja heidän tilalleen tarvitaan samanlainen määrä uusia liittyjiä, jotta jäsenbalanssi pysyy ennallaan. KoskiGolfissa tähän on reagoitu, järjestämällä tutustujille ilmaisia esittelypaketteja sekä edullisia alkeiskursseja. Tänä vuonna Eerolassa kurssin käyvän ei tarvitse maksaa seuran liittymismaksua, ja kausipelioikeuden saa 250 eurolla. ”Kurssin käyneet jäävät usein green card -suorituksen jälkeen oman onnensa nojaan, mutta olemme päättäneet järjestää heille tällä kaudella maksutonta jatko-opetusta seuraohjaajien johdolla.” Uusia junioripelaajia kasvatetaan kesäkuun alussa kansallisella golfviikolla pidettävässä kolmepäiväisessä golfkoulussa, jonka kummeiksi ovat tulossa SMC Lähiörottien Avionin Prinssi ja Tono Slono sekä JVG:n Jare. Tyttöjen omana golfkummina toimii kouvolalainen suosikkitubettaja Iinaps eli Iina Lehtimäki. KoskiGolfiin valmistui toissa vuonna futisgolf-rata ja juhannukseen mennessä ympäristöön olisi tarkoitus avata myös frisbeegolf-kenttä. Näillä ratkaisuilla seura haluaa, paitsi lisätä yhä laveammin erilaisista aktiviteeteista kiinnostuneiden ihmisen viihtyvyyttä Eerolassa, myös houkutella varsinaisesta golfista kiinnostuneita lajin pariin. Kentällä pelattiin viime vuonna vajaat 28 000 kierrosta, mikä on KoskiGolfissa varsin tyypillinen määrä. Edellisellä kaudella päästiin kolmosella alkavaan lukemaan, mutta kenttäremontti vähensi jonkun verran kävijöitä. Green fee -pelaajia määrästä oli reilut 4500. Kahdeksannen väylän viheriön ympäristöllä on läheinen suhde Kymijokeen. Tähti sanoo, että yritystapahtumat ovat vuosien varrella vähentyneet, mikä johtunee pitkittyneestä talouden taantumasta. ”Yrityskilpailujen määrä on vakiintunut suunnilleen kymmeneen tapahtumaan. Kesäkuussa meillä on yksi yli 100 pelaajan firmakilpailu, muuten niissä on tavanomaisesti 30–50 osallistujaa.” Vaikka kevät on ollut Etelä-Suomea myöden kolea, eikä kasvukausi ole päässyt vauhtiin, avattiin KoskiGolfin kenttä samoihin aikoihin (26.4.) kuin normaalisti. Kentän kiertäjiä on riittänyt mukavasti – varsinkin hieman lämpimämpinä päivinä – ja 170 pelaajan raja rikottiin sekä vapunpäivänä että viime viikon perjantaina. ”Pukeutumiskysymys on viileämmälläkin pelaaminen, kun päivät ovat kuitenkin olleet poutaisia. Kentän osalta, suurempia talvituhoja ei kenttämestarin mukaan tänä vuonna päässyt syntymään. Hienot peliolosuhteet ovat jälleen luvassa, kunhan vain lämpömittarin lukema hieman malttaa nousta.” Kuusankoskella kentänhoidosta vastaa englantilainen Peter Gilbert, joka on toiminut kenttämestarina vuodesta 2005 lähtien. Hän ehti olla 12 vuotta Suomen ainoa ulkomaalainen kenttämestari, kunnes Helsingin Golfklubi värväsi tänä keväänä skotlantilaisen Allan Walkerin vastaavaan tehtävään. ”Peter aloitti meillä kentänhoitajana jo 90-luvulla, jolloin ostimme kentänhoitopalvelut ulkopuoliselta yhtiöltä. Ennen KoskiGolfiin saapumistaan hän ehti työskennellä muutamalla kentällä kotimaassaan, jossa hän on suorittanut myös alan tutkinnon.” Toiminnanjohtaja Katja Tähti tuli KoskiGolfiin caddiemasteriksi vuonna 2000, ja jäi sille tielle. Tähti itse on työskennellyt KoskiGolfissa 17 vuotta, ensiksi caddiemasterina ja vuodesta 2008 lähtien toiminnanjohtajana. ”Ennen KoskiGolfia olin Kymillä toimistotöissä. En silloin vuosituhannen alussa tiennyt golfista mitään, mutta päätin vain rohkeasti hakea caddiemasterin paikkaa. Samalla tiellä edelleen ollaan, enkä täältä minnekään muualle kaipaa”, Kouvolan liiketalousinstituutista yo-merkonomiksi valmistunut Tähti sanoo. Omat pelit Tähdellä ovat jääneet vähäiseksi, ja hän kertoo olevansa golfin harrastajana ”aloittelijatasolla”. Haluaisin pelata enemmän, mutta nautintoa tuottaa sekin, kun katselee hyväntuulisia golfareita päivästä toiseen. ”Teemme kuitenkin perheen kanssa kesällä viikon reissun Katinkultaan. Siellä olisi tarkoitus pelata, eikä silloin voi väittää, ettei olisi aikaa.” Jäsenmäärältään Kouvolan kirkkaasti suurin urheiluseura on tullut tunnetuksi ahkerana kansallisten kilpailujen järjestäjänä. Tänä vuonna Eerolassa ei pelata ”liiton” kisoja, mutta neljän viimeisen vuoden sisällä kentällä on pelattu sekä reikäpelin yleisen sarjan että M55-senioreiden lyöntipelin SM-turnaukset. Ensi kaudesta alkaen Kuusankoskella käydään joka vuosi yksi kansallinen kilpailu vuoteen 2020 saakka. Kentällä pelattiin lyöntipelin SM-kilpailut 25 vuotta sitten, ja tämän tapahtuman seura olisi halukas järjestämään jälleen ensi vuosikymmenen puitteissa. KoskiGolfilla on seuran vahvasti tukema kymmenen juniorin kilparyhmä, joka tähtää ensi vuoden kotikisoihimme teemalla ”Joukkue-SM-mitalijahtiin 2018.” Menestystavoitteille on pohjaa, sillä KoskiGolfin juniorit saavuttivat viime vuonna neljä SM-pronssia: Nea Heikkinen (T18) reikäpelissä, Krista Junkkari (T16) lyöntipelissä ja reikäpelissä sekä Jesse Saareks (P14) lyöntipelissä. 11. reiän siirtymä hivelee kriittisimmänkin romantikon silmiä. Kuusankoskelle kelpaa hakea kansallisia kisoja, sillä seuralla on osaavat ja kokeneet vapaaehtoiset. Talkoohenki ilmenee myös toimikunnissa, jotka ovat KoskiGolfissa varsin aktiivisia. Niillä on tapana kokoontua kerran kuussa, ja kaikki ovat ”sitoutuneita tekemään hommia”. ”Meillä suurimmissa toimikunnissa on kymmenen jäsentä, mutta keskimäärin heitä on viidestä kuuteen. Itse kuulun klubi- ja kilpailutoimikuntiin.” Kilpailutoimintaa läheltä seuraavana Tähti tietää, että klubilaisten kilpailutottumukset ovat ajan saatossa muuttuneet. ”Silloin kun alotin työt KoskiGolfissa, yksilökilpailut vetivät huomattavasti enemmän harrastajia. Tavalliseen hcp/scr-kisaan osallistui helposti 100 pelaajaa, tuosta määrä on laskenut noin puoleen. Nykyään kilpailuviettiä tyydytetään kahden kolmen hengen scramble-kisoissa, joiden suosio on vankka.” Pyydettäessä kuvailemaan Kosti Kurosen suunnittelemaa KoskiGolfin kenttää muutamalla lauseella, Tähti ylistää sen luonnonkaunista maisemaa Kymijoen rannalla sekä monipuolista ja mielenkiintoista kokonaisuutta. Pelaajat ovat hyvillään myös lyöntipaikoilta avautuvasta isosta tilasta, kun draiveria ei tarvitse niin paljon puristaa. KoskiGolfissa vietetään 26. elokuuta seuran 30-vuotisjuhlapäivää kilpailun ja iltajuhlan merkeissä.
Lisää aiheesta
Tilaa Golfpisteen uutiskirje