26.3.–2.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][5]
KilpailuaSuomalaista
Opetus

10 sääntöä - Näin onnistut kaikissa lyönneissä

Huumorimiehenä tunnetulla Lee Trevinolla on hyviä pelivinkkejä sinullekin. © Getty Images

1 Helpoin lyönti on paras lyönti Chi Chi Rodriguezilla oli paremmat kädet kuin kenelläkään muulla näkemälläni pelaajalla, ja hänen lyöntivalikoimansa oli uskomattoman laaja. Mutta Chi Chillä oli tapana tehdä yksinkertaisista lyönneistä vaikeita. Jos hänen pallonsa oli keskellä väylää ja reiälle oli 130 metrin matka, hän löi tarkoituksella matalan hookin tai korkean faden. Tällä tavoin hän viihdytti itseään tai fanejaan. Luultavasti hän tarvitsikin piristysruisketta, mutta se ei ollut hänen etujensa mukaista. Muista, että pelin tarkoituksena on saada pallo pisteestä A mahdollisimman suoraan pisteeseen B. Älä kokeile temppulyöntejä, ellei tilanne ehdottomasti vaadi sellaista. 2 Yksinkertaista draw ja fade. Jack Nicklaus halusi muokata pallon lentokaarta avaamalla tai sulkemalla mailan lyöntipintaa alkuasennossa. Itse en koskaan tuntenut, että olisin tarpeeksi hyvä sellaiseen. En myöskään halunnut muuttaa svingini kulkulinjaa, mikä toimii joillakin pelaajilla. Pallon kaaren muokkaamiseen on vain yksi todella luotettava ratkaisu: muuta käsien paikkaa alkuasennossa. Jos haluat palloon draw-kaarta, siirrä käsiäsi eteenpäin kohteen suuntaan, kunnes et näe vasenta kenkääsi käsien alta. Varmista, että lyöntipinta on suoraan kohteeseen ja svingaa normaaliin tyyliin. Kun tulet osumaan, kätesi ovat luontevasti taaempana kuin alkuperäisessä, liioitellussa asennossa. Kun kädet liikkuvat taaksepäin, lyöntipinta sulkeutuu. Sinun ei tarvitse tehdä mitään. Tee fadessa päinvastoin: aseta kätesi kauemmas pallon taakse. Osumassa ne ovat liikkuneet eteenpäin ja lyöntipinta on hiukan auki. 3 Anna mailan tehdä työnsä. Ennen vuoden 1987 Skins Gamea vierailin TaylorMaden tehtaalla ja huomasin tynnyrissä omituisen näköisen metallipuumailan. Huomioni kiinnittyi siihen, että mailaan oli merkitty numero seitsemän, sillä niihin aikoihin puu-7 oli täysin ennenkuulumaton maila. ”Se on prototyyppi”, sanoi yrityksen edustaja. ”Se ei ole myynnissä.” Sain kuitenkin viedä mailan kotiin. Siitä pienestä mailasta kehkeytyi paras koskaan käyttämäni keppi. Pystyin lyömään sillä korkeaa ja matalaa, draw’ta ja fadea, 150 metriä tai jopa lähes 200 metriä – ja saatoin tehdä tämän kaiken lähes samalla svingillä. Sitten kun PGA Westin Skins Gamessa löin yhdeksännellä reiällä väyläbunkkerista 175-metrisen lyönnin veden yli griinille puoleentoista metriin – en koskaan olisi pystynyt lyömään niin raudalla – puhelimeni alkoi piristä hullun lailla. Kaikki halusivat tietää, mistä saisivat samanlaisen mailan. Tänä päivänä välinevalikoima on entistä laajempi, ja tarjolla on kaikenlaisia hybridejä ja väyläpuita. Mitä yritän sanoa, on ettei kannata yrittää puristaa tietynlaista lyöntiä svingiä muuttamalla, jos voi antaa mailojen tehdä työnsä. 4 Astu lähemmäs palloa ja lyö matalaa kaarta. Olen aina rakastanut matalan faden lyömistä, kun lippu on takaoikealla ja tuuli puhaltaa oikealta. Monet eivät tällaisessa tilanteessa onnistuneet lyömään reiän lähelle, koska he pitivät lyönnin matalana ainoastaan siirtämällä palloa taakse alkuasennossa. Jos vain pelaat pallon taaempaa, sinusta tulee yksipuolinen hookin lyöjä. Paras tapa lyödä matalaa kaarta – enkä koskaan aiemmin ole kertonut tästä – on seistä lähempänä palloa. Koukista jalkojasi ja astu lähemmäs palloa niin, että kätesi ovat vain noin kymmenen sentin päässä vartalostasi. Tämän seurauksena sinusta tuntuu siltä, että lyöt soketin, jolloin vaistonvaraisesti suoristat jalkasi ja nostat ylävartaloasi osumahetkellä. Kun seisot tällä tavoin suorassa, kädet asettuvat mailanpään etupuolelle, jolloin lyöntipinnan nostokulma pienenee ja olet valmis lyömään matalan, leikatun lyönnin. Jos tämä tuntuu monimutkaiselta, lue ohje uudelleen – se on sen arvoinen. Mitä korkeisiin lyönteihin tulee, minulle sopi parhaiten se, että asetin pallon edemmäs ja varmistin, että osumahetkellä pidin pääni mahdollisimman hyvin pallon takana. Mutta muista, että tämä on vinkki matalan kaaren lyöjältä. 5 Pidä grippi normaalilla korkeudella. Anthony Kimin pelin seuraaminen on mahtavaa, mutta en kuitenkaan pidä siitä, miten hän pitkissäkin lyönneissä ottaa gripin viitisen senttiä normaalia alempaa. Kun otat mailasta alempaa kiinni, mailan swingweight heikkenee, mikä puolestaan tekee varresta jäykemmän. Lisäksi tarpeeksi korkealle lyömisestä tulee vaikeampaa. Mutta kaikista pahin asia on, että sinulle tulee tavaksi lyödä jokainen lyönti sadan prosentin yrityksellä. Normaalilla gripillä voit lyödä pehmeän rautaseiskan, mutta alempaa otetulla gripillä on taipumus lyhentää rautaseiskaa, ja tuloksena on täysillä puristettu lyönti. Mielestäni alempaa otettu grippi sopii chippeihin ja pitcheihin, koska se tuo lyönteihin enemmän kontrollia. Mutta vältä sen käyttämistä rautaysiä pidemmissä mailoissa. 6 Opettele lyömään ilmavasta raffista. Pitkän bunkkerilyönnin ohella golfin vaikein lyönti on 70-metrinen wedge kevyestä raffista ruohonkorsien varasta. Pallolla on tapana nousta korkealle ja hallitsemattomasti, sillä tällaiselta alustalta palloon tulee hyvin vähän spinniä. Lyöntiin vaikuttaa se, miten pallo kulloinkin makaa, kuinka nopeasti svingaat, mitä wedgeä käytät sekä minkälainen svingisi on. Jos et osaa arvioida näitä tekijöitä oikein, pallo lentää 5–20 metriä normaalia lyhyemmälle ja ilman spinniä. Tämän seurauksena moni pallo pomppii yli griinin tai jää lyhyeksi. Opettele tuntemaan nurmen varassa makaavan pallon vaihtelevat ominaisuudet ja räätälöi svingisi niihin sopivaksi. Tämä oikeastaan onkin tuloksen kannalta tärkein tekijä: pallon käyttäytymisen ennustaminen erilaissa pelitilanteissa. Toinen hyvä esimerkki on se, kun pallossa on mutakokkare. Oman kokemukseni mukaan toimiva ratkaisu on ottaa kaksi mailaa lisää ja lyödä kovaa. Näin muta todennäköisesti irtoaa pallosta, mutta toisaalta taas kyse on siitä, kuinka suuri määrä mutaa pallon pinnalla on. Nämä asiat oppii ainoastaan itse kokeilemalla. 7 Älä kehittele lyöntejä ongelmatilanteissa. Seve Ballesteros oli golfkenttien kaikkien aikojen paras ongelmatilanteiden ratkaisija. Sillä ei ollut merkitystä, kuinka syvälle metsikköön hän pallonsa löi, aina hän löysi tiensä sieltä myös ulos. Mutta Seve innosti epäsuorasti myös peruspelaajia ottamaan typeriä riskejä, jolloin heidän tuloskorteissaan komeili turhankin isoja lukuja. Kun olet vaikeuksissa, parin pelastaminen voi todella vääristää harkintakykyäsi. Puiden välissä oleva aukko on pienempi kuin miltä näyttää, pallo makaa huonommin, ja mahdollisuus onnistua lyönnissä täydellisesti on paljon pienempi kuin luultavasti kuvittelet. Ongelmalyönnit vaativat usein hullumpaa lentokaarta, jolloin jopa parhaat ammattilaiset toimivat arvailun varassa. Muista, että pelastuslyönnissä saat kaiken tai et mitään. Saat yrittää vain kerran, ja seuraukset ovat tuhoisammat kuin väylältä lyötäessä. Seve saattoi ongelmatilanteissa pelata pokeria, mutta klubipelaajan tulisi pysytellä ristiseiskassa. Palaa lyhyintä reittiä takaisin väylälle ja jatka pelaamista. 8 Heikennä vahvaa grippiä. Vahvan gripin vaihtaminen neutraaliin tai hieman heikompaan on aikaa vievää ja vaikeaa, mutta sitä kautta voi kehittyä monipuoliseksi golfaajaksi. Pelasin kisassa Ben Hoganin kanssa hänen uransa ehtoopuolella, noin vuonna 1970, eikä vielä silloinkaan ollut lyöntiä, jota hän ei olisi osannut lyödä täysin vaivattomasti. Useimmiten hän löi piikkisuoraan, mutta hän saattoi myös lyödä kaikenlaisia pieniä fadeja ja matalia hookeja. Benistä teki mahtavan hänen hieman heikompi grippinsä: molemmat kädet olivat kiertyneet vastapäivään niin, että peukaloiden ja etusormien väliin jäävät rypyt osoittivat alkuasennossa hänen oikean korvansa suuntaan. Hänen grippinsä toi lyönteihin valtavan hyvää hallintaa. Kun hän vapautti mailaa hiukan enemmän, pallo lensi draw-kaaressa. Suorissa lyönneissä hän vapautti mailaa hieman vähemmän, ja fadeissa hän ei tehnyt mitään. Vahvalla gripillä voi pelata hyvin – Paul Azinger, David Duval ja minä olemme todistaneet sen. Mutta kukaan meistä ei ole tunnettu draw-pelaaja. Kun me kokeilimme draw-kaaren lyömistä, tuloksena oli liian monta quick hookia. 9 Ole luova myös putterilla. Useimmissa puteissa kannattaa käyttää samaa puttiliikettä, mutta joskus lyönnin mukauttaminen on kannattavaa. Jos joudut puttaamaan kovaan alamäkeen, nosta putteria alkuasennossa hieman ilmaan. Näin lyhyestä liikkeestä tulee pehmeä, ja vältät pallon terävän tökkäämisen. Pitkissä ylämäkiputeissa pallo kannattaa asettaa lavan kärjen tuntumaan, sillä pidempi puttiliike osuu yleensä lähemmäs kantaa kuin alkuasennossa. Oikealta vasemmalle: aseta pallo taaemmas, jolloin osuma tapahtuu puttiliikkeen aikaisemmassa vaiheessa, kun putteri vielä liikkuu ulospäin ja lyöntipinta on auki. Vasemmalta oikealle: nojaa käsillä liioitellusti eteenpäin, tähtäyslinjan suuntaisesti. Kuten kokosvingeissä tämä auttaa sinua sulkemaan lyöntipinnan osumassa. 10 Älä ylirasita lempimailaasi. Muistatko, kun kerroin puuseiskastani? Tarinan loppu ei ole onnellinen. Vuoden 1991 Senior Players Championshipissa kierrosta oli jäljellä kaksi reikää, ja minulla oli mahdollisuus ottaa kiinni johtopaikalla pelannut Jim Albus. Seitsemästoista reikä oli par-5, ja draivin jälkeen minulla oli 200 metriä matkaa griinille, jonka edessä oli vesieste. Tarvittavan lyönnin mitta oli puu-7:ni kykyjen ylärajoilla, ja caddieni Herman Mitchell halusi, että löisin välilyönnin. ”Lee, herra Albus ei koskaan ole voittanut yhtäkään kilpailua”, Herman sanoi ja vihjasi, että Jim saattaisi hyytyä, jos minä pelaisin varmasti. Mutta rakastin sitä mailaa niin paljon, että tiesin pystyväni tarvittavaan lyöntiin. Löin puuseiskalla ja onnistuin täydellisesti. Olin edelleen loppuasennossa, kun palloni kimposi griinin reunasta veteen. Luotin lempimailaani niin paljon, että olin tullut ahneeksi. Ole varovainen suosikkimailasi kanssa. Jos odotuksesi ovat liian korkeat, saatat helposti pettyä. Teksti Lee Trevino ja Guy Yocom Juttu on julkaistu Golf Digest 3/09 -lehdessä. #Digest#

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje