Loimijoki Golfissa on edessä merkittävä ja ennalta-arvaamaton urakka.
Ypäjällä sijaitseva Loimijoki Golf on idylliseen maalaismaisemaan tehty kenttä, joka laajeni täyteen mittaansa vuonna 2007. Jaakkolan suku on asuttanut siellä pelto- ja metsämaita jo 1500-luvulta lähtien. Nykyään tilan 20. isäntänä on Perttu Jaakkola, joka hoitaa kentällä sekä toimitusjohtajan että kenttämestarin vakansseja.
Jaakkola rakensi mailleen juuri valmistuneen par 3 -kentän. Seuraava suurempi ponnistus liittyy ”ison kentän” griineihin. Luhtarölli-ruoholajikkeen viljely on loppumassa ja viimeinen säkki siemeniä Loimijoellakin on jo käytetty. Edessä on siis vaihto toiseen ruoholajikkeeseen kentän jokaisella griinillä.
Yksinkertaisesta operaatiosta ei ole kysymys. Uusi ruoholajike on sama rönsyrölli, joka on käytössä muun muassa Ålands Golfklubbin uudistetulla Slottsbananilla.
”Itse vaihtaminen on tietenkin suurin prosessi. Siinä täytyy olla kunnon kylvökone, että me saadaan uutta ruohoa tarpeeksi lähtemään täyteen kasvustoon. Nurmipinta on aivan tiivistä ja kun siihen kylvetään uusi lajike, niin se vaatii kylvökoneelta paljon ja sellaista ei tällä hetkellä Suomessa ole”, Jaakkola selventää.
Kylvökone on tilattu ja sen pitäisi olla Loimijoella ensi keväänä, jolloin nurmenvaihto-operaatio saadaan käyntiin.
”Tämä on tietenkin vuosien projekti. Toivottavasti se ei tule näkymään pelaajille negatiivisessa mielessä vaihdoksen aikana.”
Loimijoki Golfin kuvatuin paikka. Silta, joka muistuttaa St. Andrewsissa sijaitsevaa Swilcan Bridgeä.
Luhtarölli on ollut kortilla jo viimeiset vuodet. Loimijoki Golf sai viimeisen erän luhtarölliä pari-kolme vuotta sitten. Kyseisen lajikkeen myyjät ovat kristillisesti jakaneet luhtarölliä sellaisille kentille, joissa sitä on valmiiksi jo ollut.
Ruoholajikkeen vaihto tulee siis pakon sanelemana. Jos luhtarölliä ei saa enää mistään, niin sitä on mahdoton griineille kylvää.
Tulevaan projektiin Jaakkola suhtautuu odottavaisesti. Kokemuksien keräämistä ja uuden opettelua on Loimijoella vielä paljon edessä.
”Kokemusta tällaisesta ei ole, joten ei osata vielä sanoa, kuinka samanlainen uusi heinä on vanhaan verrattuna. Miten se käyttäytyy lannoituksessa, ilmastuksissa, pystyleikkuissa ja muissa, niin sitä ei vielä tiedetä.”
”Pahin pelkoni on, että jos uuden lajikkeen kasvutapa on erilainen. Jos tulee esimerkiksi talvituhoja, niin miten se kasvaa sen jälkeen. Ja kumpi lajike syrjäyttää kumman. Meillä pitää löytää hoitotoimenpiteet, että ne tukevat uuden lajikkeen kasvua.”
Taloudellisesti Jaakkola ei pidä uutta operaatiota valtaisana.
”Kylvökone maksaa noin 15000–20000 euroa, siemenet 3000 euroa vuodessa ja siihen työt päälle. Tärkeintä nyt on, että me saadaan siementä, että voimme kylvää nurmea griineille.”
Jaakkola haluaa, että griinit ovat yksilajikkeisia, joilla pallot rullaavat kuten pitääkin. Hänen yksi lempiasioistaan on mahdollistaa putteihin tuleva loppuliuku.
”Siitä se loppuliuku nimenomaan tulee, että pallo rullaa heinän päällä. Jos pallo pyörii maata vasten, niin loppuliukua ei tule. Katsomme griinien nopeuksia mieluummin loppurullin perusteella kuin stimpmeterillä”, Jaakkola tarkentaa.
Tulevat vuodet näyttävät minkälaisiksi Loimijoki Golfin griinit muodostuvat ruoholajikkeen vaihtuessa ikään kuin lennosta. Toivoa sopii, ettei viime talven tapaisia vuodenaikoja nähdä lainkaan Etelä-Suomessa.
Luhtarölli ei ole kannattavaa viljelijöille
Luhtaröllin saatavuusongelmat ovat olleet tiedossa jo hyvän tovin. Esimerkiksi Kytäjä Golfin South East -kentän uusille griineille päästiin pelaamaan kaksi vuotta sitten. Tuossa remontissa luhtarölli vaihtui rönsyrölliin, kun ”luhtiksen” toimitusvaikeudet olivat jo tiedossa.
”Ilmeisesti viljelijöille ei ole kustannustehokasta viljellä luhtarölliä. Kysyntää ei ole ja me olemme täällä Suomessa marginaalimarkkina. Muualla sitä ei juuri käytetä”, sanoo Suomen golfkentänhoitajien yhdistyksen puheenjohtaja Janne Lehto.
Luhtarölliä on viljelty ainakin Yhdysvalloissa ja Hollannissa. Jenkeissä kuivuus ja maastopalot ovat olleet hankaloittamassa luhtaröllin viljelyä. Viljelmät ovat kärsineet myös kasvustotuhoja.
Suomessa on tällä hetkellä alle kymmenkunta puhdasta luhtaröllikenttää, kuten Kankaisten Golf ja Oulun Golf. Kytäjän North Westin viheriöt ovat myös luhtarölliä. Jollain aikajänteellä näille luhtaröllikentille on alettava viljelemään uutta ruoholajiketta griineille.
”Luhtaröllin ongelma on kuiduntuotanto, joka on välillä jopa hallitsematonta. Se kasvaa myös pystyyn eikä leviä sivuille päin, ellei sitä kylvä. Eli siementä tarvittaisiin jatkuvasti pelkästään hoitoonkin, eikä vain tuhojen korjaamiseen”, Hirsala Golfin kenttämestarina työskentelevä Lehto kertoo.
”Luhtaröllin kuitu on niin tiheää, että sinne on vaikeaa saada muuta sekaan. Luhtarölli on hienolehtinen ja muut heinät kuten rönsyrölli on karkeampaa, joten ne eivät siinä alkuvaiheessa kovin kivasti keskenään keskustele”, Lehto muotoilee.
Tämä tulee todennäköisesti näkymään pelaajille ihan visuaalisesti griineillä, mutta myös hoitotoimenpiteinä, joita täytyy tehdä paljon.
”Jos on monta eri tekstuuria viheriöillä, niin täytyy valita minkä ehdoilla sitä hoidetaan. Alkuvaiheessa voi näkyä enemmän eri ruoholajit selvemmin ennen kuin ne alkavat sekoittumaan.”