Ground reaction force – mistä kuumassa opetustrendissä on kyse? - Golfpiste.com

21.–28.6. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[19][33]
KilpailuaSuomalaista
Opetus

Ground reaction force – mistä kuumassa opetustrendissä on kyse?

Oikea-aikaisesti ja -suuntaisesti kohdennettu liike on tuottanut Elias Haavistolle toivotun reaktiovoiman maasta, jonka ansiosta hän on päässyt kiertymään hyvin vasemman jalan kantapäälle.

Pelkkä rivakka ponnistus downsvingissä ei ole avain onneen, jos ei ymmärrä voimien ja vastavoimien merkitystä.

Tämän jutun voisi aloittaa luettelemalla maailman parhaiden pelaajien listan. Niin miehistä kuin naisista. He kaikki osaavat tämän asian. Parhaat loistavasti, osa hyvin ja loputkin kohtuullisesti.

Puhutaan siis termistä nimeltä ground reaction force, GRF. Mitä se on, ja miten se liittyy golfiin?

Golfopetuksessa on viime vuosien aikana otettu isoja kehitysaskeleita eteenpäin. Yksi suurimmista syistä tähän on ollut erilaisten mittalaitteiden kehittymisessä. Ground reaction forcen, suomennettuna maan reaktiovoiman mittaamiseen nämä laitteet ovat tuoneet aimo annoksen lisätietoa golfvalmentajien käyttöön.

Aiemmin ihmiskehon liikettä ja kehon tuottamaa painetta maata vasten lyönnin aikana on pystytty mittaamaan yksiulotteisesti, mutta 3D-laitteet ja painelaudat, kuten Swing Catalyst ja GASP, tuottavat aiempaa laajempaa ja tarkempaa dataa sitä janoaville valmentajille ja pelaajille.

Helsingin Golfklubin head pro Henrikki Tolonen muistelee, että hän itse alkoi perehtyä GRF-asiaan nelisen vuotta sitten. Silloin 3D-painelaudat tulivat markkinoille ja dataa alkoi olla sitä kautta enemmän saatavilla.

”Aiemminkin tiedettiin, että siellä jalkojen alla jotain tapahtui, mutta tarkka mittaaminen onnistui vasta näillä nykylaitteilla. Viimeisen 2–3 vuoden aikana laitteet ovat yleistyneet niin voimakkaasti, että dataakin on tarjolla paljon enemmän”, Tolonen kertoo.

Maassa itsessään ei asu mitään voimia.

Ground reaction force -ajatus on yksinkertaisesti selitettynä jalkojen liikkeen hyödyntämistä maan pintaa vasten golfsvingin aikana. Tämä on yksi merkittävimmistä tekijöistä, kun pelaajat tavoittelevat suurempia mailanpäännopeuksia ja pidempiä lyöntejä.

Tolonen muistuttaa myös, että jalkojen liikkeestä saatavat voimat ovat reaktiovoimia.

”Maassa itsessään ei asu mitään voimia. Moni saattaa käsittää sen niin. Pitää ymmärtää voimat ja vastavoimat.”

Tolonen on Suomen PGA:n koulutustoimikunnan vetäjä, ja viime vuoden marraskuussa Suomen PGA:n jäsenet saivat ensikäden tietoa maan reaktiovoimien vaikutuksesta golflyöntiin, kun englantilainen tour-valmentaja Steve Furlonger piti Golf’s Ground Reaction Forces 1.0 -koulutuksensa PGA:n jäsenille.

Furlonger on tutkinut asiaa jo pidempään, ja hän esittää asiat maanläheisesti ja hyvien käytännön esimerkkien kautta. Furlongerin Instagram-tilillä (@sfgolfperform) on paljon aiheeseen liittyvää videomateriaalia.

”Linkki Furlongeriin syntyi kanadalaisen PGA-valmentajan Scott Cowxin kautta. Furlongerin tietotaito teki minuun suuren vaikutuksen. Hänellä oli paljon dataa aiheesta, ja hänen vetämänsä koulutus oli todella hyvä setti, jossa asiat aukenivat selkeästi”, Tolonen kehuu englantilaisvalmentajaa, joka valmentaa muun muassa ammattilaispelaaja Oliver Wilsonia.

Hän korostaa monessa käänteessä, että voima edeltää liikettä.

Furlongerin pääsanoma maan reaktiovoimien hyödyntämisestä on varsin selkeä. Hän korostaa monessa käänteessä, että voima edeltää liikettä. Backsvingin huipulta lähdettäessä pelaajan tulisi ladata painetta etummaisen jalan varpaita kohti, jolloin maan reaktiovoima tuottaa vastaliikkeen ja etummainen jalka suoristuu ja kehon paino kiertyy svingiliikkeen loppuvaiheessa etummaisen jalan kantapäälle.

Huippupelaajat, kuten esimerkiksi Bryson DeChambeau ja Rory McIlroy, osaavat hyödyntää maan reaktiovoimia esimerkillisesti. Heidän draivejaan katsomalla huomaa, kuinka valtavalla vauhdilla he ponnistavat maasta ylöspäin oikeansuuntaisen reaktiovoiman ansiosta. Tätä kautta he saavat lisää mailanpäännopeutta.

Furlonger muistuttaa, että downsvingi kestää 0,3 sekuntia – ja sinä aikana pitäisi ehtiä tehdä monta asiaa.

”Tarvitsemme maata liikuttaaksemme kehoamme tehokkaasti, voimakkaasti ja toistettavasti tuossa hyvin lyhyessä ajassa. Halutun vaikutuksen aikaansaamiseksi pelaajan on täytynyt tuottaa riittävästi ground reaction forcea siihen mennessä, kun mailan varsi on pystysuorassa tulossa kohti palloa downsvingissä”, Furlonger selvittää asiaa.

Kuten muidenkin opetustrendien, myös GRF:n kanssa on havaittavissa pientä ylikuumenemista. Golfhalleissa näkee pelaajia hyppimässä ja pomppimassa ylös-alas suurempien reaktiovoimien toivossa. Tolonenkin on huomannut saman.

”Moni ajattelee asiaa yksiulotteisesti. Yritetään pompata hirveällä voimalla maasta ylöspäin. Ei ymmärretä niitä liikesuuntia, mitä siellä jalkojen alla tapahtuu. Usein ne ovat täysin päinvastaisia kuin mitä näkyy ulospäin”, Tolonen muistuttaa liikkeen taustalla vaikuttavista voimista.

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje