Ypäjän golfhelmi – ”Turkulaiset eivät vieläkään tiedä, että täällä on kenttä”

Jaakkolan tilalla golf oli alkujaan maatalouden harjoittamisen sivuelinkeino. Nyt Ypäjällä on komea 27-reikäinen golfkeskus.

Hevospitäjänä tunnettu 2300 asukkaan Ypäjä on yksi Suomen pienimmistä kunnista, jolla on oma 18-reikäinen golfkenttä. Loimaan ja Forssan väliltä löytyvä Loimijoki Golf sijaitsee maalaismaisemassa, mutkien takana, eikä sinne vahingossa eksy.

”Turkulaiset eivät vieläkään tiedä, että täällä on kenttä”, vitsailee Loimijoki Golfin toimitusjohtaja Perttu Jaakkola.

Golfia Loimijoella pelataan kuitenkin jo 34:ttä kesää. Kenttä avattiin alun perin kuusireikäisenä vuonna 1991. Vain kaksi vuotta myöhemmin kenttä laajennettiin yhdeksänreikäiseksi, ja vuonna 2007 Loimijoella päästiin pelaamaan täyttä 18-reikäistä golfkierrosta. 27 reiän golfkeskukseksi Loimijoki Golf laajentui vuonna 2021, kun klubin viereen avattiin upea 9-reikäinen par 3 -kenttä.

Todellisuudessa tila on vanhempi, muttei tiedetä, kuinka paljon.

Loimijoki Golf perustettiin alun perin nimellä Jaakkola Golf – komea nimi, muuten – ja hyvästä syystä. Kenttä on rakennettu Jaakkolan suvun maille. Perttu Jaakkola jatkaa tilaa jo 20. sukupolvessa. Tilan historia ulottuu lähes puolen vuosituhannen taakse. Klubimiljöössä sijaitsevan tallin katolla on viiri, johon on kirjattu vuosiluku 1539.

”Tilan kirjattu historia tiedetään sinne asti. Viirissä on vuosiluvun yhteydessä tähti, joka tarkoittaa, että todellisuudessa tila on vanhempi, muttei tiedetä, kuinka paljon. Tieto pitäisi hakea sitten jo Ruotsin arkistoista”, Jaakkola kertoo.

Tilan pitkä historia on tullut vastaan myös golfkenttää kehitettäessä.

”Meidän pihapiirimme on sellainen, että aina, kun jotain kaivaa, jokin kivijalka tulee esiin”, Jaakkola sanoo.

Ypäjän hevospitäjän perinne näkyy Loimijoki Golfin kentällä muun muassa tiimerkeissä.

Viimeiset lehmät laidunsivat Jaakkolan mailla 1960-luvulla, jolloin tilasta tehtiin viljanviljelytila. 80-luvulla Euroopan Unioniin liittyminen alkoi nousta keskusteluihin, mikä ohjasi monella tavalla maatalouselinkeinon harjoittamista Suomessa. Maataloudella piti nyt olla jokin sivuelinkeino. Jaakkolan tilalla sellaiseksi valittiin golf.

”Meillä ei ollut golfiin minkäänlaista taustaa. Tunsimme kaksi golfaria, joista toinen oli Ypäjältä”, Jaakkola kertoo.

Golftoiminta lähti liikkeelle pienimuotoisena, ja sellaiseksi sen ajateltiin jäävänkin. Tarkoituksena oli lähinnä rakentaa range ja muutama pelattava reikä. Perttu Jaakkolan äiti myi klubilla vähän kahvia.

”Oltiin siinä pisteessä, että joko laajennetaan tai kuollaan pois.”

Golf alkoi kuitenkin Ypäjällä vähitellen kiinnostaa, ja kaikki tuotot ohjattiin kentän kehittämiseen. Vuonna 2001 tilalla oli edessä sukupolvenvaihdos. Perttu Jaakkola otti tilan komentoonsa isältään Osmolta.

”Oltiin siinä pisteessä, että joko laajennutaan tai kuollaan pois. Oli pakko tehdä jotain, tai muut ajavat ohi”, Jaakkola sanoo.

Loimaalla ja Forssassa oli vireillä kenttähankkeita, ja Alastaron 18-reikäinen kenttä avattiin samana vuonna kuin Loimijoki laajeni täyteen mittaan.

Kentän näyttävimpiä metsäväyliä reunustavat korkea männyt. Reuna-alueet on hienosti viimeistelty.

Tänä päivänä golfia pelataan Loimijoella komealla klubikentällä. Korkeuseroja ei peltomaisemasta metsän puolelle sukeltavalla kentällä juuri ole, ja pinnanmuotoilukin on maltillista, mutta maisemat ovat avarat, puusto komeaa ja kenttä konstailematon.

Kesäkuun lopussa kenttä oli varsin kuiva, mutta mielenkiintoinen pelattava. Vettä Loimijoella kuitenkin kipeästi kaivataan.

”Lumien lähdettyä vettä on tullut vain neljä kertaa, yhteensä alle 30 millimetriä. Tämä on alueena vähän sellainen, että sateet kiertävät meidät”, Perttu Jaakkola sanoo.

Par 3 -kentällä kiusaa myös kastelujärjestelmän vika, jonka kohtaa ei ole toistaiseksi pystytty paikallistamaan. Kenttää on siksi hoidettu käsikastelulla.

”Kenttä on vähän surkeassa kunnossa”, Jaakkola sanoo.

Klubin lähelle rakennettiin kolme vuotta sitten upea 9-reikäinen par 3 -kenttä.

Toimitusjohtajan rima taitaa olla vähän tavallista korkeammalla, sillä olen pelannut par 3 -kentän vain hetkeä aiemmin, ja minusta se on ollut aivan mainiossa pelikunnossa.

Ysireikäinen pikkukenttä on muutenkin varsinainen helmi. Haastavalle kalliorinteelle on rakennettu yksi Suomen upeimmista par 3 -kentistä. On tuplagriiniä, kaarisiltaa ja kalliomaisemaa. Reititys on hieno, ja viimeistelyynkin on selvästi panostettu.

Kenties tilan vuosisatoja pitkän historian ansiosta Loimijoella osataan kehittää aluetta myös hyvin pitkällä tähtäimellä. Tällä kaudella kentällä käynnistyi Metsä Groupin kanssa yhteistyönä suunniteltu esimerkillinen hanke, ”Voittajien metsä”.

Polun vasemmalle puolelle istutetaan klubin mestareiden metsä, jossa kaikki taimet ovat punatammea.

Kentän kahdeksannelta griiniltä yhdeksännelle tiiauspaikalle johtavan polun varrella on alue, johon istutettiin kesäkuun puolivälissä pylväshaapaa, tammea, vaahteraa, lehtikuusta, lehmusta ja hevoskastanjaa. Jokaisessa Loimijoen kentällä järjestettävässä kilpailussa voittaja nimittäin palkitaan muiden palkintojen ohella Metsä Groupin lahjoittamalla puuntaimella, joka istutetaan osaksi vuosien saatossa muodostuvaa Voittajien metsää.

Klubikilpailujen voittajat saavat itse valita oman taimensa puulajin. Taimi istutetaan polun oikealle puolelle nousevaan lehtipuuvoittoiseen sekametsään. Polun vasemmalle puolelle istutetaan puolestaan klubin mestareiden metsä, jossa kaikki taimet ovat punatammea. Kaikkien voittajien nimet myös kirjataan klubitalolla olevaan tauluun, jossa on metsäalueen kartta.

Tälle alueelle nousee vuosikymmenien saatossa Voittajien metsä.

Voittajien metsä -hankkeen tarkoituksena on lisätä golfareiden tietoisuutta luonnon monimuotoisuuden ja hiilensidonnan tärkeydestä. Vastaavia toimenpiteitä Jaakkolan tilalla on tehty aiemminkin.

”Aiemmin rypsiä ja rapsia viljellessä minua rassasi kovasti torjunta-aineiden käyttö. Pelloilla oli hyvä pörinä päällä, ja sitten menet sinne ruiskun kanssa ja tapat kaikki. Se ei tuntunut kivalta. Olemme pitäneet täällä niittyalueita kohta 30 vuotta ja antaneet niiden vain kasvaa. Niillä alkaa olla nyt uutta eloa”, Perttu Jaakkola sanoo.

Hyvää pörinää ja uutta eloa on ollut viime aikoina myös klubilla ja kentällä. Loimijoki Golfin jäsenmäärä on hienoisessa nousussa, ja golfin pariin ovat löytäneet erityisesti nuoret miehet, joista on tullut hyvällä prosentilla aktiivigolfareita pian aloittamisen jälkeen.

Niitä turkulaisia saisi kuitenkin poiketa Ypäjällä enemmänkin – ja varsinkin tamperelaisia!

”Sieltä on muuten pitkä matka tänne, vaikka ollaan samaa lääniä Tampereen kanssa”, Jaakkola sanoo.

”Meidät on helppo ohittaa. Tilanne olisi täysin toinen, jos olisimme kymppitien varressa.”

Turusta Hämeenlinnaan johtavalta 10-tieltä on Loimijoki Golfin parkkipaikalle yhdeksän kilometriä. Se ei voi olla liian pitkä matka edes turkulaisille – varsinkaan nyt, kun he jutun luettuaan tietävät, että Ypäjälläkin on golfkenttä.

Lue seuraavaksi: Loimijoki Golfissa rakennettiin par-3 kenttä, jossa väylät ovat kuin ison kentän miniatyyreja