Oliver Lindell on näillä näkymin ainoa ensi vuonna vahvalla kategorialla haastajakiertueella pelaava suomalainen.
Challenge Tourin varsinainen kausi tuli viime viikonvaihteessa Englannissa käydyssä turnauksessa päätökseen. English Trophy pelattiin ilman tällä kaudella parhaiten haastajakiertueella menestynyttä suomalaista, Oliver Lindelliä, jonka kategoria ei riittänyt kisapaikkaan.
”Vähän jäi harmittamaan, etten saanut paikkaa viime viikon kisaan, kun oli kuitenkin kaikki mahdollisuudet ottaa edellisellä viikolla top 10 -sijoitus. Kipeänä tuli pelattua se viikonloppu Plymouthissa, enkä ole vieläkään kunnossa”, hän sanoi.
Lindell jäi vaisusti sujuneella edelliskaudella kiertueen Road to Mallorca -listalla sijalle 147, mikä heikensi hänen mahdollisuuksiaan päästä tänä vuonna joihinkin kilpailuihin. Muutamassa tapauksessa Lindell sai kiertueen johtajan kutsun turnaukseen.
Kisoja porvoolaiselle kertyi kaudella 2022 kaikkiaan 18. Hän otti heinäkuussa uransa kovimman CT-sijoituksen oltuaan Itävallan turnauksessa kolmas, ja ylsi myös toisen kerran top 5:een. Lindell sijoittui rankingissa 55:nneksi, kun 45 parasta pääsee marraskuun alussa pelattavaan Challenge Tour Grand Final -kilpailuun.
”Paljon hyvää oli tässä kaudessa. Sain vahvan kategorian ensi vuodelle, joten minimitavoite tuli hoidettua. On ollut taas kiva pelata golfia, kun ei ole ollut järkyttävää stressiä siitä, mihin pallo hupullisilla mailoilla tiiltä lähtee.”
Vaikka edellisen kerran kaudella 2020 CT-finaalissa pelannutta Lindelliä, 24, ei kauden loppuhuipennuksessa nähdä, ovat vuoden tärkeimmät koitokset vasta edessäpäin. Hän pelaa seuraavan kerran marraskuussa DP World Tourin karsintojen kakkosvaiheen kilpailussa.
”Ennen kauden alkua tavoite oli päästä DPWT:n karsinnoista läpi, joten sitä kohti mennään. Kunhan nyt vain tulisi terveeksi.”
Kaikki mitä on tullut, on mennyt
Inflaatio ja epävakaa maailmantilanne puree kaikkialla, eikä se helpota maltillisella budjetilla eri puolilla Eurooppaa matkustavaa Challenge Tourin pelaajaa.
”Kisabudjettia en ole käynyt vielä läpi, mutta kaikki mitä on tullut, on mennyt. Tänä vuonna on ollut aivan järjettömät lentojen hinnat. Se johtuu osittain siitä, että on joutunut tekemään varaukset aika loppuvaiheessa, kun ei ole tiennyt, pääseekö kisaan mukaan.”
Tärkeässä roolissa Lindellin matkassa on ollut ”sarjaporrasta” ylempänä pelaavan Mikko Korhosen säätiö, 59 Fund, ja sen tarjoama rahallinen tuki.
”59 Fund on tukenut koko sen olemassaolon ajan, ja ei voi olla kuin kiitollinen, että siellä uskotaan meikäläiseen”, Lindell iloitsi.
Hän on lähdössä ilmeisesti ensi viikon torstaina valmistautumaan karsintoihin. Lindell pelaa kakkosvaiheen kilpailunsa Isla Canele Linksillä, joka on hänelle täysin uusi tuttavuus. Paikan päälle matkustaa myös Juha Juvonen, joka toimii valmennettavansa caddiena turnauksessa.
Lauri Ruuska ei ollut tyytyväinen avaustensa tarkkuuteen tällä kaudella. Kuva: Getty Images
Mahdollisuutensa kattavaan CT-kategoriaan (top 70) oli myös Lauri Ruuskalla, joka keikkui English Trophyssä ensimmäisen päivän jälkeen aivan kärjen tuntumassa. Kovalla sijoituksella hän olisi noussut vahvan kortin haltijaksi, mutta joutui pettymään koettuaan karsiutumisen.
Ruuska jäi lopulta rankingissa sijalle 100, mikä tarkoittaa sitä, että hänen kategoriansa on ensi kaudella samaa tasoa kuin tänä vuonna. Hän pelasi kuluvalla kaudella 17 kilpailua, joista osan villeillä korteilla.
”Pelimääriin olen tyytyväinen, mutta ihan liikaa tuli karsiutumisia. Alkukaudella tuli huonoja avauskierroksia, ja sen jälkeen peli koheni. Loppukaudesta kävi päinvastoin”, sanoi Dormy Openissa Ruotsissa uransa parhaalla esityksellään kolmannen sijan ottanut Ruuska.
On pitänyt hidastaa mailanpään vauhtia, jotta saisi vastineeksi tarkkuutta.
Tarinagolfin pelaaja ei selviytynyt DPWT:n ykkösvaiheen karsinnoista jatkoon, joten hänen kilpailunsa on tämän vuoden osalta pelattu. Ensi kauden kuvioita Ruuska ei ole ehtinyt vielä miettiä, sillä pelien päättymisestä ei ole vielä viikkoakaan.
”Vähän on takki tyhjänä. On tämä ammattilaisuus melkoinen oravanpyörä, ja vapaat viikot kauden aikana vähissä. Seuraavaksi pitäisi miettiä, miten olisi parempi pelaaja pidemmällä tähtäimellä. Heikko kausi laittaa pohtimaan kokonaisuutena, miten ensi kaudella voisi ottaa isomman askeleen. Se saattaa vaatia muutoksia monellakin tapaa.”
Ruutia riittäisi pidempiinkin avauksiin
Tärkein pelillinen kehityskohde on avaukset, jotka ottivat tänä vuonna takapakkia. Draiveista revitään koko ajan enemmän kilpailuetua, ja menestyjät valloittavat strokes gained: driving -tilaston kärkipaikat.
”Lyhyet raudat ja wedget menivät eteenpäin, mutta draivien kanssa oli ongelmia. Pituus on aina ollut vahvuuteni, mutta avaukset pitäisi saada paljon useammin ruutuun. Tästä syystä en ole voinut kilpailutilanteessa käyttää draiveissa koko kapasiteettiani. On pitänyt hidastaa mailanpään vauhtia, jotta saisi vastineeksi tarkkuutta.”
Ruuska, 28, muistutti, että kilpailu kansainvälisillä ammattilaiskentillä kovenee jatkuvasti, ja esimerkiksi Pohjoismaiden kiertueelta on tänä päivänä työlästä lunastaa paikka Challenge Tourille.
”Koko ajan tulee Nordic Liigaan lisää taitavia tanskalaisia ja ruotsalaisia. Esimerkiksi kiertueen rankingia johtava Simon Forsström on sijoittunut Challenge Tourilla kolmesti top 10:een kahden viimeisen kuukauden aikana.”
Suomalaisista ainoana vahvalla CT-kategorialla tänä vuonna pelannut Roope Kakko oli kokonaiskilpailussa 101:s ja Matias Honkala 134:s. Hekin saavuttivat yhden top 10 -sijoituksen, mutta eivät pystyneet isossa kuvassa odotetun kaltaisiin suorituksiin. Alex Hietala (167:s) ja Kim Koivu (258:s) ovat ensi kaudella villien korttien varassa.
Nordic Liigan rankingin parhaat suomalaiset olivat Niclas Hellberg (37:s) ja Juuso Kahlos (39:s). Alps Tourilla Eemil Alajärvi ilahdutti 22. sijallaan. Saksan Pro Golf Tourin Order of Meritissä Alex Hietala oli 48:s ja Lassi Burman 67:s.
Kunkin satelliittikiertueen kokonaiskilpailun viisi parasta saavat vahvan kategorian Challenge Tourille seuraavaksi kaudeksi.
Eikös noistakin povattu uusia Ilosia suomeen, mutta ei ole kun vain yksii ”the great one” Mikko Ilonen. Korhonen on ehkä lähin manttelinperijä, niin menestyksensäkin kuin koneutensa ansiosta. Sitten tulee nämä kaikki muut aika tasapaksussa järjestyksessä.
Olipa masentava kommentti. Voimme jättää omaan arvoonsa.
Tsemppiä Oliver ja Lauri.
Katsomosta on helppo huudella. Harva tuolla on meistä pelannut.
Masentava kommentti ?
On selvää että se masentaa kun näyttää siltä että nykyiset yrittäjät ei vaan pysty ottamaan seuraavaa askelta kakkoskiertueella.
Tälläkin kaudella on moni käynyt kokeilemassa mm. Kakko, Lindel, Ruuska, Saulo etc. eikä käytännössä kukaan ole vakuuttanut.
On jossain yksittäisessä kisassa muutamat jopa onnistuneet mutta kuten zz totesi niin näyttää kyllä siltä että tasapaksua on kakkoskentän pelaajat …
Faktaahan tulokset ovat ja pelaajat varmaan eniten sitä mieltä, että parannettavaa on, kuten jutussa kommentoivat.
Mutta nimimerkin takaa tylyttäminen.. masentavaa suomi-meininkiä.
Totta kai mediassa hehkutetaan ”lupauksia” ja harva toteutuu (heti). Sitten jos ei natsaa, niin masentaja palaa näihin ennakkojuttuihin jälkiviisaana.
Nyt olisi hyvä jo liputtaa kehen uskoo ensi kaudella ja kehen ei. Minä uskon, että joku suomalainen onnistuu hyvin CT:llä ja en tylyltä, vaikka ei onnistuisi. Hatunnosto kaikille kisaan lähteville.
Jos nyt ihan faktojs puhutaan niin tiedän urheilusta jotain, löytyy esim kaapista useampi piirin mestaruus sulkapallossa ja ihan hyvä olen ollut soittimien ja luovuudenkin parissa. Nyt työskentelen keskisuurelle yrityksellr, joten harrastuksille ei niin aikaa, mutta tiedän mitä raaka tulos vaati. Tahtoisin vaan että nykypolvi olis sisukas ja pärjäis täällö harmaassa ja tois meille ulkomailta sitä glooriaa. Joko se tai sitten uudet olympialaiset helsingiin kunnviimeksi ollut 1952.