Michael Jakobs on noussut mielenkiintoisimpien uusien opettajanimien joukkoon innovaationsa myötä.
Opetus |
16.12.2017

Mullistaako 3D-tekniikka golfopetuksen?

3D-tekniikkaa työssään hyödyntävä opettajakuuluisuus Michael Jakobs kävi luennoimassa innovaatiostaan kuluvalla viikolla Suomen PGA:n seminaarissa.

Voi hyvin olla, että Michael Jakobs on iskenyt kultasuoneen. Ainakin hän on yhtiökumppaninsa, suosiolla taustalla pysyttelevän Dr. Steven Nesbitin, kanssa pystynyt kehittämään teknologiaa, joka saattaa muuttaa golfopetusta merkittävästi.

Jakobsin ja Nesbitin 3D-mallinnukseen perustuva ohjelmisto ja kameralaitteisto on jo huomioitu lajipiireissä Yhdysvalloissa laajasti. Innovaatio on nostanut Jakobsin GolfDigestin parhaiden nuorten opettajien listalle sekä myös USA:n 50 parhaan opettajan listalle. Myös Golf Magazinen 100 parhaan opettajan listalta hänen nimensä löytyy.

Jakobs pistäytyi luennoimassa Suomessa kuluvan viikon keskiviikkona ja torstaina Suomen PGA:n vuotuisessa seminaarissa.

Jakobs, 39, ei toki ole mikään uusi tulokas alalla, sillä nuoresta iästään huolimatta hän on opettanut golfia 20 vuotta, mutta ilman uraa uurtavaa keksintöään hän tuskin nauttisi nykyisen kaltaista suosiota.

Vain noin 15–25 % kehon tuottamasta liikkeestä siirtyy mailanpäähän svingissä.

Kaikessa monimutkaisuudessaan 3D-teknologia ja Jakobsin analyysi on niin monisyinen ja hankalasti hahmottuva kokonaisuus, ettei sen avaaminen onnistu ilman PGA-opettajan pohjatietoja ja pitkällistä perehtymistä asiaan.

Jakobs veti Suomen vierailunsa aikana myös muutamia opetustunteja.

Yksinkertaistetusti kyse on kuitenkin siitä, että kun TrackMan ja vastaavat lyöntitutkat mittaavat ja näyttävät tietoja pallon ja mailan liikkeistä, kyetään 3D-tekniikan avulla sukeltamaan syvemmälle niihin voimiin ja liikeratoihin, jotka vaikuttavat mailan liikerataan ja mailanpään nopeuteen.

3D-teknologia kiinnittää siis huomionsa lyönnin moottoriin – ihmiseen. Teknologian avulla voidaan selvittää ja piirtää, miten kehon liike vaikuttaa mailanpään nopeuteen ja liikerataan. Sen avulla voidaan luoda tarkka kuva siitä, miten keho liikkuu svingin aikana.

Teknologia auttaa myös mallintamaan mailan liikkeen koko svingin ajalta, sillä huippumoderni kamerateknologia kuvaa jopa 350 kuvaa sekunnissa.

”Vain noin 15–25 % kehon tuottamasta liikkeestä siirtyy mailanpäähän svingissä. Valtavasti energiaa siis valuu hukkaan liikkeen aikana. Syyt vaihtelevat ja ovat yksilöllisiä”, Jakobs sanoo.

Jälkimmäinen lause on tärkeä, sillä siihen tiivistyvät niin teknologian hyödyntämisen reunaehdot kuin Jakobsin opetuksellinen filosofiakin. 3D-teknologian hyödyntäminen ei onnistu mattimeikäläisiltä, vaan vaatii huomattavaa ymmärrystä golfsvingistä ja tekniikasta.

Lisäksi teknologian käyttöönoton jälkeen Jakobs on tullut yhä vakuuttuneemmaksi siitä, että yleispäteviä ohjeita voidaan antaa vain hyvin rajallisesti, niin yksilöllisiä svingit ovat. 3D-teknologian hyödyntämisen avulla on kuitenkin mahdollista päästä kiinni svingiin vaikuttaviin voimiin ja liikeratoihin ja kiinnittää huomiota oikeisiin asioihin.

Tiedon jano taustalla

Jakobs on perehtynyt golfiin syvällisesti ja etsinyt uutta tietoa jatkuvasti. Etsintä ajoi hänet lopulta ottamaan yhteyttä college-professoriin ja tiedemieheen Dr. Nesbitiin, joka on erikoistunut robotiikkaan.

Tuohon aikaan Nesbit teki jo yhteistyötä USGA:n kanssa mm. välineteknologian suhteen. Jakobsin hämmästykseksi monipuoliseksi urheilufaniksi osoittautunut, mutta hieman syrjäänvetäytyvä Nesbit innostui nuoren golfopettajan ajatuksista ja kaksikko alkoi jalostaa ideoitaan eteenpäin. Prosessi kesti lopulta seitsemän vuotta.

”Professorina Nesbith saa pitää vuoden palkallisen välivuoden viiden vuoden välein. Muutama vuosi sitten hän jäi tällaiselle välivuodelle ja päätti kehitellä ideamme käytäntöön asti. Hän kertoi minulle hinnan ja kysyi, että aloittaako hän työt. Nielaisin pari kertaa, ja kehotin häntä alkamaan hommiin”, Jakobs muistelee.

En ole myynyt, enkä ole myymässä, ei tässä ole kyse rahasta.

Laitteiston tai teknologian kehitystyön hintaa Jakobs ei suostu paljastamaan. Suuntaviivoja voi kuitenkin vetää siitä, että pelkät kameralaitteistot maksavat hyvätasoisen henkilöauton verran. Muutama vuosi sitten ne maksoivat vielä huomattavasti enemmän.

3D-mallinnuksen avulla mailan liikeradat voidaan piirtää tarkasti kolmiulotteisessa muodossa.

Riski kuitenkin kannatti ja tällä hetkellä 300 dollaria opetustunnistaan veloittava Jakobs voi lyhentää lainojaan vauhdilla. Kysyntää riittää myös luentojen suhteen, eikä mies enää ehdi tarttua kaikkiin tarjouksiin.

Toistaiseksi teknologiaa hyödynnetään vain Jakobsin omalla, X Golf Schoolin studiolla New Yorkin Manorvillessa, Rock Hill -kentällä. Laitteisto on rakennettu parille muullekin studiolle, jonka opetushenkilökunta ei kuitenkaan analysoi laitteiston tuottamaa dataa itse, vaan lähettävät sen Jakobsille työstettäväksi.

”Se on kuitenkin hidasta ja tehotonta.”

Niin suurta huomiota teknologia on herättänyt, että siitä on jo tarjottu Jakobsille ”huomattavia summia” rahaa.

”En ole myynyt, enkä ole myymässä, ei tässä ole kyse rahasta. Rakastan työtäni ja haluan tehdä tätä jatkossakin. En tiedä mitään tämän parempaa. Muuta en osaa, mutta golfsvingistä ymmärrän jonkin verran”, hän sanoo.

”Ensi vuonna meidän on kuitenkin tarkoitus lisensioida teknologia ja aloittaa lisenssiaattisopimusten kauppaaminen. Opettajalta vaaditaan kuitenkin paljon tietämystä, jotta hän voi hyödyntää teknologiaa, ja siksi koulutus tulee olemaan erittäin suuressa roolissa.”

Vaikuttaa väistämättömältä, että 3D-teknologian hyödyntäminen aloitetaan kilpapelaajienkin parissa entistä laajemmin lähitulevaisuudessa. Toistaiseksi Jakobsin asiakkaina ei kuitenkaan ole käynyt merkittävissä määrin pääkiertuetason pelaajia.

”PGA Tourilla valmentajat ovat todella suojelevaisia. Uusien valmentajien ja teknologioiden on todella vaikea lyödä itseään läpi. Valmentajat varjelevat työtään ja asiakkaitaan hyvin hanakasti”, Jakobs paljastaa. Hän kuitenkin luottaa siihen, että teknologia lyö itsensä läpi myös huippugolfiin.

Oppeja kirjan muodossa

Jakobs ja Nesbit ovat kirjoittaneet aiheesta kirjan nimeltään Elements of the swing. Tulevana keväänä ilmestyy toinen kirja, joka tarjoaa entistä syvemmälle aiheeseen menevän lukupaketin.

Jakobsin mielestä lajin parissa toimivien opettajien on tärkeää kehittää omaa osaamistaan jatkuvasti. Esimerkiksi vain 8 % yhdysvaltalaisista golfareista ottaa opetustunteja. Ainoa tapa kasvattaa lukua, on tarjota parempaa palvelua, ja siinä osaaminen on keskiössä.

Oman työnsä puolesta Jakobs ei ole huolissaan, mutta golfin tilaa hän pitää Yhdysvalloissa katastrofaalisen huonona.

”Lajilla ei koskaan ole mennyt näin huonosti. En usko, että tilanne tulee myöskään muuttumaan. Kyse on ajasta, ihmisillä ei vain ole enää aikaa pelata golfia. Mutta ei golfia pidä ruveta muuttamaan nopeammaksi tai muuta vastaavaa. Laji muuttuisi liikaa ja jotain olennaista katoaisi. Golf selviytyy kyllä, eivät ehkä kaikki, mutta ne jotka tekevät työnsä hyvin. Kerma nousee kyllä pintaan.”

Tilaa Golfpisteen uutiskirje

Tilaa Golfpisteen maanantaisin ja perjantaisin lähetettävä uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla golfalan ilmiöistä ja uutisista! Tilaa kirje syöttämällä sähköpostiosoitteesi alla olevaan kenttään.

Kommentit

Toisin kuin 4Dswingistä, Jakobsin 3D-studiosta on aika vaikea löytää googlella mitään kuvia (itse en äkkiä löytänyt). Eli minkä väriseen kuutioon pitää sulkeutua ja mitä täpliä ja teippejä pitää liimata, jotta saadaan videot tehtyä. Siinäkö salaisuus tähän hypeen?

Downhillille: Ei noissa mallinneta liikeratoja, vaan suoraan otetaan 3D-kuvaa swingistä. Mallinnus on kokonaan toinen juttu. Trackman ja koutsikamera ei pysty tuottamaan likimainkaan yhtä hyvää tietoa kuin näillä laitteistoilla saadaan. Varsinkin jos se koutsikamera on luokkaa 30 tai 60 fps-videota, sillä ei todellisuudessa hirveästi vielä nähdä liikejärjestyksiä.

Nyt tämä Jakobsin ja Nesbitin ”uusi” keksintö sekä 4DSwing ovat moniin aikaisempiin verrattuna siitä parempia, ettei tarvitse mitään antureita yms., vaan data tulkitaan suoraan videokuvasta.

Nooh…kyllähän tuo teknisesti ottaen on mallinnusta. Kameralla kuvataan data, jolla 3D-mallinnus tehdään. Ja sitten tutkitaan esim. raajojen ja mailan liikeratoja.
Käsittääkseni Jacobs ei tulkitse pelkästään videokuvasta, vaan esim. painonsiirtoa varten on anturilevy jalkojen alla. Ja oli sillä joku liivikin tutkimaan kehonosien liikkeitä, ajoituksia tms. swingissä. Voi tosin olla vanhaa tietoa ja nykyään kaikki hoituu tuolla videokuvalla.

Joo ei varmasti yhtä hyvää tietoa saakaan Trackmanilla ja kameralla, mutta RIITTÄVÄÄ helposti. Ainakin tour-pelaajien mielestä.

ihmekeksintö uudelleenkeksittynä …

Tuolla joskus 2010 tehtyä juttua, mutta valitettavasti kotimaisin voimin toteutettuna. Eihän se voi olla hyvä. Saman kun joku ulkomaanelävä keksii 7 vuotta myöhemmin niin jo on taas maailmanluokan kehitelmä..

https://www.4dswing.com/what-4dswing

Hah, sattuipa sopivasti että ohjelma tuottaa niin monimutkaista dataa että tarvitaan kallis koulutus sitä tulkitsemaan.. Rahaa kaveri tullee amatööripuolella silti tekemään koska kaikkiuusimullehetinyt-ihmisiä riittää aina vaikka hinta-laatusuhteessa jää selkeästi trackman + ”koutsikamera” -combosta..
Enkä kyllä ymmärräkään mitä uutta tässä on? Liikeratojen 3D-mallinnuksessa?

Ei kun siis Jakobs oli nyt tuota markkinoimassa eikä Nesbith.

Sama oli tosiaan jo vuoden 2010 aikoihin suomessa 4dswingin nimellä ja silloin suuri osa porukasta suunnilleen nauroi asialle. Trackmania ja vastaavia monikin väitti paremmaksi laitteeksi.

Tälläkin palstalla aikoinaan vaikuttanut ts oli kai 4dswingissä opetuksen suhteen mukana. Henkilösyytkin saattoivat vaikuttaa siihen, että osa ei uskonut asiaan. Viimeisten vuosien aikana tekniikka on kehittynyt paremmaksi ja halvemmaksi. Harmillisesti 4dswing oli tavallaan liikkeellä liian aikaisin, ja nyt sitten ulkomailla tehtynä laite onkin mahtava keksintö. Mutta tyypillisesti Suomessa rahoitus loppuu siinä vaiheessa, kun pitäisi tehdä jollekin varsinainen tuotteistus ja päästä markkinointivaiheeseen. Tekniikka 4dswingissä alkoi kai olla aika lailla valmis.

Vaikka artikkeli keskittyykin Nesbithiin, olisi siinä voinut mainita saman tehdyksi jo aikoja sitten Suomessa.

Mikäs ihmejuttu tuo nyt on..

Suomessa tielaitos on toteuttannu 3D tekniikkaa jo vuosikymmeniä, tiestössä olevien ”nopeusrajoitusten” tuottamisessa elävässä elämässä eikä ”virtuaalimaailmassa..

Eikös se Riihimäkeläisten keksintö ollut aikaansa edellä, mutta kaikki mikä tulee ”ulkomailta” on helpompi pitää edistyksenä, kun ei oikein ymmärrä ulkomaankieltä täydellisesti.

Oma kommentti