Pituuslyöntikilpailuiden epäviralliset MM-mitalit ratkottiin lokakuun lopulla Yhdysvaltojen Oklahomassa Winstar Casinon golfkentällä. Kisapaikka kuvaa hyvin sitä, mistä pituuslyönnissä on kyse – näyttävästä viihteestä.
Long drive -kisat, kuten niitä rapakon tuolla puolella kutsutaan, ovat vahvasti keskittyneet Yhdysvaltoihin ja Golf Channel tv-kanava jopa osti World Long Drive Championship -kilpailun konseptin, jota se pyrkii jatkossa kehittämään. Kilpailut se tietenkin näyttää kanavallaan, kuten tänäkin vuonna.
Maailman pisin draivaaja vuosimallia 2015 oli Tim Burke. Hän voitti kisan myös vuonna 2013. Re/Max World Long Drive Championship -kilpailu käytiin alkuerävaiheen jälkeen pudotuspelinä mies miestä vastaan, ja pisimmät lyönnit nähtiin jo välierä- ja puolivälierävaiheessa finaalin sijaan. Burken lyönti kantoi finaalissa 394 jaardia eli noin 360 metriä.
Suomen Kari Hyökki eteni kisassa 16 parhaan joukkoon. Hän muistelee, että jaettu 9:s sija on paras suomalaissaavutus kisan historiassa. Hyökin pisin lyönti kisassa kantoi 416 jaardia eli noin 380 metriä, mutta ensimmäisessä pudotuspeliottelussa tie nousi pystyyn.
”Kisaa näytettiin livenä Golf Channelilla ja alkuun piti keskittyä siihen, että ylipäänsä osuu palloon. Hävisin lopulta metrillä, mutta ennen ottelua ei käynyt mielessäkään että voisin hävitä. Käytin siinä matsissa eri mailaa kuin siihen asti ja valmistauduin jo seuraavaan rundiin, jossa oli tulossa kova kaveri vastaan. Se oli rookie-tason virhe, ei olisi pitänyt muuttaa game plania”, Hyökki sanoo jälkeenpäin tilannetta kerrattuaan.
Millään pitkän tähtäimen suunnitelmalla Hyökki ei kisaan lähtenyt. Vuotta aikaisemmin hän treenasi todella paljon ja tiesi, että pohja on hyvä. Edellisestä kisasta oli kuitenkin jo puolitoista vuotta.
Vankka urheilutausta
Hyökki on entinen ammattikoripalloilija, joka pelasi Suomen lisäksi, Virossa, Saksassa ja Ruotsissa, jossa on asunut vuodesta 2004. Yliopiston hän kävi Yhdysvalloissa.
Kari Hyökki on monen muun pituuslyönnisä pärjäävän lyöjän tapaan raamikas urheilija.
Kun koripallo loppui, alkoi Hyökki pyörittää omaa personal training -firmaa. Golfiin ja pituuslyöntiin hän tutustui vuonna 2007 vedettyään fysiikkaharjoituksia Upsala Golfklubbenin junioreille.
”Kokeilin siinä yhteydessä lyömistä itsekin ja löin heti hyvin. Innostuin pikkuhiljaa enemmän, mutta golfarina olen aika huono, tasoitus on 19. Yhden rundin tänä vuonna ehdin pelata”, hän kertoo.
Hyökki on lähes kaksimetrinen ja painoakin on 105 kiloa. Pääosa pituuslyöjistä onkin hänen tapaansa pitkiä ja lihaksikkaita atleetteja.
”On siellä lyhyempiäkin jätkiä, pienemmät jätkät lyövät monesti paremmalla tekniikalla ja sisältä ulos, kun pidemmillä lyöjillä on ongelmana päästä palloon hyvässä kulmassa”, Hyökki tiivistää.
Perusasiat keskiöön harjoittelussa
Hyökin mukaan pituuslyöntiharjoittelussa kannattaa kiinnittää huomiota voimaharjoitteluun ja lyöntitekniikkaan. Jos tekniikka on kunnossa, on voiman hankinta ensisijainen harjoituskohde, ja vastaavasti, kun voimaa on jo varressa, pitää tekniikka hioa kohdalleen.
Tulokset ovat kiinni myös välineistä. Oikealla varrella pallon lähtökulmaan ja alakierteeseen voidaan vaikuttaa paljon. Lajin huipuilla välinearsenaalista löytyy useita vaihtoehtoja kisoihin.
”Käsistä ja yläkropasta saat eniten nopeutta mailaan, mutta lyönti tietenkin on kokonaisuus; että saat väännettyä itsesi hyvään kulmaan ja keskikroppa on mukana lyönnissä. Jaloista paljon puhutaan, mutta monikaan ei pelkästään niillä pitkälle huhki. Toki se on hieman yksilöllistä, mutta kyllä ylävartalo ja kädet ovat avainasemassa”, hän sanoo.
Urheilun ja harjoittelun ammattilaisena Hyökki katsoo, että golfin voimaharjoittelua pyritään nykypäivänä tekemään liian vaikeaksi. Hän vannoo yksinkertaisten perusliikkeiden nimeen ja uskoo, että monissa monimutkaisemmissa, svingiin sopeutetuissa voimaharjoitteluinnovaatioissa kyse on enemmän markkinoinnista kuin käytännön kokemuksen osoittamasta hyödystä.
”Ihan perusfysiikkaharjoittelu auttaa. Koko svingi on yliajateltu. Peruspunttia vaan, ei ole mitään ideaa tehdä svingiliikkeitä salilla, vaan kroppa vahvemmaksi ja heikot lenkit treenataan pois. Joogan ja liikkuvuusharjoittelun kautta saa paikat vielä auki”, hän kiteyttää.
Hyökin mailanpäännopeus kisoissa liikkuu 140 mph:n tietämillä. Treeneissä hän on saavuttanut 150 mph:n tuloksen ja pallon lähtönopeus on ollut jopa 220 mph.
Hän myös muistuttaa siitä, että lyödäkseen pidemmälle, on opeteltava lyömään kovempaa. Draiveria on ulkoilutettava ahkerasti treeneissä, jotta pallo alkaisi lentää. On nurinkurista, että moni haaveilee pitkistä avauksista, mutta hioo rangella lyhyttä wedge-nostoa.
Pituuslyönnissä ei kuitenkaan menesty, ellei palloa pysty toimittamaan paitsi pitkälle myös ennalta määriteltyyn lyöntisektoriin. Se on yleensä noin 50 metriä leveä, riippuen siitä mihin lyödään. Joskus kisoja järjestetään väylällä, kun rangesta tulee takaseinä vastaan, ja silloin väylän leveys saattaa vaihdella.
Nykyisellään Hyökki asuu aivan golfkentän naapurissa, joten rangelle ei ole pitkä matka. Liekki harjoitteluun roihahti jälleen tämänvuotisen menestyksen myötä, joten ensi vuonna mies todennäköisesti on jälleen mukana kilpailemassa maailman pisimmän draivaajan tittelistä.
”Ensi kesänä olisi tarkoitus taas kisata ja varmaan saan kutsun myös tähän kisaan yllettyäni 16 parhaan joukkoon, kyllä tästä sai reilusti inspiraatiota treenaamiseen”, hän sanoo.
Sami Sarpakunnas
Tää voimaharjoitteluhan on täysin päinvastainen Campellin aikaisempaan juttuun Tigerista. Itse sain talven aikana mailanpäähän 7 mailia lisää nopeutta kotona voimailemalla. Golf on voimalaji jos meinaan haluaa menestyä huipulla niin salille mars.
Mutta eihän pituuslyönnillä ja golfilla ole mitään tekemistä toistensa kanssa! Se mitä tarvitset pituuslyönnissä, ei toimi golfin peluussa ja se mitä tarvitset golfin peluussa, ei tuo pituuslyöjälle mitään hyvää. Pituuslyönnissä vedät otsa rypyssä ja vähän kakkaakin housuissa sen minkä lähtee ja enemmän kun usein se lähtee pellolle. Golfissa taas kyse on tarkkuudesta ja pituuskontrollista. Ja hermoista, jotka pitää olla kontrollissa 4 tuntia putkeen. Pituuslyönnissä voittaa yhdellä onnekkaalla vedolla. Golfissa voi voittaa vain kun putit uppoavat neljä päivää putkeen. ISO ero. Tuokin suomalainen kaveri on surkea golfaaja, mutta ryttää voimalla pallon aina joskus varsin pitkälle. Pituuslyönti EI ole golfia.
Olen eieieie:n Kanssa samaa mielltä että lajit ovat eri mutta kyllä svingi on ylianalysoitu juttu golfissa….toki siinä on työsarkaa itse kullakin mutta kylla siitä niin monta kirjaa on kirjoitettu….keep it simple don`t be stupid