Vanhan golfkaupungin uusin kenttä odottaa ensimmäistä perusparannussuunnitelmaansa.
Aulangon Eversti kuuluu tunnetuimpiin Lassi Pekka Tilanderin piirtämiin golfkenttiin. Kenttäsuunnittelija sanoo, että vuonna 2006 avattu kenttä on toiminut hänelle merkittävänä referenssinä ja tuonut matkan varrella lisää töitä.
Tilander yrittää mahdollisuuksiensa mukaan tehdä vierailuja suunnittelemiinsa kohteisiin muutenkin kuin työn merkeissä. Everstillä hän on pelannut edellisen kerran kahdeksan vuotta sitten, mutta on loppukesästä päättänyt suunnata kantobäginsä kanssa Aulangon maisemiin.
Vaikka Tilander on kentällä golfarina, tarkastelee hän luomustaan intensiivisemmin kuin omia puttilinjojaan. Keskustelu on aluksi pelissä, mutta puheenaiheet siirtyvät nopeasti kenttään.
Everstillä ei ole tehty isoja parannuksia tai uudistuksia. Kentällä on tilavat väylät ja karheikot, mutta jotkut hoitamattomat metsäiset alueet tulevat lähelle lyhyeksi leikattuja pelialueita. Ongelmana niillä on se, että pallon löytäminen on työlästä ja maastossa on myös kiviä ja isoja puunjuuria.
”Olisihan tuolla joitain kiireisesti perattavia metsiä. Everstillä tulee vähitellen 20 vuotta täyteen. Se on usein ensimmäinen hetki, jolloin kentillä aletaan miettiä perusparannussuunnitelmaa”, suunnittelija sanoo.
Pelialueita ei ole leikattu kynsisaksilla hehtaaritolkulla
Eversti sijoittui Golflehden vuoden 2023 Kenttärankingissa sijalle 38. Kenttää ja palveluita arvioivista kategorioista ainoana alle kahdeksan pisteen jäi esteettisyys, joka on aiempinakin vuosina ollut Everstin heikoin lenkki. Vahvin valtti on kunto, ja jotkut pitävät esteettisyyttä tämän rinnalla toissijaisena seikkana.
Välttämättä sille ei tarvitse tehdä mitään.
”Esteettisyys on ilman muuta tärkeässä roolissa, mikäli haluaa miellyttää laajempaa asiakaskuntaa. Everstin pelialueita ei ole leikattu kynsisaksilla hehtaaritolkulla. Ne alueet ovat kuitenkin hyvässä kunnossa, joiden kuuluukin olla”, Tilander sanoo.
Kolmosväylän yllä otettu kuva avaa näkymän takaysin äärimmäiseen kolkkaan. Kuva: Lassi Pekka Tilander
Kenttäprojektin ajoitus osui Aulangolla kahdesta syystä nappiin. Jos noin 15 vuoden takainen finanssikriisi olisi levinnyt maailmalla hieman aikaisemmin, kenttä olisi saattanut jäädä rakentamatta. Kentän rakennustyöhön vapautui vuonna 2004 valmistuneelta Kytäjän South Westiltä sopivasti taitavia työkoneenkuljettajia, sheippereitä, joiden kädenjälki mahdollisti Everstin modernit ratkaisut.
Mitä Everstillä 18 vuotta valmistumisensa jälkeen kannattaisi perusparannuksen näkökulmasta tehdä?
”Välttämättä sille ei tarvitse tehdä mitään. Mutta jos jotain pitäisi priorisoida, lähtisin liikkeelle bunkkereista”, hän vastaa.
Tilander on alkanut kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten bunkkerit näkyisivät paremmin lyöntipaikoille. Se onnistuu, jos bunkkerin edessä on matalampaa ja nousut ja lipat ovat enemmän takapuolella. Nyt edustalla olevat kummut peittävät Everstillä useamman bunkkerin näkyvyyden lyöntipaikalle.
Jos ryhtyisin nyt suunnittelemaan tälle alueelle tyhjältä pöydältä kenttää, menisivät väylät varmasti jollain toisella tavalla.
Välinekehityksen myötä lyöntipituus on kasvanut, minkä vuoksi joidenkin bunkkereiden ja estealueiden sijoittelua olisi tarpeen miettiä uudelleen. Myös lyöntipaikkojen keskinäinen väli voisi Tilanderin mukaan olla suurempi; hän kokee, että kenttä on nyt sinisiltä ja punaisilta tiipaikoilta liian pitkä.
Kenttä kaipaa parempia pelaajateitä
Eversti on tehty tarkan markan budjetilla, ja se ilmenee muun muassa kastelujärjestelmän suppeutena. Kastelujärjestelmä olisi laajennettava kattamaan reuna-alueita, jos sinne haluttaisiin kasvattaa tasalaatuisempi ruoho.
”Viheriöiden ympäristössä saisi olla laajemmat hoidetut alueet, miksei myös lyöntipaikkojen tuntumassa. Tosin helpompi ratkaisu olisi rakentaa hyvin tehdyt pelaajatiet lyöntipaikoilta väylille, jolloin muun alueen voisi rauhoittaa ja antaa kasvaa rauhassa.”
Lassi Pekka Tilander suunnittelee avaustaan 14. lyöntipaikalla.
Kentän nykyiset pelaajatiet ovat paikoin karuja tai sitten niitä puuttuu. Siksi pelaajat kävelevät tietyissä paikoissa liian leveällä rintamalla tehden kulkureiteistä sateisessa säässä mutaisia.
Uutta ilmettä tuovan bunkkeriremontin tekisi noin 20 000 eurolla, mutta kastelujärjestelmän laajennuksen osalta puhuttaisiin jo kuusinumeroisesta summasta.
Tilanderin ajatukset kenttäsuunnittelusta ovat 25 vuoden aikana muuttuneet. Eversti on toiminut hänen käyntikorttinaan uran alkuvuosina, ja hän on kenttää kohtaan sillä tavalla lojaali, ettei halua ruotia yksityiskohtaisesti ratkaisujaan, joita ei välttämättä tänä päivänä tekisi.
Golfkentän reitityksen hyvyyttä harva ymmärtää, koska ei ole vertailukohtaa.
”Maailma ja peli muuttuvat, ja aina on varaa kehittää. En sano, että sen minkä olen suunnitellut, olen suunnitellut, vaan olen aina avoin mahdollisille kehityskohteille tai parannuksille.”
Välillä on lyötävä ylöspäin, että voidaan tulla alaspäin
Everstin etuysi on valtaosin mäkistä maastoa ja takaysillä mennään tasaisemmilla alustoilla. Ensimmäisen suunnitelman mukaan mäkisin kulku olisi osunut etuysin keskivaiheilla, mutta ensimmäinen jyrkempi nousu tulee kolmosella. Tiukka alku on kävelijälle vaativa, ja pitää Aulangon varttuneimmat pelaajat puistomaisella Hugo-kentällä.
”Jos ryhtyisin nyt suunnittelemaan tälle alueelle tyhjältä pöydältä kenttää, menisivät väylät varmasti jollain toisella tavalla. Ainahan sitä tekisi mieluummin ylhäältä alaspäin kuin alhaalta ylöspäin lyötäviä väyliä. Mäkisessä maastossa on kuitenkin välillä lyötävä ylöspäin, jotta voidaan tulla alaspäin.”
Vaikka Lassi Pekka Tilanderin ajatukset kenttäsuunnittelusta ovat vuosien varrella muuttuneet, pysyy hän edelleen Everstin reitityksen takana. Kuva: Lassi Pekka Tilander
Golfkentän reititys on kenttäsuunnittelun merkittävin tehtävä. Sen hyvyyttä harva kuitenkaan ymmärtää, koska ei ole vertailukohtaa.
Tilander seisoo edelleen Everstin reitityksen takana. Kenttä tarjoaa pelaamiseen hyvän rytmin ja etuysillä koukataan klubille, joka on hyvä asia niille, joille riittää seitsemän reikää.
”Hyvä reititys on jotain, mitä pelaajat eivät välttämättä osaa selittää tai mieti, mutta parhaimmillaan se näkyy siinä, että golfari haluaa tulla useammin juuri sille kuin jollekin toiselle kentälle. Ehkä reitityksen toimivuus ilmenee parhaiten käyttöaktiivisuutena. Käyhän Everstillä paljon pelaajia.”
Tilanderin mielestä Everstillä on nykyaikaisempi muotoilu pintakaivoineen kuin monilla samaan aikaan suunnitelluilla kentillä, ja se on edistyksellinen myös kentän kuivatuksen suhteen.
”Everstistä olen saanut myönteistä palautetta. Se ei ole Linna Golfin tai Kytäjän kaltainen ’vau-kenttä’, mutta vähintään hiljaista hyväksyntää on kuulunut. On kuitenkin hyvä muistaa, millaisin resurssein Eversti on rakennettu verrattuna kenttärankingeissa parhaiten pärjääviin kenttiin”, hän sanoo.
Mies ja puolisetti
Jos harrastamisen kriteeri edellyttää vuositasolla useamman kuin kahden käden sormilla laskettavaa kierrosten määrää ja vähintään satunnaisia range-käyntejä, Lassi Pekka Tilanderia ei voi lukea lajin harrastajien joukkoon. Näin hän ainakin tulkitsee asian olevan omalla kohdallaan.
Hän ei ole viimeisen 20 vuoden aikana kärryjä vedellyt. Kun Tilander pelaa yhden harvoista kierroksistaan, hän ottaa mukaansa seitsemän mailaa ja sujauttaa ne yhdellä hihnalla varustettuun ohueen kantobägiinsä.
Joskus hän vaihtaa parittomat raudat parillisiin tai päinvastoin vaihtelun vuoksi. Wedge ja putteri ovat suosikkimailat, ja ne Tilander hallitsee parhaiten.
”Olen aikoinaan harjoitellut valtavasti wedge-lyöntejä, lähipeliä ja putteja, mutta rangella en ole ikinä viihtynyt.”
Mailat ovat vanhat, eikä Tilander ole koskaan käynyt custom fitissä.
”Ennen oltiin onnellisia, kun jotkut mailat saatiin. Sitten vain sovitettiin oma lyönti mailojen mukaiseksi. Custom fit on varmasti hyvä asia, ja luultavasti siihen menisinkin, jos tätä tulisi tehtyä yhtä aktiivisesti kuin nuorempana.”
Parhaimmillaan scratch-tasoituksella pelannut entinen maajoukkuepelaaja näkee, että hyvä pelitaito on antanut korvaamattoman pohjan suunnittelijan työhön.
”Ymmärrän hyvin paljon golfia pelanneena lajin sielun, ja en tiedä miksi Jack Nicklauksella pitäisi olla enemmän suunnittelijana annettavaa kuin itselläni.”
Lassi Pekka Tilander ei ylimääräisiä välineitä kentällä kanna. Jos välistä puuttuu maila, hän korjaa asian lyöntiteknisillä ratkaisuilla. Kuva: Lassi Pekka Tilander
Everstistä hänelle jäi hyvä fiilis. Vaikka Tilander kokee pelaavansa suunnittelemiaan kenttiä kenttinä muiden joukossa, hän pitää Everstin sijainnista rauhallisessa ja maaseutumaisessa paikassa.
”Onhan tuolla kentällä itselleni iso merkitys. Aulanko ylipäänsä herättää minulle klubin vanhalla kentällä usein kilpailleena nostalgisia muistoja.”
Tiesitkö, että Lassi Pekka Tilander…
- on suunnitellut 20 uutta kenttää viidessä eri maassa. Näistä viisi on rankattu englantilaisen Golf World -lehden arvioissa Manner-Euroopan top 100 -kenttien joukkoon.
- on työskennellyt ennen aktiivista kenttäsuunnittelijan uraansa Sarfvik Golf Clubin PGA prona.
- toimi vuonna 1982 Helsingin Talissa näytöspelin pelaamassa käyneen legendaarisen Seve Ballesteroksen caddiena.
- on esiintynyt televisiossa takavuosien suosikkimakeisen mainoksessa.
- on numerolla 7 Suomen Golf Hall of Famen jäseneksi valitun golfvaikuttaja Lassi Tilanderin poika.
Kiinnittäisin itse huomion vesialueisiin, takalenkillä.
Samalla kenttä voisi olla silloin kuivempi.
Everestin layout toimii yllättävän hyvin yrityskilpailuissa, parempi kuin lähikentät.