Viimeiseksi bongaukseksi jäi Porin Golfkerhon kenttä Kalaforniassa.
Elettiin 2000-luvun alkuvuosia, ja Jean S -yhtyeellä meni kovaa. Keikkaa riitti, ja kolmikymppiset kaverit viettivät reipasta muusikkoelämää.
Sitten hotellielämä alkoi kyllästyttää. Samoin oluen hörppiminen. Jotain piti keksiä tilalle.
Ensin pelattiin tennistä, mutta sitä kesti vain vuoden. Sitten kuvioihin astui golf.
Bändin yhdestätoista jäsenestä kymmenen suoritti green cardin. Noin puolet porukasta pelasi aktiivisesti ja yksi, solisti Antti Paavilainen, hurahti golfiin ihan perusteellisesti.
”Mä laitoin kuule mun svingin kokonaan uusiksi”, Paavilainen sanoo Porin Golfkerhon parkkipaikalla. Hän on saapunut Kokemäenjoen suistossa sijaitsevalle Kalafornian kentälle Forssasta, jossa on valmisteltu ensi vuonna ensi-iltansa Forssan Teatterissa saavaa Ulvova Mylläri -musikaalia.
Muusikot suhtautuvat golfiin hyvin kunnioittavasti.
Paavilainen on ajanut Forssasta puolentoista tunnin matkan Poriin, vaikka Espoon koti olisi ollut täsmälleen päinvastaisessa suunnassa.
Länsirannikon vierailulle on tällä kertaa kuitenkin erinomaisen hyvä syy: vuosikaudet ympäri Suomea keikkaillut Paavilainen on pelannut maamme kaikki 18-reikäiset golfkentät – yhtä lukuun ottamatta.
Viimeinen puuttuva lenkki on – hieman erikoisesti – Suomen kolmanneksi vanhimman golfseuran, Porin Golfkerhon, kenttä Porin Kalaforniassa.
”Kun olemme käyneet keikkailemassa näillä seuduilla, olen käynyt pelaamassa alueen muita kenttiä, kuten Yyterin ja Rauman, mutta tämä on vain sattumalta jäänyt väliin. Mitään erityistä syytä siihen, miksi juuri Porin Golfkerhon kenttä jäi viimeiseksi, ei ole”, Paavilainen sanoo.
Länsi-Suomessa on satanut edeltävänä päivänä rankasti, mutta nyt paistaa aurinko, eikä ilmassa ole tuulen virettäkään. Savipohjainen kenttä on imenyt sadeveden hämmästyttävästi sisäänsä ja pinnat ovat syksyn olosuhteisiin nähden erinomaisessa pelikunnossa. Naapuriväyliltä kuuluvat äänet kantautuvat kirkkaina. Tunnelma on seisova ja korostuneen rauhallinen, samankaltainen kuin usein Porin toisella kentällä Yyterissä.
Paavilainen avaa kierroksensa ihan mukiinmenevällä draivilla, ja komean saavutuksen viimeinen etappi voi alkaa.
”Tilanne on itse asiassa ollut jo useamman vuoden ajan se, että multa on puuttunut listalta enää muutama kenttä. Nyt saadaan tämä asia vihdoin pois päiväjärjestyksestä”, Paavilainen sanoo.
Lyönnistä näkee, että svingiremontti on yhä kesken. Gumbölen pron Timo Rantasen reseptein rakennettua uutta svingiä ajetaan vielä sisään. Otteista, olemuksesta ja mielentilasta näkee, että halu parantaa peliä on Paavilaisella kova. Tasoitus on pudonnut parhaimmillaan yhdeksään. Nyt se on 12,1.
Paavilaisen mukaan moni muusikkopiireissä lajiin vihkiytynyt suhtautuu golfharrastukseensa melko vakavasti.
”Vaikka musiikkia soitetaan yhdessä muiden kanssa ja esiinnytään yleisöille, jokainen rakentaa pohjat itse, ja se on aika yksinäistä puuhaa. Ihan sama on golfissa. Musta tuntuu, että muusikot suhtautuvat golfiin hyvin kunnioittavasti”, Paavilainen sanoo.
Yhden käden tyylinäyte.
Hänen pelinsä alkaa ensimmäisten reikien jälkeen lämmetä. Mutta itseluottamus ei ole svingiremontin jäljiltä vielä aivan huipussaan.
Kalafornian kahdeksannella reiällä, yli 500-metrisellä par-viitosella, Paavilainen lyö hyvän draivin väylän oikeaan reunaan.
”Jaahas, nyt olisi aika kokeilla puukolmosta väylältä. Viimeksi onnistuin siinä kaksi vuotta sitten Kuusamossa”, Paavilainen hymähtää.
Pari reikää myöhemmin hän ottaa griinillä kolme puttia, jo viidennen kerran kierroksen aikana, ja tekee tuplan.
”Tuplassa ei ole mitään hyvää! Paitsi jos joku kettu kantaa pallon reikään, jolloin siitä voi löytää edes huumoria. Mutta tuplaa ei pysty mitenkään selittämään”, Paavilainen manaa, pilke silmäkulmassa.
Muutama ysireikäinen, muun muassa Eerikkala ja Hiisi-Golf, ovat vielä kokematta.
Tulosten valossa Kalafornian kierroksesta ei jää paljon kerrottavaa, mutta vielä se ei Paavilaista sanottavasti häiritse. Prosessi on kesken. Seuraavana päivänä hän aikoo pelata Gumbölessä yhdeksän reikää Rantasen valvovan silmän alla. Sen perusteella uuteen svingiin tehdään seuraavat viilaukset.
Viimeinen putti uppoaa ja yksi luku golfharrastuksen uralla on tullut täyteen. Antti Paavilainen on pelannut kaikki Suomen 18-reikäiset golfkentät.
Kenttien kiertäminen kuitenkin jatkuu, sillä golf vetää puoleensa ja elämä vie edelleen luontevasti ympäri maata. Jean S:n alkuperäinen kokoonpano jätti vaiheittain yhtyeen, mutta osa jatkaa uudessa Säädyttömät-bilebändissä. Paavilaisella on myös oma yhtye Antti Paavilainen Band, jossa hän pääsee tekemään omaa musiikkia.
Myös teatteriproduktiot jatkuvat. Forssan Teatterin Ulvovan myllärin lisäksi Paavilainen vetää jälleen ensi kesänä Kari Tapion nimiroolin komediallisessa musiikkinäytelmässä, jota esitettiin tänä vuonna Lappeenrannan kesäteatterissa. Ensi kesänä esityspaikkana on Vantaalla sijaitseva Ravintola Backaksen Tapahtumakeskus Puimala.
Mutta jokin golfhaaste täytyy ennen pitkää keksiä.
Jotain Paavilaisella on jo mielessään, sillä kenttäbongarin listassa on vielä aukkoja. Muutama ysireikäinen, muun muassa Eerikkala ja Hiisi-Golf, ovat vielä kokematta, samoin monet maamme lukuisista par 3 -kentistä.
”En tiiä mikä on seuraava haaste”, Paavilainen sanoo. ”Jos oon viisas, niin lopetan lajin. Ja jos sama hulluus jatkuu, niin ennen kuin mä oon kuuskymppinen, olen pelannut jokaisen väylän, joka Suomesta löytyy.”
Lue seuraavaksi: Montako golfkenttää olet pelannut? Kenttäbongauslaskuri kertoo sen sinulle