Rory McIlroyn kymmenen vuoden piinallinen odotus päättyi Augustassa värikkäiden vaiheiden jälkeen.
Mastersin sunnuntaista muodostui kaikkine käänteineen hyvin poikkeuksellinen päivä. Se sisälsi draaman kaaren, jollaista taitavinkaan käsikirjoittaja ei kykenisi trillerissään rakentaa. Päivä huipentui Augusta National Golf Clubilla Rory McIlroy ja Justin Rosen (-11) väliseen uusintaan, joka ratkesi lopulta McIlroyn tekemään birdieen ensimmäisellä playoff-reiällä.
Samalla päättyi McIlroyn yli kymmenen vuotta kestänyt kuiva jakso major-kilpailuissa. Mastersin voiton McIlroy pystyi ottamaan 17. yrityksellään. Voiton myötä McIlroysta tuli lajin historian kuudes kaikki majorit urallaan voittanut, eli career grand slamin saavuttanut pelaaja.
McIlroy lähti kilpailun päätöspäivään kahden lyönnin johtoasemassa. Kierros käynnistyi hänen osaltaan tuplabogilla, ja parin tehnyt pelikaveri Bryson DeChambeau nousi välittömästi tasoihin. Seuraavan reiän birdie vei ”tiedemiehen” jo kuskin paikalle, eivätkä hermoilleen McIlroyn otteet luvanneet hyvää.
Pohjoisirlantilainen kuitenkin piristyi ja vastasi DeChambeaun kahdella seuraavalla reiällä tekemään bogiin kahdella birdiellä. McIlroy teki peräkkäiset birdiet myös kierroksen puolivälissä tukevoittaen samalla johtoasemaa. Mutta tämä oli tapahtumien ketjussa vasta alkua.
McIlroy pelasi Amen Cornerin (reiät 11–13) yhteensä kolme yli, ja yhtäkkiä takaysillä oli useampi Mastersin voittajakandidaatti. Sisääntulon nihkeä alku pudotti DeChambeaun kärkikahinoista, ja suurimman hälinän ulkopuolella vahvasti pelanneiden Justin Rosen ja Ludvig Åbergin osakkeet alkoivat nousta.
Voittoputin upottua Rory McIlroy purskahti itkuun ja putosi polvilleen. Kuva: Getty Images
Loppusuoran lähestyessä kolmikko McIlroy–Rose–Åberg jakoi kärkipaikkaa, kunnes Rose siirtyi 16. reiän birdiellä yksin kilpailun johtoon. Seuraavalla livahtanut bogey näytti jo koituvan englantilaiselle kalliiksi, kunnes Rose upotti 18. viheriöllä pitkän birdie-putin siirtyen samalla kisan johtoon. Kierroksensa jälkeen Rose lähti rangelle lämmittelemään mahdollisen uusinnan varalle.
Toiseksi viimeisellä reiällä tullut birdie oli jo kääntämässä turnausta McIlroyn eduksi, kun vielä edellä pelannut Åberg sortui virheisiin, ja menetti pelin voitosta. McIlroy sai avauksensa keskelle 18. väylää, ja häneltä vaadittiin reilusta 110 metristä rutiiniparia voittoon.
Wedge-lyönti päätyi kuitenkin yllättäen oikeanpuoleiseen griinibunkkeriin. Lyönti hiekasta oli hyvä, mutta McIlroy ei onnistunut kovan hermopaineen alla laittamaan noin metrin pituista par- ja voittoputtia sisään. Tilanne muistutti hyvin paljon viime vuoden U.S. Openin ratkaisuhetkiä, jolloin McIlroy suti samankaltaisen lyhyen voittoputin ohi, ja takana tullut DeChambeau korjasi potin.
McIlroyn tyriminen antoi Roselle mahdollisuuden revanssiin, sillä englantilainen oli hävinnyt Mastersin edellisen uusinnan Sergio Garcialle vuoden 2017 turnauksessa. Molemmat iskivät playoff-reiällä (18) tarkan avauksen, ja lähestymiset olivat samaa tasoa. Hieman kauempana reiästä olleen Rosen birdie-putti meni aavistuksen ohi, eikä McIlroy antanut enää voiton karata käsistään.
Patience prevails. #themasterspic.twitter.com/8sBja7kiuz
— The Masters (@TheMasters) April 14, 2025
Hieman käteen jäänyt metrinen birdie-putti upposi reiän vasemmalta kaistalta sisään, ja maahan polvistunut McIlroy vuodatti herkistyneenä onnenkyyneleitä. Tuohon hetkeen purkautui jotain, mitä pelaaja vain McIlroyn pään sisällä voi käsittää.
Kymmenen vuoden odotus toi McIlroylle paitsi career grand slamin, myös katkaisi pelaajan hieman pidemmän voitottoman jakson major-turnauksissa. McIlroyn edellinen major-voitto oli peräisin Valhalla Golf Clubilla Louisvillessä pelatusta vuoden 2014 PGA Championshipistä.
Viiden suuren pelaajan rinnalle
Pian 36 vuotta täyttävästä McIlroysta tuli nyt virallisesti yksi golfin kaikkien aikojen legendoista hänen saavutettuaan himoitun career grand slamin. Tähän olivat ennen häntä pystyneet lajin modernilla aikakaudella Gene Sarazen, Ben Hogan, Gary Player, Jack Nicklaus ja Tiger Woods. Kaksi jälkimmäistä ovat onnistuneet tempussa kolmesti, muut yhden kerran.
Voitollaan 4,2 miljoonaa dollaria palkintorahaa ansainneelle McIlroylle voitto oli viides majoreissa ja kaikkiaan 41. lajin pääkiertueilla. Hän tukevoitti asemaansa maailmanlistan kakkosena, mutta matkaa kärjessä jatkavaan Scottie Scheffleriin on yhä paljon. Voittoa Augustassa puolustanut Scheffler (-8) sijoittui Mastersissa neljänneksi.
McIlroyn ja Rosen ohella top 10:een eurooppalaisista mahtui seitsemännen sijan ottanut Ruotsin Ludvig Åberg. Myös Rose teki historiaa Mastersissa, joskin kyseenalaista sellaista: hänestä tuli Ben Hoganin ohella vasta toinen pelaaja, joka on menettänyt kahdesti Mastersin voiton uusinnassa. Rose on voittanut urallaan yhden major-tittelin. Se tuli vuoden 2013 U.S. Openista. Olympiakultaa Rose voitti Rion kisoissa.
Kilpailussa oli mukana viisi amatööriä, jotka kaikki karsiutuivat. Siksi tänä vuonna ei ollut amatööripelaajaa läsnä voittajan takinpukemistilaisuudessa.
Lue seuraavaksi: Rory McIlroy on 18 reiän päässä career grand slamista, mutta tekeekö Bryson DeChambeau hänen haaveensa jälleen tyhjäksi?
Rorylla oli uskomattomat henkiset paineet jo ennen kisaa. Takaysi oli sitten Rorylle henkistä pahoinpitelyä, joka alkoi väylän 13 ratkaisuista ja niistä seuranneesta tuplasta. Pelissä oli kaikkea. Olin lähdössä nukkumaan, kun Rory teki käsittämättömän hienon ja vaikean lyönnin väylällä 15. 18 väylän avauksen jälkeen voitiin valita jo green jacket Rorylle. Mutta ei.
Playoff-reiän Rosen lähestyminen pisti Roryn tukalaan paikkaan uudelleen. Hän kesti ja teki vielä paremman lyönnin.
Voittaminen Masterissa ei ole helppoa ja Rorylle se näytti jo mahdottomalle. Onneksi ei ollut.
Tämä oli todellista tunteiden vuoristorataa myös kotisohvalla. Rory ei ole kyllä kylmähermoisin, vaikka osaakin pelata. 13 väylä oli jotain käsittämätöntä varmistelun kaltaista sähellystä kun lyö 70m päästä ojaan. Onneksi 15 ja 17 väylän lähestymiset oli rautaa ellei peräti terästä. 18 väylällä silti bunkkeriin 115m päästä? Ei kovin luotettavaa johdonmukaisuutta lyömisessä. Jos olisi hävinnyt, ennustan että iso osa kotisohvan pelaajista ei enää jännittelisi hänen vuokseen. Liian raskasta on katsoa ja liki aina isossa paikassa pettyä.
Tiukkaakin tiukempaa oli voittaminen Rorylle, mutta luulen että tämän jälkeen näemme Rory 2:n aikakuden alkavan. Paineet ovat poissa, paikka legendojen joukossa varmistettu ja taidot ovat tallella.
Näin se on, että Roryn pahin vastustaja oli eilen Rory. Onneksi pää pysyi nipin napin kasassa. Viimeisen putin jälkeen pystyi hyvin näkemään mitkä paineet vuosien varrella on kertyneet puuttuvasta Majorista ja major-voittojen puutteesta.
Pikkukevennyksenä voi mainita, että Reed varmaan miettii kolmea puttia metristä 13.:lla kun ekan upottamalla olisi ollut uusinnassa. Toki teki bonus hole-outin 17:lla.
Aika paljon urheilua seuranneena pitää kyllä sanoa, että nyt oli kyllä sellainen näytelmä mitä en ole koskaan kokenut ja tuskin tulen kokemaan. Tässä oli taas huikea esimerkki, että voi tehdä historiaa, vaikka pää ei kestä. Olen tältä palstalta oppinut, että päät ei vaan kestä, mutta sillä ei näköjään kuitenkaan ole suurta merkitystä.
Kova oli yritys hävitä, mutta ei ihan onnistunut, kun ei ollut ketään joka olisi ottanut voiton itselleen. On tietysti mahdollista, että tästä alkaa uskomaton major voittojen putki nyt kun sen ensimmäisen sai näin pitkän yrittämisen jälkeen, mutta epäilen sitä kyllä vahvasti.
”Kova oli yritys hävitä”
Rorylla oli tilanteessa, jossa pelko epäonnistumisesta muutti ratkaisuja huonoksi tuon tason pelaajalle. Sulamiset Masterissa takaysillä selvässä johdosssa alkoivat kummitella.. Väylän 13 kolmas lyönti, jossa hän päätti ratkaista kisan, oli todella outo. Kun pelisuunnitelmana oli pelata varma par, lähti hän turhaan typerään riskin ottoon. Tämä tapahtuma muutti pelin kulun ja saimme ”nauttia” uskomattomasta draamasta, jolla oli onnellinen loppu.
Jokainen pelaa tunteella, mutta Rory myös näyttää tunteen.
Rory on nyt yksi suurista ja pelaaminen voi olla rennompaa. Enään ei ole pakko voittaa – nyt voi voittaa. Mielenkiintoista nähdä Rory, kun hän palaa kilpakentille.
Brysonin huono rautapeli oli yllätys. Rose tuli takaisin peliin vahvasti. Ludvig pääsi testaamaan jälleen voittotaistelussa pelaamista. Lowry romahti. Gonnors kadotti osittain pelin, jne
Jännittävää oli
”Väylän 13 kolmas lyönti, jossa hän päätti ratkaista kisan, oli todella outo. Kun pelisuunnitelmana oli pelata varma par, lähti hän turhaan typerään riskin ottoon.”
Mikä se typerä riskinotto oli? Eikös kolmas lyönti ollut vain epäonnistunut 80 m lyönti ilman ylimääräistä riskinottoa? Edellisillä kierroksilla riskiä kyllä oli: heti toisella päälle ja birdie – eagle – birdie.
Eiköhän se tarpeeton riskinotto 13:lla ollut yrittäminen wedgellä suoraan lipulle sen sijaan, että olisi tähdännyt vasemmalle reiän yläpuolelle. Itse asiassa Rory sanoi tähdänneensä hieman lipusta oikealla, kun oletti pallon ylämäkimakuun tuovan lyöntiä vasemmalle. Lähti pelaamaan väylää matalan riskin taktiikalla, mutta ei vienyt sitä loppuun saakka.
Tuosta 13 voidaan olla monta mieltä. Vasemmalta pallo oli ”valunut” mukavasti lipulle ja ollut lähes riskitön.
Typerä varmasti väärä sana. Oikeampi lienee turha suunnitelman muutos.
Onneksi tuo muutos ei kaatanut peliä vaan toi jännitystä kotikatsomoihin ja lopputuloshan oli hyvä.
Sanoisin, että kaikilla pelaajilla on kokemus varmisteluun lähtemisestä ja miten siitä tulee usein säätöä ja sätöstä.
Jo Roryn 2. lyönti 13:sta, se varmistelu jäi vain 5m päähään ojasta. Aika lähellä katastrofia jo sekin…. kolmas sitten – outoa etti lyönyt keskelle, josta pallo valuu lipulle. Ettei vaan olisi ollut huono strategia ja huono toteutus yhdessä. Näin käy varmistelevassa pelissä usein.
”Ettei vaan olisi ollut huono strategia ja huono toteutus yhdessä.”
Näin siinä taisi käydä.
(Omasta mielestäni kolmas lyönti vain puoli metriä pitempänä olisi jättänyt pallon griinille. Tämä tulkinta Mastersin ylemmän videon perusteella. Alemman videon grafiikka vääristää. Livenä en lyöntiä nähnyt).
Ai ensimmäinen majorvoitto? Heh.
Eikun ensimmäinen voitto ammattilaisena… Tietysti tarkoitin ensimmäistä major voittoa. Kaikkihan sen tietää, että Rory on voittanut joskus kun pelasi enemmän European tourilla.
ruukulla on heikko sarkasmi tai heikot tiedot…
Roryllä on nyt about 30kpl ammattilaiskisan voittoa ja 5 Major-voittoa. Ensimmäinen Mastersin major-kisan voitto tuli nyt 11. yrittämän jälkeen, tai oikeammin 14 kertaa hän on siellä voittoa yrittänyt.
En osaa sanoa onko ruukun viesti sarkasmia ja miltä osin tai sitten hän sekoittaa majorin ja mastersin sujuvasti keskenään. Vähän sama kuin kertoisi Tigerin voittaneen yhden majorin.
Virheitä tai vähän epäselviä viestejä tulee ja täällä ei voi editoida, mutta luulisi sitä nyt tyhmänkin tajuavan silti mitä tarkoitan varsinkin kun on luukenut artikkelin. Muutetaan yksi sana jos se avaisi tämän myös sinulle.
On tietysti mahdollista, että tästä alkaa uskomaton major voittojen putki nyt kun sen ensimmäisen sai näin pitkän tauon jälkeen, mutta epäilen sitä kyllä vahvasti.
Tuohan selvensikin paljon…
Su alleviivasi kaikkea sitä mikä urheilussa on kiinnostavaa ja mikä ei.
Rory pelaa niin tuntella, niin tunteella. Mutta kyllä draaman kaari oli uskomaton, ja loppujen lopuksi ”suuren yleisön suosikki” voitti. En ole koskaan kuullut jenkki-yleisön kannustavan britti-pelaajaa yhtä fanaattisesti kuin eilen Rorya. Ei tällaista hurmiota taida ihan heti tulla vastaan. Loistavaa golf-viihdettä!
Olihan kisa! En muista vastaavaa golfnäytelmää.
Ja meidän molemmat selostajat onnistuivat hienosti, tunteella mentiin myös selostamassa.
Siis selostamossa.
Elämäni 2. paras urheilulähetys. 1. on edelleen Medinahin ihme.
“Olihan kisa! En muista vastaavaa golfnäytelmää.”
Oli kyllä huikea kisa ja jää historiaan. Rory on Tigerin manttelinperijä.
Rory löi kisassa muutamia sellaisia lähestymisiä ettei kenelläkään muulla olisi ollut sellaisiin taitoa olemassa. Onneksi voitti, niin esimerkiksi 15 reiiän lauantain ja sunnuntain lähestymisiä on kiva katsella uudestaan. Eka kierroksella Rory sähläsi samalla reiällä tuplan. Eipä tosiaan ollut golfin katsominen tylsää tällä kertaa.