Lajiliittojen puheenjohtajien kirjo on maassamme varsin leveä. Antti Peltoniemi lukeutuu sarjaan ”tuntee hyvin kotimaiset ja ulkomaiset kentät sekä amatöörigolfin infrastruktuurin”. Henkilönä hän on jäänyt golfväelle hieman tuntemattomaksi. Suuria linjauksia ja palopuheita ei ole kuultu.
Golfilla menee monilla mittareilla mitattuna erittäin hyvin. Suurimpina haasteina pidetään uusien kenttien rahoituksen vaikeutumista, kun osakkeiden hinnat ovat laskeneet ja mielikuvaa aloittamisen korkeasta kynnyksestä.
Liitolla on keskeinen rooli golfin kehittämisessä, mutta paikallisella tasolla se pystyy osallistumaan päätöksentekoon vain rajallisesti. Kenttäyhtiöt pyörittävät pelitoimintaa yhteistyössä seurojen kanssa ja markkinavoimat ohjaavat lajia entistä enemmän. Golfosakkeiden hintojen osittainen romahdus on osoittautunut ennakoitua pysyvämmäksi ilmiöksi.
Golf on edelleen urheilulaji, mutta monille se on vain liikuntamuoto muiden joukossa. Ja ajanvietettä, johon liittyy paljon liiketoimintaa.
Omistajuus kunniaan
Peltoniemi on roolissaan monen tulen välissä, mutta kesällä hän tarttui härkää sarvista. Liiton toimesta aloitettiin arvokeskustelu ja helmikuussa liittokokous päätti suosituksesta, jonka mukaan kenttien pitäisi rajoittaa vieraspelaaminen ensisijaisesti niille, joiden taosoitus on 36 tai pienempi. Julkisuudessa käytetty sana ”halpapelaaminen” on nostettu lähes kirosanaksi.
”Normaalin 18-reikäisen kentän hoitokulut ovat noin 600 000 euroa ja kun sen jakaa osakkaiden tai jäsenistön kesken, noin 600 euron vuosikustannus on mielestäni kohtuullinen. Ne, jotka pelaavat pysyvästi greenfee-pelaajina maksamatta kausimaksuja omalle kentälleen, ovat mielestäni kuin veronkiertäjiä tai vapaamatkustajia”, Peltoniemi paukuttaa.
Peltoniemi on vahvasti ”sitoutuneen harrastamisen” puolestapuhuja. Tämä on se tapa, jolla kotimaiset kentät varmistavat taloutensa. Ruotsissa merkittävä osa pelaajista on irtaantunut seuroista ja niiden vuosimaksuista. Tämän on mahdollistanut perinteisten klubien jäsenlainasysteemi. Liittymismaksun on saanut takaisin, jos eroaa seurasta.
Suomessa vastaavaa miinaa ei ole, mutta joidenkin kenttien osakkeet eivät viimeaikoina ole menneet vaihtaneet omistajaa edes ilmaiseksi.
”Ruotsin kehitys on valitettavaa. Siellä arvioidaan olevan jo150 000 lajin harrastajaa, jotka ovat rekisteröimättömiä.”
Peltoniemen puheissa toistuu kuitenkin myös toive, että golf kasvaisi entistä merkittävämmäksi kansan liikuttajaksi.
”Liitto kampanjoi sen puolesta, että mahdollisimman moneen kuntaan saataisiin 9-reikäinen golfkenttä tai range. Se voisi olla hyvinkin yksinkertainen: pari lyöntipaikkaa per reikä ja paikallinen seura hoitaisi käytännön toiminnan. Viiden vuoden päästä tilanne on varmasti jo parempi. Olen henkilökohtaisesti sitoutunut tämän tavoitteen saavuttamiseksi.”
”Golfiin suhtaudutaan myös entistä suopeammin lajin päästyä mukaan olympialaisiin. Nyt junioreillekin on helpompi piirtää unelmaa kansainvälisestä urasta. Tarvitsemme entistä enemmän urheilullisesti lahjakkaita lapsia ja heille pedagogisesti päteviä ja motivoituneita ohjaajia.”
Nicklaus, Palmer ja Trent Jones Jr.
Antti Peltoniemi oli nuoruudessaan monipuolisesti lahjakas urheilija. Hiihdossa ja keskipitkillä juoksumatkoilla hän ylsi pisimmälle, mutta ei kuitenkaan kansalliselle huipulle aikuisiässä.
Opinnot toivat Teuvalla kasvaneen nuorukaisen Espooseen Tekniseen korkeakouluun. Kahteen otteeseen hän kävi myös syventämässä opintojaan USA:ssa. Golfmailaan Peltoniemi tarttui ensimmäisen kerran New Mexicossa 80-luvun alkupuolella. Suomeen ja Seinäjoelle palattuaan hän ryhtyi puuhamieheksi kentän rakentamiseksi.
”Golfliitossakin meille hieman naurettiin, kun ilmoitimme haluavamme kansainvälisesti arvostetun arkkitehdin kentän suunnittelijaksi. Ihmettelivät kovasti, miksei Kurosen Kosti kelvannut.”
Pohjalaiset pitivät päänsä. Alkukartoituksen jälkeen lähti kolmelle maailman parhaaksi arvioidulle suunnittelijalle: Jack Nicklaus, Arnold Palmer sekä Robert Trent Jones.
Nicklaus ei vastannut koskaan ja Palmer vasta siinä vaiheessa, kun ratkaisu oli jo tehty. Trent Jonesilta tuli vastaus heti. Kirje oli kuitenkin mennyt ”väärälle” henkilölle, Robert Trent Jones Jr:lle, joka toki hänkin on isänsä tavoin maailmankuulu. Yhteinen linja löytyi varsin nopeasti ja näin syntyi Etelä-Pohjanmaan Golfin kenttä Ruuhikoskelle.
Peltoniemen työ rakennusalalla on vienyt paljon aikaa ja energiaa. Hän toimi Seiconin (nyk. Peab Oy) toimitusjohtajana 21 vuotta. Seicon on osallistunut Suomessa muutaman golfkentän, mm. Vanajanlinnan, rakentamiseen. Kun Trent Jones suunnitteli Moskovan Nahabinon kentän, Seicon vastasi urakoinnista.
Peltoniemi palkittiin Valtakunnallisella Yrittäjäpalkinnolla 1997, ”Kunnon Pohjalainen” hänestä tuli 2006.
Menestystä kabinettipelissä
Antti Peltoniemi on Suomen ja Euroopan golfliittojen vahva mies.
Antti Peltoniemi johtaa puhetta Golfliiton lisäksi tulevaisuudessa Euroopan Golfliitossa. Hän on hallituksessa kuuden vuoden ajan (2010-2015) , ensimmäiset kaksi vuotta varapuheenjohtajana ja sen jälkeen puheenjohtajanaa. Golfliiton hallituksessa hän on ollut vuodesta 1997, puheenjohtajan nuija iskettiin käteen 2006, kun Kalevi Hemilä yllättäen luopui kesken erittäin lyhyeksi jääneen valtakautensa.
”Olin hallitukseen tullessani nuorin jäsen ja 53-vuotiaana olen edelleen nuorin. Eihän tämän nyt näin pitäisi olla. Siinä on selkeästi yksi kotimaisen golfin haasteista. Nuoria pitäisi saada seuratoimintaan mukaan.”
Tavisgolfarille kirjainyhdistelmä EGA on lähes täysin tuntematon. Mikä merkitys sillä on, että EGA:n puheenjohtaja kantaa Suomen passia.
”EGA luo maanosan golfin linjoja ja vaihdamme kokemuksia. Järjestö tekee tiiviistä yhteistyötä R&A:n ja Euroopan PGA:n kanssa. Ympäristöasiat ovat kansainvälisissäkin ympyröissä erittäin näkyvästi esillä. Golfin on seurattava yleisiä kehityssuuntia ja kannettava vastuunsa myös tällä saralla.”
EGA:n Championships-toimikunnassa Peltoniemi oli junailemassa Suomeen lähes perättäisinä vuosina pidettäviä kolmia EM-kisoja (seniorit, tytöt, miehet).
”Vanajanlinnan miesten EM-kisat olivat jo menossa Italiaan, mutta kun he eivät kyenneet nimeämään kenttää riittävän nopeasti, saimme tapahtuman Suomeen. Yleensä nämä keski-ja etelä-eurooppalaiset kyllä osaavat pitää puolensa meitä paremmin, joten tämä oli meille kuin iso bonus. Suomen golfin kannalta puheenjohtajuus ja kisat kotimaassa ovat merkittäviä asioita.”
Liiton hallituksessa 13 vuotta liiton istunut Peltoniemi on selkeästi halukas jatkamaan puheenjohtajana myös sen ajan, jonka hän on EGA:n hallituksessa.
Pingin vanha puuseiska
”Kunnon Pohjalainen” jaksaa puhua lajista ja sen kehityssuunnista väsymättä tuntitolkulla. Peltoniemi on aidosti lajimies ja kentällä kova tuloksentekijä, viimeiseen asti tsemppaaja.
Vuodenvaihteessa Peltoniemi kierteli Floridan kenttiä Seattlen lähistöllä Peltoniemi pelasi hyvän ystävänsä Robert Trent Jones Jr:n kanssa tämän suunnittelemalla kentällä, jossa tulevina vuosina ratkaistaan sekä US Amateurin että US Openin voitot.
Helmikuun puolivälissä hän suuntasi jälleen valtameren yli, golfaamaan ja katsomaan olympialaisia. Olympiakomitean hallituksen jäsen seurasi Vancouverin kisoissa erityisesti Pekka Koskelan luistelua. Syy on luonnollinen, Koskela asuu avoliitossa Peltoniemen tyttären kanssa.
”Olen urheiluhullu, mutta tietysti golf on lähinnä sydäntä. Mailat on matkoilla lähes aina mukana, jos tiedossa on pienikin mahdollisuus pelaamiseen, Peltoniemi myöntää.
”Pelasin viime vuonna noin sata kierrosta, enemmän kuin koskaan aiemmin”, ynnäilee Antti Peltoniemi, Hän on pelannut elämänsä aikana yli 500 kentällä ja määrä kasvaa edelleen hyvää vauhtia, sillä matkapäiviä kertyy paljon.
Antti Peltoniemen bägin sisältö on melkoinen sekoitus uutta ja vanhaa. Kahdesta pitkäaikaisesta suosikkimailastaan hän ei luovu: Pingin puupäiset puu-5 ja puu-7 ovat olleet reissussa 90-luvun alkupuolelta.
”Puuseiska on luottomailani. Kulunut ja monien mielestä aikansa elänyt. Kun sen ottaa käteen, tulee aina luottavainen olo. Olen tehnyt golfurallani neljä hole-in-onea, ja kaksi niistä on lyöty tällä pian historiallisestikin arvokkaalla mailalla.”
”Golfia olen pyrkinyt aina pelaamaan tosissani, mutta en tosikkona. Parhaita kierroksia ovat sellaiset, joissa pelaan itseni tasoisten tai hieman parempien kanssa pikku panoksesta. Kaikki yrittävät parhaansa, tunnelma on lämmin ja samalla kihelmöivän jännittävä. Niistä hetkistä minä nautin erityisesti.”
Antti Peltoniemi
Syntynyt 11.4.1956 Teuvalla
Koulutus: Diplomi-insinööri
Työura: Rakennusalalla 80-luvun alkupuolelta. Seiconin (nyk. Peab Oy) toimitusjohtaja 1988-2009.
Golfliiton hallituksen jäsen vuodesta 1997 ja puheenjohtaja 2006 eteenpäin.
European Golf Associationin kilpailutoimikunnan jäsen 2003-2007, hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja 2010. Nousee hallituksen puheenjohtajaksi 2012.
Jäsenyydet golfseuroissa: Etelä-Pohjanmaan Golf, Helsingin Golfklubi, Le Meridien Moscow CC ( Venäjä), Miklagaard Golf ( Norja), Musselburgh Golf Club ( Skotlanti)
Tasoitus parhaimmillaan 4,3 nyt 5.
Teksti: Teemu Tyry
Kuvat: Pasi Kokko