KOK:n urheilijakomission puheenjohtajana Terho näkee aitiopaikalta, kuinka paljon olympialiike tekee näkymätöntä työtä.
Emma Terho valittiin Kansainvälisen Olympiakomitean urheilijakomission puheenjohtajaksi reilu vuosi sitten. Sen myötä hän kuuluu myös KOK:n hallitukseen. Muihin luottamustehtäviin kuuluvat muun muassa jäsenyydet Suomen Olympiakomitean hallituksessa ja Jääkiekkoliiton hallituksessa.
Olympialiikettä ovat ravistelleet skandaalit liittyen korruptioon, ihmisoikeuksiin ja kestävästi rakennettuihin suorituspaikkoihin. Kaiken keskellä olympialaiset ovat paisuneet valtavaksi tapahtumaksi. Sille halutaan laittaa stoppi.
“Olympialiikkeessä on tehty muutoksia, jotka ovat olleet välttämättömiä. Koko ajan etsitään asioita, joita voidaan optimoida paremmin. Jos lisärakentamista tehdään, onko sen ykkösmotiivi aidosti tukea kaupungin pitkän aikavälin kehittämistä, millaisia palveluita kisojen aikana tarvitaan ja kuinka paljon, onko kaikkia akkreditointeja liikaa, kuinka iso tv-keskuksen pitää olla ja niin edelleen. Korona toi mukanaan sen, että kokouksia pidetään etänä, jos se on mahdollista.”
“Kisat eivät voi enää kasvaa. Olympialiike on globaali, joten mielipiteitä ja näkökulmia on toki laidasta laitaan, mutta esimerkiksi syyskuussa julkaistu ihmisoikeusstrategia on tärkeä asia.”
Olympialaisten mielenkiintoinen kilpailu liittyy kisaisännyyteen. Kaupunkiin, joka kisat haluaa, lähtee KOK:lta monet olympialaiset kokenut tiimi keskustelemaan muun muassa kestävästi järjestettävistä kisoista. Hakukriteerejä on myös selkeytetty.
“Los Angelesissa (2028) ei rakenneta mitään uutta. Pariisissa (2024) 98 prosenttia on valmiina tai väliaikaisilla ratkaisuilla toteutettu”, Terho tähdentää.
“Olen huomannut, että muutoksia parempaan on tehty viime vuosien aikana valtavasti, mutta on selvä, että tätä täytyy myös jatkaa. Mielikuvat laahaavat osin perässä.”
Golf ja olympialaiset
Golf palasi olympialajiksi 112 vuoden tauon jälkeen Riossa 2016. Tokiossa kilpailuja häiritsi korona, jonka takia yleisöä ei päässyt paikalle. Terho pääsi katsomaan omien tehtäviensä puitteissa Tokion olympiagolfiakin ja kiertämään suomalaispelaajien mukana. Lähietäisyydeltä hän näki maailmantähdistä esimerkiksi Rory McIlroyn.
Golfin suurimmat turnaukset ovat luonnollisesti majoreita. Tulevilta olympialaisilta on lupa odottaa golfin asettumista merkittäväksi lajiksi koko kisoissa.
“Golf pärjää omillaan, mutta tuo ehdottomasti lisäarvoa, kun on mukana. Mitä olen urheilijoiden kanssa puhunut, niin he arvostavat sitä, että ovat osa maansa olympiajoukkuetta.”
Pariisin kisoissa golf pelataan Ryder Cupista tutulla Le Golf Nationalin kentällä. Golfin isot kiertueet pyörivät olympialaisten aikaan kuumimmillaan. Pariisin olympialaiset alkavat heinäkuussa 2024 viisi päivää The Openin päättymisen jälkeen. Olympiagolf alkaa elokuun ensimmäisenä päivänä.
“Golfkiertueiden kalenterit pitää olla sellaisia, että olympialaisiin on järkevää osallistua. Ranking-järjestelmän täytyy myös olla sellainen, ettei pelaajien tarvitse tehdä uhrauksia, mihin turnauksiin osallistuu. Mitä enemmän on parhaita pelaajia, niin sitä isompi huomioarvo on”, Terho näkee.
“Golfissa pystytään olympialaisissa varmasti kehittämään esimerkiksi tv-tuotetta ja tuomaan esiin pelaajien välisiä kaksinkamppailuita. Myös tulevat kaupungit Pariisi ja L.A. ovat paikkoja, joissa golfilla on luontaisesti perinteitä”, hän sanoo.
Terho tunnettiin pelaajana, joka ei antanut periksi missään tilanteessa. Kuva: Martin Rose/Getty Images
Terho lähti lukion jälkeen opiskelemaan ja pelaamaan jääkiekkoa Ohio Staten yliopistoon. Tuolloin hän sai ensikosketuksensa golfiin. Samassa joukkueessa moni muukin oli kiinnostunut golfista, joten pelikaverit suuntasivat silloin tällöin golfviheriöillekin.
“Koululla oli hienot kentät, joihin pääsi ilman green cardia ja muutenkin edullisesti pelaamaan. Aika matalalla kynnyksellä oli helppoa mennä kokeilemaan golfia. Varmasti olisin pelannut enemmänkin, jos olisin viettänyt useamman kesän siellä”, Terho kertoo golfuransa alkuhetkistä.
Pelikavereiden kanssa Terho teki varsinkin ensimmäisenä vuotena lähes kaiken, mitä päivän aikana ikinä tekikin.
“Eka vuonna asuin kampuksella kolmen muun pelikaverin kanssa 15 neliön kämpässä. Kävimme samoilla tunneilla, treeneissä ja viikonloppuisin olimme samoilla pelireissuilla. Edelleen ollaan hyvissä väleissä”, Terho naurahtaa.
“Yhdessä kasvoimme siellä aikuisiksi. Toisena vuonna muutin pois kampukselta ja jouduin itse hoitamaan vuokrasopimukset, sähkösopparit, vakuutukset ja muut. Yliopistoissa ei ollut ennen minua kovin montaa suomalaispelaajaa käynyt, joten ei ollut oikein ketään keneltä kysyä kaikista asioista.”
Terho luki itsensä rahoituksen kandiksi Ohio Statesta ja viimeisteli tutkintonsa maisteriksi myöhemmin Aalto-yliopistossa. Nykyään hän työskentelee osa-aikaisena pankkialalla.
Viidet olympialaiset ja kahdeksat MM-kisat. Kaksi olympiapronssia, neljä MM-pronssia, seitsemän SM-kultaa, Venäjän mestaruus ja valinta MM-kisojen tähdistökentälliseen. Terhon saavutukset urheilu-uralta ovat mittavat. Hän on edelleen nuorin suomalainen olympiamitalisti. Naganon kisoissa 1998 naisten jääkiekko oli ensimmäistä kertaa mukana olympiaohjelmassa ja tuolloin 16-vuotias Terho kuului pronssia voittaneeseen joukkueeseen.
Urheilijoiden sopeutumisesta “normaaliin työelämään” puhutaan paljon. Tavoitteellinen ja päämäärätietoinen asenne voi samaan aikaan olla vahvuus ja heikkous. Terholla jääkiekkoura antoi varsinkin hänen ensimmäiseen työpaikkaansa hyviä eväitä.
“Kävin kauppaa valtion lainoilla ja se on todella nopeatempoista hommaa. Jos teki väärän valinnan, niin se piti käsitellä nopeasti ja asioihin täytyi muutenkin reagoida heti. Työelämässä tehdään paljon asioita tiimeinä ja onnistuneeseen lopputulokseen tarvitaan muita ihmisiä. Tällaisiin asioihin lätkäurasta oli hyötyä.”
Lätkäuran jälkeen on ollut aikaa tavoitteellisemmalle golfille
Emma Terho teki debyyttinsä naisten SM-sarjassa vasta 14-vuotiaana syksyllä 1996. Viimeisen täyden kautensa hän pelasi naisten pääsarjatasolla 2013–2014. Sen jälkeen yksittäisiä pelejä tuli vielä muutamia seuraavina kausina. Keväällä 2017 hän pelasi käytännössä vain pudotuspelit, jotka päättyivät SM-hopeaan.
Nykyään Terho viilettää espoolaisessa harrastejoukkueessa Liukkaissa Leideissä, jossa pelaa tuttuja pelikavereita vuosien varrelta. Tennis, padel, pyöräily ja golf kuuluvat edelleen aktiivisesti urheilevan Terhon lajeihin.
“Kolme vuotta sitten aloin pelaamaan taas enemmän golfia, kun lapset alkoivat olla sen ikäisiä, että heidät voi jättää keskenään kotiin ja kiekon kesäharjoittelu sekä talven leiripoissaoloja varten tehdyt työtunnit eivät ole täyttäneet kesiä.”
Gumböle Golfin lähistöllä asuva Terho pelaa paljon aamuysejä, mutta kokonaisia kierroksia on tullut tällä kaudella myös mukavat nelisenkymmentä.
Kiekkouran ollessa täydessä vauhdissa golf oli Terholle vain mukavaa ajanvietettä. Sitä se on toki edelleen, mutta nyt hän on ottanut prolta valmennustunteja halutessaan kehittyä paremmaksi.
“Olisi varmaan kannattanut käydä prolla jo aiemmin”, Terho nauraa.
“Kolme vuotta sitten vaihdoin kätisyyden leftille. Lätkää ja muita lajeja pelasin siltä puolelta, niin svingi on paljon luonnollisempi. Jääkiekosta on varmaan sellainen hyöty ollut golfiin, että ymmärtää mistä voima lähtee ja miten painonsiirto toimii.”
Pron opastuksessa Terho on viihtynyt.
“Nyt on matalampi kynnys ottaa pron tunteja, kun ei ole säännöllisessä valmennuksessa lätkän kautta. Lätkäuran aikaan se oli ykkösjuttu, eikä ollut niin paljoa motivaatiota oppia näitä muita lajeja. Arvostus valmentajia kohtaan lajissa kuin lajissa on noussut. Se on siistiä, kun joku opettaa ja itsekin löytää uusia juttuja.”
Huippu-urheilijan kilpailuvietti on Terhollakin selkärangassa.
“Itseään vastaan tässä kilpailee, mutta häviäminen ärsyttää edelleen”, Terho toteaa.