"Reissujen Puolaan on tarjottava vastinetta rahalle", sanoo Sand Valley Golf Resortin toimitusjohtaja Antti Pohjonen.
”Tänä vuonna olemme lyöneet itsemme läpi. Vuotuinen kasvuvauhtimme on tällä hetkellä 60 prosentin luokkaa”, sanoo Sand Valley Golf Resortin toimitusjohtaja Antti Pohjonen.
Vihdoinkin, hän tuntuu rivien välissä huokaavan. Pohjonen on johtanut Sand Valley Golf Resortia jo kymmenen vuoden ajan – ja usko on ollut välillä koetuksella.
Sand Valley on Pohjosen perheen projekti. Rahoitus kentän rakentamiseen saatiin Pohjosen isän Timo Hulkkosen myytyä kaukolämmön jakokeskuksia valmistaneen LPM Group -yrityksensä tanskalaiselle Danfossille.
Maa-alue ostettiin keväällä 2004. Kentän rakentaminen alkoi kaksi vuotta myöhemmin ja keskeytyi ennen kuin projekti oli päässyt edes kunnolla alkamaan.
Projektille haettiin lisärahoitusta myymällä kentän alueelta taloprojekteja. Pohjosen veli, kenttäprojektin ideoinut, rakennustöitä johtanut ja golfarkkitehtuuriin jo nuorena hurahtanut Kai Hulkkonen, koki kuitenkin kiinteistöbisneksen itselleen vieraaksi ja pyysi vuonna 2007 veljensä apuun.
”Tulin silloin viikoksi auttamaan. Täällä on mennyt nyt kymmenen vuotta”, Pohjonen hymähtää.
Kai Hulkkonen alkoi kentän valmistuttua rakentaa kenttiä muille, mutta Pohjonen jäi Puolaan. Hänestä tuli Sand Valleyn toimitusjohtaja ja vieraanvaraisuudestaan tunnettu isäntä.
Minulla kävi sellainen tuuri, että sain oikein kunnolla turpaani – elämältä.
Monet Sand Valleyssä käyneet suomalaisvieraat ovat tehneet matkallaan saman huomion: Antti Pohjonen, ”Hulmu” lempinimeltään, on Sand Valleyn sielu ja sydän. Hän pitää asiakkaistaan hyvää huolta ja käyttää aikaansa saadakseen vieraansa viihtymään.
”Kaksi illallista viikossa on ihan ok, mutta neljä on jo liikaa”, sosiaalinen ja supliikki Pohjonen nauraa.
Hän kertoo laskeneensa, että yli 60 prosenttia Sand Valleyssä vierailleista palaa takaisin. Moni varaa uuden reissun jo matkan aikana tai heti sen jälkeen.
”Siinä olemme onnistuneet aika hyvin. Henkilökuntamme on koulutettu pitämään huolta ihmisistä. Eihän meillä olisi mitään toivoa, ellei kukaan tulisi tänne takaisin”, Pohjonen sanoo.
Erilainen kenttä
Sand Valleyn omaleimaiseen kenttään suhtauduttiin aluksi ihmetellen. Muodokkailla griineillä maustetulla sisämaa-linksillä pelattiin erilaista golfia. Toista vastaavan tyyppistä kenttää ei ollut Puolassa nähty.
Kentän alkuvaikeudet eivät suinkaan lieventäneet epäluuloja. Kunnon tiekin alueelle rakennettiin vasta keväällä 2011.
”Usko siihen, että projektista tulisi yhtään mitään, oli ulkopuolella varmasti aika pieni”, Pohjonen sanoo.
Vuosina 2012–2013 kaikki muuttui. Sand Valley sai pääkumppanikseen yhden Puolan öljy-yhtiöistä, ja kentällä järjestettiin maan ensimmäinen suorana televisioitu golfturnaus, Pro Golf Tourin osakilpailu. Kentälle alkoi virrata uteliaita.
Sand Valleystä piti aluksi tulla osakekenttä. Osakemyynti jäi kuitenkin alle kymmenesosaan suunnitellusta, ja suuri osa osakkeista myytiin ihmisille, jotka eivät edes harrastaneet golfia.
Golf oli puolalaisille eliitin peli, eikä heitä ollut helppo houkutella edes kokeilemaan. Pohjonen käänsi katseensa toisaalle.
Ruotsi kiri Suomen ohi
Ensimmäisenä Sand Valleyn löysivät odotetusti suomalaiset. Yhtiöön rekrytoitu irlantilainen Paul O’Connor lähti avaamaan Ruotsin markkinaa, ensin sähköpostin ja puhelimen avulla. Keväällä 2013 hän ajoi Pohjosen kanssa neljä päivää ympäri Ruotsia ja piti matkan aikana 25 palaveria. Keväällä 2016 Ruotsi ajoi Suomen ohi Sand Valleyn suurimpana markkina-alueena. Tänä vuonna Sand Valleyssa käy noin 1500 ruotsalaispelaajaa, kun heitä viisi vuotta sitten kirjattiin vain runsaat kolmekymmentä.
”Meille tuleva suomalainen ryhmä on tyypillisesti neljän henkilön kaveriporukka, joka pelaa kotiklubillakin keskenään. Kun meille tulee ruotsalaisryhmä, heitä on kaksitoista, ja kotiklubillaan he kuuluvat usein 50–60 henkilön aktiiviseen yhteisöön”, Pohjonen kuvailee.
”Ehkä meidän on hyvä myöntää, että ruotsalaiset vaan ovat pikkuisen sosiaalisempia kuin me suomalaiset.”
Entinen formula 1 -kuljettaja Heikki Kovalainen kuuluu Sand Valleyn yhteistyökumppaneihin.
Uutena ryhmänä Sand Valleyn ovat löytäneet norjalaiset. Norjaan myydään päivittäin jo enemmän matkoja kuin Ruotsiin. Norjalaiset käyttävät Pohjosen mukaan matkansa aikana huomattavasti enemmän rahaa kuin suomalaiset ja ruotsalaiset. Sand Valleyn kaikki myyntiennätykset on tänä vuonna rikottu juuri norjalaisten toimesta.
”Kaduilla on alettu puhua Sand Valleyn ihmeestä. Nyt ihmetellään sitä, miten me saamme kaikki ihmiset tulemaan luoksemme”, Pohjonen sanoo.
Hänen mukaansa Sand Valleyn seuraavia mahdollisia markkina-alueita ovat Tanska ja Saksa, mutta siinä kentän markkina alkaa sitten jo ollakin.
Pohjonen on tehnyt golfmatkailusta mielenkiintoisen havainnon.
”Golfturisti ei juuri koskaan matkusta pohjoiseen tai itään. Golfari lentää aina etelään tai länteen. Oman kentän markkina-alueen näkee sen perusteella melko hyvin kartasta.”
NATO ja EU avaavat uusia mahdollisuuksia
Kiinnostava mahdollisuus kentälle voi avautua pian, kun NATOn Puolan ja Baltian uusi päämaja valmistuu vartin matkan päässä Sand Valleysta sijaitsevaan Elblagin kaupunkiin. Tukikohtaan sijoitetaan runsaasti henkilöstöä, ja heidät Pohjonen yrittää houkutella pelaamaan ja kenties myös asumaan Sand Valleyyn.
Apuja on luvassa myös Euroopan Unionilta. EU rahoittaa uuden Gdanskista Varsovaan ulottuvan 7-tien rakentamista. Pohjosen arvion mukaan ajoaika Sand Valleysta Gdanskiin lyhenee vuoden kuluttua tien valmistuttua noin puoleen tuntiin.
”Käsitykseni mukaan silloin pystyisi asumaan Sand Valleyssa ja käymään töissä Gdanskissa”, Pohjonen sanoo.
”Gdanskin lentokentälle laskeutuessa Helsinki alkaa näyttää Venäjältä.”
Matka Varsovaan lyhenee 7-tien ansiosta kahteen ja puoleen tuntiin. Varsovan seudulta pohjoisen kolmoiskaupungin (Gdansk–Gdynia–Sopot) rantamaisemiin matkaavat lomailijat ajavat silloin lähes poikkeuksetta Sand Valleyn ohi.
”Minulla on niin sanottu kukkaroteoria. Tiellä menee joka sekunti autoja, joista jokaisessa on kukkaro. Silloin kysymys kuuluu, että onko meillä tarjota mitään sellaista – majoitusta, ruokaa, golfkierrosta tai pitkää viikonloppua – mikä saa autoilijat avaamaan kukkaronsa. Olemme jatkossa kukkaronmetsästäjiä. Tien potentiaali on meille valtava”, Pohjonen sanoo.
Kentän potentiaaliin puolalaisten golfareiden kenttänä Pohjonen suhtautuu kuitenkin varovasti.
”Olemme sellaisella alueella, että valtavan suurta jäsenkenttää Sand Valleystä ei tule koskaan. Meistä voi silti tulla kohde, johon suuri osa puolalaisista golfperheistä tulee joka vuosi viettämään viikonlopun tai kaksi. Sillä ei ole meille kuitenkaan mitään merkitystä, onko vierailijalla Suomen, Ruotsin, Norjan vai Puolan passi. Organisaatiomme on rakennettu sen ympärille, että pystymme pitämään ihmisistä huolta.”
Palvelut kuntoon
Huolenpitoa vieraista on merkittävästi edesauttanut vuoden 2016 heinäkuussa valmistunut laajennettu klubitalo, joka pitää sisällään nyt myös laadukkaan ruokaravintolan. Aiemmin Sand Valleyssa jouduttiin usein turvautumaan paikallisiin catering-palveluihin.
”Uusi klubi on tuonut ihan valtavan muutoksen. Nyt meiltä saa hyvää ruokaa, ja klubilla voi istua iltaa. Aiemmin juostiin kylillä syömässä, tai hommattiin joku kokki pihalle grillaamaan. Palvelumme ei ollut ihan sillä tasolla, mitä ihmiset odottivat”, Pohjonen myöntää.
Palveluiden parantuminen näkyy myös liiketoiminnassa. Rahamäärä, jonka vierailija Sand Valleyyn keskimäärin jättää, on Pohjosen mukaan yli kaksinkertaistunut klubitalon laajennuksen jälkeen.
”Keskitymme kuitenkin siihen, että pidämme Sand Valleyn lupauksen helposti lähestyttävänä, mukavana lomailupaikkana, emmekä eksy olemaan liian itsevarmoja esimerkiksi hintoja nostamalla. Reissujen Puolaan on tarjottava vastinetta rahalle.”
Manner-Euroopan eliittiä
Sand Valley sai syyskuussa merkittävän huomionosoituksen, kun Englantilainen Golf World -lehti nosti resortin ainoana Puolan kentistä Manner-Euroopan sadan parhaan kentän listalleen sijalle 82.
”Se on meille iso leima, joka toivottavasti vähentää taas hieman ’Puolan riskiä’”, Pohjonen sanoo.
Sillä hän tarkoittaa suomalaisten syvään juurtunutta ennakkokäsitystä maasta. Vaikka suomalaisten Puolan matkailu on lisääntynyt kuluvalla vuosikymmenellä merkittävästi, Puolassa on edelleen käynyt vain pieni osa suomalaisista.
”Moni mieltää yhä, että Puola on yhtä kuin Venäjä. Maa oli niin pitkään nyrkin alla, ettei kaikkea ole etenkään maaseudulla saatu vielä siivottua. Mutta nykypäivän Varsovassa on Suomi-poika ihmeissään. Kaupunki on täynnä pilvenpiirtäjä. Ja jos pysyttelee Gdanskin ja Sopotin alueella, uusilla teillä ja golfkenttäalueella, käsitykset maasta muuttuvat ensimmäisen päivän aikana. Gdanskin lentokentälle laskeutuessa Helsinki alkaa näyttää Venäjältä”, Pohjonen sanoo.
Antti Pohjosen elämänkumppani Katarzyna Ziober työskentelee Sand Valleyn kauppallisena johtajana.
Puolan kiinnostavuudesta kertoo sekin, että Finnair avaa ensi vuonna uuden reittilennon Gdanskiin. Pohjoisen Puolan suurimpaan kaupunkiin voi lentää Helsingistä ensi kesänä kahdesti päivässä.
Pohjosen mukaan Puola ei ole kuitenkaan onnistunut kovin hyvin muuttamaan mielikuvaa maasta. Asiaa ei edesauta sekään, että Puolan suhteet Euroopan Unioniin ovat monin paikoin pahasti tulehtuneet maan poliittisen turbulenssin vuoksi.
”Maaseudun suosima, kirkkokeskeinen ja erikoisella tavalla oikeistolainen valtapuolue näkee maan tulevaisuuden ihan eri tavalla kuin kouluttautuneet ja varakkaat kaupunkilaiset. Maa on jakautunut rajusti kahtia”, Pohjonen sanoo.
”Jos Puola ei olisi sisäisesti niin sekavassa tilassa, tämä olisi varmasti vielä nopeammin kehittyvä maa.”
Lapsuuden askareissa
Pohjoselle Puolasta on tullut toinen koti. Maasta on löytynyt myös elämänkumppani, Sand Valleyn kaupallisena johtajana työskentelevä Katarzyna Ziober.
”Juuri tällä hetkellä Sand Valley merkitsee minulle melkein kaikkea. Kymmenen vuotta, parhaita vuosiani, on täällä jo vierähtänyt. Monien sattumien kautta pääsin tänne tekemään juuri niitä asioita, joita tein lapsena, kun ei ollut vielä minkäänlaisia paineita työelämästä. Olin 10-vuotias, kun rakensin kolmikerroksisen majan, jossa oli oma lämmitysjärjestelmä”, Pohjonen sanoo.
Sitten hän laittaa itsensä likoon.
”Ennen tänne tuloani olin aika eksynyt, luuseri jätkä, jolla varmaan oli kykyjä ja mahdollisuuksia tehdä paljonkin erilaisia asioita. Minulla kävi sellainen tuuri, että sain oikein kunnolla turpaani – elämältä. Sen sijaan, että miehestä olisi tullut turha paskanjankuttaja, minusta tulikin työteliäs kaveri ja ihan hyvä tyyppi.”
”Olin oikeasti ihan spede”, hän vielä jatkaa.
”Huolehdin kaikesta turhasta, urasta, tienaamisesta, siitä mitä pitäisi pystyä ostamaan. Ennen tarvitsin rahaa siihen, että pystyn ostamaan tietynlaisen kämpän, asunnon, loman tai kellon. Kaikki se on hävinnyt. Rahaa tarvitsen enää siihen, että voin tehdä asioita, joita haluan tehdä. Nämä maksavat 50 euroa”, Pohjonen sanoo ja näyttää kädessään olevaa Swatch-rannekelloa.
”Kerran kolmessa vuodessa käyn ostamassa itselleni uuden.”
