16.–23.7. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[14][16]
KilpailuaSuomalaista
Opetus

Justin Rose: 1260 sanaa siitä, miten pelastetaan par

Justin Rose kertoo, kuinka opit valitsemaan oikeat lyönnit viheriön ympäristössä.

Kun voitin Fort Worth Invitational -kilpailun tänä vuonna, onnistuin kahdesti tärkeässä par-pelastuksessa takaysillä sunnuntaina. Löin griinibunkkeriin rei’illä 14 ja 16 – lyönti 16:nnella oli todella haastava – mutta onnistuin pelastamaan parin molemmilla kerroilla ja pitämään Brooks Koepkan takanani. En halua kerskailla. Nostan tämän esille, koska vaikka saattoi näyttää siltä, että svingasin molemmilla kerroilla samalla tavalla, voin vakuuttaa lyöneeni kaksi aivan erilaista lyöntiä. Reiällä 14 löin siten, että sain palloni rullaamaan kohti reikää. Reiällä 16 minun oli saatava maila osumaan hiekkaan aivan pallon takana pystyäkseni tuottamaan lyöntiin mahdollisimman paljon kierrettä. Jos olisin tyytynyt pelaamaan molemmilla kerroilla tavallisen bunkkerilyönnin, en todennäköisesti olisi saanut pukea päälleni voittajan takkia.

Tarinan opetus on se, että viheriön ympäristössä erilaisten lyöntien toteuttamiseen on monenlaisia tapoja. Olet tietenkin oppinut yleisimmät tavat lyödä chippi, lobbi, bunkkerilyönti tai putti. Mutta ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa. Ollaksesi hyvä lähipelaaja sinun on osattava olla luova. On kyettävä määrittämään, miten pallo makaa ja minkälaisen lyönnin haluat lyödä. Sitten on vielä pystyttävä toteuttamaan oikeanlainen lyönti. Näytän, mitä tarkoitan luovuudella, esittelemällä muutamia erilaisia lähipelilyöntejä. Uskon, että kun opit lähestymään tällaisia lyöntejä oikealla tavalla, pystyt pelastamaan parin entistä useammin.

Bunkkeri

Koska aloitin jutun anekdootilla bunkkerilyönnistä, on luontevaa lähteä liikkeelle siitä. Jokaisessa griinibunkkerista löytävässä lyönnissä on huomioitava kaksi asiaa: 1) sopiva mailanpään nopeus, jotta pallo nousee viheriölle ja 2) osuma hiekkaan pallon takana. Alkuasento, mailavalinta ja svingi vaikuttavat suuresti siihen, miten pallo käyttäytyy. Jos minun on esimerkiksi lyötävä pitkä bunkkerilyönti ja haluan pallon lentävän juuri tietyn matkan, käytän tavallista enemmän hyväkseni mailan bouncea ja svingaan mahdollisimman laakeasti. Otan tavallista leveämmän stanssin ja tartun mailaan alempaa. Kun otat otteen alempaa, kääntyy lapa vasempaan, mutta voit kompensoida tämän avaamalla lapaa alkuasennossa. Tiedän, että moni lyö bunkkerista svingaamalla ulkoa sisään. Se kuitenkin syö svingistä energian, jota tähän lyöntiin tarvitaan. Lyö sen sijaan vahvasti kohti kohdettasi.

Ajatellaan tilannetta, jossa minun on pystyttävä lyömään vahvasti spinnaava lyönti, joka pysähtyy nopeasti lipulle. Tämän lyönnin tekniikka on melko erilainen. Pidän painon etujalalla ja pyrin osumaan hiekkaan aivan pallon takana. Luotan siihen, että lavan etureuna, ei lavan pohjan bounce, saa pallon nousemaan hiekan mukana ylös ja lyöntiin tulee paljon kierrettä. Lyön usein näin, jos bunkkerissa ei ole paljon hiekkaa. Hiekan määrä ja sen laatu pitää ottaa huomioon lyöntiä valittaessa. Esimerkiksi Augustassa hiekka on murskattua marmorikiveä, eikä palloon siksi saa niin paljon kierrettä. Monilla linkseillä hiekka on hienompaa. Niillä kentillä mailan pään pitää liikkua lujempaa ja mailan bouncea on pystyttävä hyödyntämään.

Voisin jatkaa tästä aiheesta pitkään, mutta pitäydytään näissä ajatuksissa, joissa riittää kyllä työstettävää. Kun hiekka on kuohkeaa tai sinun on lyötävä pitkälle, ota leveämpi stanssi, avaa lapaa ja anna bouncen tehdä tehtävänsä. Voit osua pitkällekin pallon taakse, ilman että se vaikuttaa lopputulokseen, kun vain muistat tuottaa lyöntiin riittävästi voimaa.

Tärkeään puttiin valmistautuessasi haluat herkästi käyttää siihen tavallista enemmän aikaa. Se kuitenkin hävittää suorituksesta rentouden ja tekee liikkeestä jäykän.

Lobbi

Seuraavaksi on luontevaa edetä korkeisiin lobbeihin, sillä niissä käytetään usein samankaltaista lyöntitekniikkaa kuin bunkkerilyönneissä. Jos pallo makaa huonosti ja on vaikea päästä kunnolla sen alle, on järkevää pelata bunkkerilyönnin kaltainen lyönti. Pidä 90 % painosta etummaisen jalan päällä, pelaa palloa hieman stanssin keskikohdan takapuolelta, avaa lapaa ja keskity lyömään lavan etureuna kunnolla alaspäin. Vertaa tätä siihen, miten Phil Mickelson lyö lobin. Hänen tekniikkansa edellyttää todellista tarkkuutta. En suosittele sitä sinulle, jos pallo makaa hyvin, ellet sitten harjoittele todella paljon. Mutta huonon makuun kohdalla se on varmin tapa saada lavan etureuna pallon alle – ja se on välttämätöntä. Kentänhoitaja ei tule pitämään jäljestä, jonka tämä lyönti jättää, mutta kun pallo makaa hankalasti, sinun on lyötävä näin.

Monesti pystyt lyömään lobin, joka on teknisesti paljon helpompi. Kun saat lavan etureunan helposti pallon alle, keskity svingaamaan laakeasti pyyhkäisten ja mielellään sisältä ulos. Käsivarteni ja vartaloni toimivat yhtenä yksikkönä. Tarkoitan sitä, että kyynärpääni pysyvät koko lyönnin ajan lähes kiinni kyljissäni. Pyrin lyömään palloa suoraan, avaan lapaa ja teen täyden svingin. Älä pelkää lyöväsi liian pitkälle. Kun avaat lapaa ja lyöt näin, pallo ei voi lentää yli 30 metrin päähän.

Chippi

Chippitekniikoita on paljon, mutta ne voi mielestäni jakaa karkeasti kahtia – Seve Ballesterosin ja Phil Mickelsonin tapoihin chipata. Olen enemmän kallellaan Seven tyyliin päin ja selitän kohta näiden tyylien erot. Kerrataan kuitenkin ensin chippaamisen perusteet. Ensimmäiseksi on tärkeää ymmärtää, missä on svingin alin kohta, eli missä kohdassa mailan lapa on alimmillaan sen liikekaarella. Jos kroppasi ei liiku lyödessäsi ylös tai alas, alin kohta on vasemman kainalon kohdalla. Jos pelaat palloa vasemman kainalon takapuolelta, svingin alin kohta on pallon etupuolella. Jos pelaat palloa edempää, maila osuu maahan jo ennen palloa. Pallon käyttäytymiseen vaikuttaa paljon se, missä se on suhteessa svingin alimpaan kohtaan. Jos haluat pystyä ennustamaan paremmin lyöntisi lopputuleman, on sinun tärkeää selvittää itsellesi, missä kohdassa maila on alimmillaan liikeradan aikana.

Getty Images

Toiseksi on tärkeää muistaa, että sinun on osumahetkellä oltava samassa asennossa ja kohdassa kuin olit alkuasennossakin. Jos heilut ja liu’ut svingin aikana, svingin alin kohta muuttuu, etkä enää osu palloon puhtaasti. Siksi on erittäin tärkeää, että kroppasi pysyy paikoillaan svingin aikana.

Kun nyt olet selvillä chipin perusteista, käydään läpi kaksi tekniikkaa. Seven tekniikka voi olla helpompi oppia. Hän piteli mailaa hyvin kevyesti, avasi lapaa ja antoi lavan liukua ruohoa pitkin osumaan. Hän saattoi jopa antaa sen osua maahan ennen palloa. Se ei haittaa, sillä mailan bouncen ansiosta lapa kulkee jouhevasti ruohon pintaa pitkin. Näin lyötäessä pallo lähtee matkaan pehmeästi ja rullaa pitkään. Suosin tätä tekniikkaa. Lyöntimatkaa voi säädellä svingin laajuudella.

Pitkissä chipeissä vasen käteni tuntuu suoristuvan kokonaan. Lyhyemmissä lyönneissä se saattaa olla hieman koukussa, ja lyöntiliike on lyhyempi. Tavoitteena on liikuttaa vartaloa, käsiä ja mailaa yhtenäisenä yksikkönä. Jos haluat chipata tällä tekniikalla, sinun on opittava luottamaan siihen, että vaikka lapa saattaa koskettaa maahan ennen palloa, tulee lyönnistä kuitenkin erinomainen.

Philin tapa chipata on sekin toimiva. Etenkin, jos osuminen maahan ennen palloa arveluttaa. Hänen metodissaan ranteet jäävät hieman koukkuun taakseviennin jälkeen, ja pysyvät koukussa, kun vartalo jo kiertyy kohti osumaa. Maila ei liu’u ruohoa pitkin, vaan Phil napauttaa lavan suoraan pallolle. Minua arveluttaa tässä tavassa sen virheherkkyys. Lyönnin on oltava täydellinen. Jos vartalosi liikkuu yhtään svingin aikana, virheen mahdollisuus on suuri.

Putti

Putissa on tärkeää muistaa kolme olennaista seikkaa. Ensinnäkin on tärkeää luoda tarkka mielikuva putista – siitä, miten pallo käyttäytyy ja millaista linjaa se tulee kulkemaan. Minä kuvittelen viheriölle putken, jota pitkin pallo kulkee ensimmäisen metrin. En tähtää putterin lapaani, vaan pyrin lähettämään pallon tuohon kuvitteelliseen putkeen. Kun asetun pallolle, silmäni katsovat sitä, mutta mieleni on lukittu reikään. Silloin tiedän, että olen valmis suoritukseen.

Toinen tärkeä asia koostuu kolmesta osasta: rytmistä, temposta ja nopeudesta. Tärkeään puttiin valmistautuessasi haluat herkästi käyttää siihen tavallista enemmän aikaa, ja sen jälkeen ohjata pallon reikään. Se lisää jännitystä liikkeeseen. Jos haluat upottaa putin, sinun täytyy antaa liikkeen virrata luonnollisesti. Putin rytmi on niin ikään hyvin tärkeä osa onnistumista. Minulla taaksevienti kestää noin 1,8 kertaa niin pitkään kuin lyönti. Ideaali olisi noin kaksi, mutta sitä tärkeämpää on se, että puttaat aina samalla tavalla ja samalla tempolla. Kun puttaan huonosti, taaksevienti kestää liian kauan ja lyöntiliike on liian nopea. Rytmiin kannattaa kiinnittää huomiota.

Kolmas tärkeä asia on lyönnin vakaus. Vaihdoin itse claw-otteeseen, jossa oikea kämmen on ojentunut suoraksi ja grippi makaa peukaloa ja etusormea vasten. Kämmeneni ovat hyvin herkät ja perinteisellä (ohuella) gripillä putatessani tunnen pienimmätkin lavan liikkeet. Se on minusta häiritsevää. Claw-ote auttaa minua keskittymään siihen, että saan pallon rullaamaan oikeaan linjaan.

Yksi tapa, miten kehitän puttiliikettä, on harjoitus, jossa tungen hieman paitaani vasempaan kainalooni ja pyrin pitämään sen siellä läpi liikkeen. Tämä pakottaa kädet toimimaan yhdessä rintakehän ja hartioiden kanssa. Tämä simppeli harjoitus voi auttaa sinua oppimaan eroon liian dominoivista käsistä puttiliikkeessä, sillä putin liikkeen tulisi lähteä hartioista.

Puttaaminen on mielestäni golfin luovin osa-alue. Kuten lähipelilyöntien kohdallakin, puttaamiseen ei kannata suhtautua kaavamaisesti. Seve saattoi hyvin olla kaikkien aikojen paras lähipelaaja, muttet koskaan kuule kenenkään sanovan hänen olleen tekninen pelaaja. Jos haluat pelastaa parin entistä useammin, opi ajattelemaan kuten Seve.

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje