Hakutulokset: "mailanpään hidastuminen"

[Zam]

ts kirjoitti: (15.1.2011 20:45:46)
Koitin tuossa huonolla menestyksellä etsiä linkkiä vanhaan tapaan mitata cor, vaan eipä ole vielä ainakaan löytynyt. Muisti kertoisi, että siinä lapa oli tuettuna ja pallo ammuttiin siihen tietyllä nopeudella.

Tai tällaisella vempaimella: COR mittauslaite

[ts]

(c) PJS Inc. kirjoitti: (15.1.2011 13:16:40)

Ja PG, jos driverilla max COR on kerran 0.83 (pallo kimpoaa mailasta 83% alkuperäisestä nopeudesta?), niin silloinhan se jo suoraan kertoo että 0,83 arvoisella mailalla (ja testatun laisella pallolla!) hävikki törmäyksessä on 17%.

Koitin tuossa huonolla menestyksellä etsiä linkkiä vanhaan tapaan mitata cor, vaan eipä ole vielä ainakaan löytynyt. Muisti kertoisi, että siinä lapa oli tuettuna ja pallo ammuttiin siihen tietyllä nopeudella.

[B]

ts kirjoitti: (15.1.2011 20:21:04)

4par kirjoitti: (15.1.2011 17:42:42)

Osuman aikaisen ’tukivoiman’ vaikutukseksi pallon lähtönopeuteen arvioisin 0 – 5% – (10%). Tämä perustuu varren taipumaan ja siihen tarvittavan voiman arvioimiseen. (Osuman aikaisen voiman saisi kohtuu helposti mitattua, mutta ei nyt riitä enegiaa sellaisen koemailan tekemiseen).

Eli aika hemmetin paljon.

Ei se tuon perusteella näyttänyt olevan ainakaan negatiivinen 😀

[ts]

4par kirjoitti: (15.1.2011 17:42:42)

Osuman aikaisen ’tukivoiman’ vaikutukseksi pallon lähtönopeuteen arvioisin 0 – 5% – (10%). Tämä perustuu varren taipumaan ja siihen tarvittavan voiman arvioimiseen. (Osuman aikaisen voiman saisi kohtuu helposti mitattua, mutta ei nyt riitä enegiaa sellaisen koemailan tekemiseen).

Eli aika hemmetin paljon.

[4par]

ts kirjoitti: (15.1.2011 10:57:57)Sitten kun aletaan tarkastelemaan koko osumaa tapahtumana jossa koko maila liikkuu asennossaan samaan suuntaan ja sen eri päihin kohdistuu erilaisia voimia, aletaan olemaan todellisuuden kanssa tekemisissä. Siis ei vipuna jossa nivel on ranteessa.

Suoritin J.Kasken rauta-6 lyönnin arvoilla vähän Excel-laskentaa. Näyttäisi siltä, että liike-energian kautta tarkasteltuna ero koko maila vs pelkkä lapa olisi keskiraudoilla n 15 prosentin luokkaa, puumailoilla vähemmän. Tiedä sitten paljonko tästä saadaan kiihdyttämään palloa.

Osuman aikaisen ’tukivoiman’ vaikutukseksi pallon lähtönopeuteen arvioisin 0 – 5% – (10%). Tämä perustuu varren taipumaan ja siihen tarvittavan voiman arvioimiseen. (Osuman aikaisen voiman saisi kohtuu helposti mitattua, mutta ei nyt riitä enegiaa sellaisen koemailan tekemiseen).

[PG]

Lipulle kirjoitti: (15.1.2011 13:39:40)
Jotta ei menisi liian helpoksi, niin yksi lisämuuttuja näihin laskelmiin tässä..

Tuo ratkaistiin jo viime talvena, onneksi :-).

[PG]

(c) PJS Inc. kirjoitti: (15.1.2011 13:16:40)

Ja PG, jos driverilla max COR on kerran 0.83 (pallo kimpoaa mailasta 83% alkuperäisestä nopeudesta?), niin silloinhan se jo suoraan kertoo että 0,83 arvoisella mailalla (ja testatun laisella pallolla!) hävikki törmäyksessä on 17%.

Ahaa. Eli jos noissa kahdessa esimerkissäni törmäyksen COR- arvo olisi 0,83, kappale 2 kimpoaisi kappaleesta 1 vauhdilla 83 mph, eikä kappaleen 1 alkuperäisellä vauhdilla 100 mph. Tällöin kappaleen 2 saama nopeus (v2) olisi kummassakin tapauksessa 17 mph laskemaani pienempi. Siis 65,4 mph + 83 mph = 148,4 mph, jos m1 = 220 g ja 77,9 mph + 83 mph = 160,9 mph, jos m1 = 370 g? (Nyt ei ollut golfpallon lyömisestä kyse).

[B]

Tästä jokainen voi ammentaa uskonvahvistusta. Näkyykö nojaa vai armotonta lapanopeuden hakua?
F=ma

[Järvipallo]

ts kirjoitti: (15.1.2011 10:57:57)

Järvipallo kirjoitti: (15.1.2011 10:11:48)
[
Oma postaukseni liikemäärän säilymisestä ei varsinaisesti ole teoriaa eikä selittelyä, vaan se on fysiikan peruslaki. Tarkkaan luettuna postauksestani selviää se, että se kuitenkin koskee vain yksinkertaistettua ideaalitilannetta, mikä ei ole käytännössä golflyöntiin suoraan sovellettavissa.

Näinpä ja siinähän näissä kuvioissa metsään mennäänkin kun on vuosikymmeniä kuviteltu swingin olevan heilautus jossa lapa heilahtaa vapaana ja saattaa pallon liikkeelle. Ihanko oikeesti joku uskoo että sen kappaleen hidastumisen määrään ei vaikuta lainkaan se, onko sen liikkeen takana vapaan liikkeen sijasta kiihdyttävää voimaa?

.

Joku varmaan uskoo.. noin liikemäärän säilymisen mukaan ajateltuna kappale hidastuu juuri osumahetkellä massojen ja nopeuksien suhteessa, mutta nopeus hetki sen jälkeen määräytyy sen mukaan vaikuttaako kappaleeseen kiihdyttävä vai hidastava voima.

Analysaattorien tehtävä onkin sitten löytää käytännön riippuvuus lyönnin pituuteen sen mukaan onko mailan nopeus kiihtyvä vai hidastuva.. toisaalta kiihtyminenkin voi olla vielä kiihtyvää.

[Lipulle]

Jotta ei menisi liian helpoksi, niin yksi lisämuuttuja näihin laskelmiin tässä..

Ei tietoa, mutta vastauksia mm. PG:n kysymyksiin saattaisi löytyä tuolta palloteollisuuden puolelta.

[(c) PJS Inc.]

ts kirjoitti: (15.1.2011 12:59:51)
Ensimmäinen lähtökohtaero on kuitenkin se, että lähdetään laskemaan tilannetta koko mailasta sen liikkuessa asennossaan läpi osuman. Ei siltä pohjalta kuin lapa olisi narun päässä oleva punnus tai että lapa heilahtaisi ranteista nivelletyn akselin kautta.

No ei, mehän nimenomaan juuri yritämme laskea sitä että kuinka paljon energiaa sen pelkän mailan lavan lisäksi siihen törmäykseen tulee! Jos meillä on tiedossa kappaleiden nopeudet ja massat ennen ja jälkeen osumaa, niin eikö tuosta voida silloin laskea juuri se että paljonko ulkopuolista energiaa pelaaja tuo siihen varren kautta lisää osumahetkellä?

Ja PG, jos driverilla max COR on kerran 0.83 (pallo kimpoaa mailasta 83% alkuperäisestä nopeudesta?), niin silloinhan se jo suoraan kertoo että 0,83 arvoisella mailalla (ja testatun laisella pallolla!) hävikki törmäyksessä on 17%.

[ts]

PG kirjoitti: (15.1.2011 12:33:14)
Juu, olen 4parin, © PJS inc.’in ja Järvipallon kanssa samaa mieltä siitä, että asioita kannattaa miettiä hiukan myös fysiikan peruslakien pohjalta..

Varmasti kannattaa, mutta silloin kannattaa myös miettiä niitä todellisen tapahtuman pohjalta. Muuten se tuntuu aika hölmöltä.

Osumatilannehan on täynnä muutujia ja sen tutkiminen tuntuu olevan ihan maailmallakin varsin alkutekijöissään, joskin mielenkiintoa sen tutkimiseen löytyy. Korvanappiin kun on tullut varsin kaukaa yliopiston proffilta tietoa, että paljon pitäisi selvittää lisää, jotta voitaisiin esim välineteollisuutta paremmin auttaa.

Yksi selitys kovan lapanopeuden yhteydestä hidastuvuuden määrään voisi olla pallon isompi puristuvuus ja sitä kautta pidempi vaikutusaika lapaan. Itsellä ei hajuakaan kuinka todellista tuo olisi, mutta sellaistakin on esitetty.

Ensimmäinen lähtökohtaero on kuitenkin se, että lähdetään laskemaan tilannetta koko mailasta sen liikkuessa asennossaan läpi osuman. Ei siltä pohjalta kuin lapa olisi narun päässä oleva punnus tai että lapa heilahtaisi ranteista nivelletyn akselin kautta.

[PG]

Juu, olen 4parin, © PJS inc.’in ja Järvipallon kanssa samaa mieltä siitä, että asioita kannattaa miettiä hiukan myös fysiikan peruslakien pohjalta. Asiaa vahvasti yksinkertaistamalla saatuja arvoja voidaan sen jälkeen verrata oikeisiin mittausten avulla saatuihin arvoihin. Ehkä silloin selviää, mitä laskelmissa on jätetty huomioon ottamatta ja mikä näiden tekijöiden osuus on. Jos jotain selviää, asioiden tarkasteleminen on ehkä sen jälkeen yksinkertaisempaa. Tai sitten ei selviä mitään.

PJS inc:n viestin innoittamana lähdin tarkastellaan kahden kappaleen välistä täysin kimmoista törmäystä, jossa siis oletetaan, että liike-energiaa ei muutu muiksi energiamuodoiksi ja jossa myös liike-määrät säilyvät. Oletetaan, että toinen kappale 1 (massa m1) törmää levossa olevaan kappaleeseen 2 (massa m2) vauhdilla u1. Saadaan kaavat:

Kappaleen 1 nopeus törmäyksen jälkeen v1 = (m1-m2)/(m1+m2)*u1

Kappaleen 2 nopeus törmäyksen jälkeen v2 = 2*m1/(m1+m2)*u1

Oletetaan, että m1 = 220 g ja m2 = 46 g ja kappaleen 1 nopeus ennen törmäystä u1 = 100 mph. Silloin

Kappaleen 1 nopeus törmäyksen jälkeen v1 = 65,4 mph . Nopeuden putoaminen on vajaa 35 %.
Kappaleen 2 nopeus törmäyksen jälkeen v2 = 165,4 mph

v2/u1 = 1,65

Jos m1 = 370 g, m2 = 46 g, niin v1 = 77,9 mph ja v2 = 177,9 mph ja v2/u1 = 1,78. Kpl 1:n nopeuden pudotus on 22 %.

Päästäänkö tällaisiin lukemiin, jos m1 = lavan massa ja m2 = pallon massa, eikä mitään muuta tekijää oteta huomioon? Veikkaan, että ei päästä. Pallo tuskin saa näin suurta lähtönopeutta (noin 1,7 –kertainen mailanpään nopeuteen verrattuna), huolimatta siitä että ’systeemiin’ tulee varren välityksellä energiaa myös ulkoapäin (systeemi ei ole suljettu). Törmäys ei ole täysin kimmoinen. Osa liike-energiasta muuttuu lämpöenergiaksi. Kuinka suuri se on? Kuinka suuri osuus siitä kompensoidaan ulkoa päin tuodulla energialla? Jos kädet ovat osumassa pallon edellä, energiaa välittyy varren kautta ehkä paremmin, kuin jos kädet olisivat pallon takana? Mikä on itse varren osuus ja mikä on epäpuhtaan osuman vaikutus jne. Tutkimisen arvoisia asioita.

Tuli mieleen, että jos hitailla mailanpään nopeuksilla lavan vauhti putoaa prosentuaalisesti vähemmän kuin suurilla nopeuksilla, saattaa kysymys olla ainakin osittain siitä, että kovavauhtisessa törmäyksessä liike-energiaa muuttuu suhteellisesti enemmän lämmöksi. (Nopeuden kasvaessa kaksinkertaiseksi, lavan liike-energia kasvaa nelinkertaiseksi). Tällainen asia on jo varmaan tutkittukin.

Ja lopuksi varmuuden vuoksi: Esitin laskelmia, ajatuksia ja kysymyksiä, mutta varsinaisesti en väittänyt yhtään mitään.

[ts]

Järvipallo kirjoitti: (15.1.2011 10:11:48)
[
Oma postaukseni liikemäärän säilymisestä ei varsinaisesti ole teoriaa eikä selittelyä, vaan se on fysiikan peruslaki. Tarkkaan luettuna postauksestani selviää se, että se kuitenkin koskee vain yksinkertaistettua ideaalitilannetta, mikä ei ole käytännössä golflyöntiin suoraan sovellettavissa.

Näinpä ja siinähän näissä kuvioissa metsään mennäänkin kun on vuosikymmeniä kuviteltu swingin olevan heilautus jossa lapa heilahtaa vapaana ja saattaa pallon liikkeelle. Ihanko oikeesti joku uskoo että sen kappaleen hidastumisen määrään ei vaikuta lainkaan se, onko sen liikkeen takana vapaan liikkeen sijasta kiihdyttävää voimaa?

Sitten kun aletaan tarkastelemaan koko osumaa tapahtumana jossa koko maila liikkuu asennossaan samaan suuntaan ja sen eri päihin kohdistuu erilaisia voimia, aletaan olemaan todellisuuden kanssa tekemisissä. Siis ei vipuna jossa nivel on ranteessa.

[Järvipallo]

ts kirjoitti: (14.1.2011 23:40:31)

4par kirjoitti: (14.1.2011 23:09:15)

ts kirjoitti: (14.1.2011 22:44:18)Samoin hieman golfia pelanneena tiedän sen, että osumapaine tuntuu käsissä ja vieläpä eri kohdassa eri tavoin lyötäessä. Minulle jo se riittää kertomaan, että lapaa ei voi käsitellä irrallisena eli kahden kappaleen törmäämisen peruslaskelmat eivät tältä osin tähän sovellu.

Tiedätkö varmuudella, että osumapaineen tunne viestii voimasta ja vastavoimasta, joilla on vaikutusta pallon lähtönopeuteen? Voisiko, ainakin joissain tapauksissa, olla kysymys varren ’potkaisusta’ (= taipumavärähtelystä), joka saavuttaa kädet vasta pallon ollessa jo irti lavasta?

Tuohon voin sanoa aivan varmsti tietäväni. Kyllä se wedgellä on aika vähäistä se värinä, mutta paine tuntuu samana. Eikä se varsi muutnekaan tuohon suuntaan kovin potki.

Ja mitä teorioihin tulee… aika hullulta tuntuu kun selitetään kovasti kahden kappaleen törmäyksestä laskien lavan ja pallon painosuhteita ym. Sitten sama porukka pohtii viikkokausia minkä varren mailaan laittais.

Oma postaukseni liikemäärän säilymisestä ei varsinaisesti ole teoriaa eikä selittelyä, vaan se on fysiikan peruslaki. Tarkkaan luettuna postauksestani selviää se, että se kuitenkin koskee vain yksinkertaistettua ideaalitilannetta, mikä ei ole käytännössä golflyöntiin suoraan sovellettavissa.

Sen vuoksi tarvitaan swingianalysointia, eli selittelyä ja teoretisointia varren potkun vaikutuksista, paineen tunteista käsissä, lavan trampoliinivaikutuksista, mailan ja lyöjän yhteen sopivuudesta yms..

[(c) PJS Inc.]

ts ja fukke, kyllähän tuo järvipallo tuossa ts:n viimeksi lainaamassa viestissä nimenomaan pohtii sitä että kuinka suuri massa (voima) lavan massaan pitää lisätä varren ja pelaajan takia, vain ensimmäinen laskelma on puhdas kahden kappaleen törmäyslaskelma.

Mutta koska tämä olisi käsittääkseni jo ainakin suurinpiirtein laskettavissa 4D:stä saatavin arvoin, niin tähän väliin hieman fysiikkaa. Ensinnäkin, ts, voitko kertoa meile tarkkoja lukuarvoja noista threadin alkuun postaamistasi kuvista? Ja lasketaanpa tämä energian säilymislain mukaan eikä liikemäärän.
1) Tarkka mailanpään nopeus a) ennen osumaa ja b) osuman jälkeen.
2) Pallon lähtönopeus ja massa
3) Mailan lavan massa ja COR arvo (tästä pitäisi saada hyvä arvio törmäyksessä sekä hukkuvalle että pallon kierteeksi muuttuvalle energialle)
Näillä tiedoilla ainut tuntomaton tekijä on pelaajan ja varren lapaan aiheittama voima (järvipallon termein massan lisäys) ja saisimme silloin kerrankin laskettua tämän esim 4par:in kysymän arvon. Epäilykseni on (saa todistaa lukuarvoilla vääräksi!) että selkeästi suurempi merkitys on mailanpään nopeudella kuin sillä kuinka vartta/lapaa tuetaan.

Puuttuuko tuosta jotain oleellisia arvoja? Esim. pieni pala vartta joka lasketaan suoraan lavan massaan mukaan (ainakin ferrulen alapuolinen osa)?

Koska tämäkään ei tietysti ole läheskään täsmällinen tapa (koska kyseessä EI OLE klassinen kahden kappaleen törmäys) niin emme saa vieläkää aivan tsmällisiä lukuja, mutta ainakin tästä pitäisi tulla vastaukseksi se tieto että kuinka paljon tämä eroaa kahden kappaleen törmäyksestä. Kumpi on tärkeämpi, mailanpään nopeus vai varren/pelaajan tuki, ja mikä on niiden prosentuaalinen osuus pallon lähtönopeuteen.

[fukke diise saisse]

Ja mitä teorioihin tulee… aika hullulta tuntuu kun selitetään kovasti kahden kappaleen törmäyksestä laskien lavan ja pallon painosuhteita ym. Sitten sama porukka pohtii viikkokausia minkä varren mailaan laittais.

En mä muuten jaksa mitään kommentoida, mutta ts tää osui naulan kantaan.

Sen vuoksi Hogankin pelasi potkaisemattomalla varrella.

[Lipulle]

Lipulle kirjoitti: (15.1.2011 0:30:17)

Rappaaja kirjoitti: (14.1.2011 23:09:35)

ts kirjoitti: (14.1.2011 22:44:18)

Järvipallo kirjoitti: (14.1.2011 22:20:34)

Joten treenatkaa niin sanottuja lepakoita ja HABA ei koskaan ole pahitteeks. Jumalauta ei ole niin vaikeata lyödä palloa 300 pintaan kun pitää lihashuollosta. KUKKAKEPPI on ehkä pahin pelaaja, MIEHEN PITÄÄ NÄYTTÄÄ MIEHELTÄ.

Tämä kukkakeppi kuitenkin kuittasi tililleen ET:tä reilut 1,2 milj. € kaudella 2010.

Itse ketjun aiheeseen liittyen – eikö kukaan ’ostanut’ päättelyäni postauksessa #7/43 eli swingi- ajatuksessa on löydetty ns. power point, joka sijaitsee n. 30-50 cm osumakohdan jälkeen.

Esim.tässä kuvasarjan keskikohdalla mielestäni golfari hakee tuota ym. kohtaa, joskin kuvatextissä esitetty eri sanoin, mutta kyynärvarret selkeästi edellä mailan nuppia ja lapaa lähestyttäessä osumakohtaa.

Mitä muuten tarkoittaa golf- termi casting?

Virhe ’qvouttauksissa’!!!
Pls, huomioikaa tämä eli Rappaajan postaus mennyt ts:n piikkiin jne.
Oma sähläys, pahoitteluni.

Have a nice weekend!

[Lipulle]

Rappaaja kirjoitti: (14.1.2011 23:09:35)

ts kirjoitti: (14.1.2011 22:44:18)

Järvipallo kirjoitti: (14.1.2011 22:20:34)

Joten treenatkaa niin sanottuja lepakoita ja HABA ei koskaan ole pahitteeks. Jumalauta ei ole niin vaikeata lyödä palloa 300 pintaan kun pitää lihashuollosta. KUKKAKEPPI on ehkä pahin pelaaja, MIEHEN PITÄÄ NÄYTTÄÄ MIEHELTÄ.

Tämä kukkakeppi kuitenkin kuittasi tililleen ET:tä reilut 1,2 milj. € kaudella 2010.

Itse ketjun aiheeseen liittyen – eikö kukaan ’ostanut’ päättelyäni postauksessa #7/43 eli swingi- ajatuksessa on löydetty ns. power point, joka sijaitsee n. 30-50 cm osumakohdan jälkeen.

Esim.tässä kuvasarjan keskikohdalla mielestäni golfari hakee tuota ym. kohtaa, joskin kuvatextissä esitetty eri sanoin, mutta kyynärvarret selkeästi edellä mailan nuppia ja lapaa lähestyttäessä osumakohtaa.

Mitä muuten tarkoittaa golf- termi casting?

[ts]

4par kirjoitti: (14.1.2011 23:09:15)

ts kirjoitti: (14.1.2011 22:44:18)Samoin hieman golfia pelanneena tiedän sen, että osumapaine tuntuu käsissä ja vieläpä eri kohdassa eri tavoin lyötäessä. Minulle jo se riittää kertomaan, että lapaa ei voi käsitellä irrallisena eli kahden kappaleen törmäämisen peruslaskelmat eivät tältä osin tähän sovellu.

Tiedätkö varmuudella, että osumapaineen tunne viestii voimasta ja vastavoimasta, joilla on vaikutusta pallon lähtönopeuteen? Voisiko, ainakin joissain tapauksissa, olla kysymys varren ’potkaisusta’ (= taipumavärähtelystä), joka saavuttaa kädet vasta pallon ollessa jo irti lavasta?

Tuohon voin sanoa aivan varmsti tietäväni. Kyllä se wedgellä on aika vähäistä se värinä, mutta paine tuntuu samana. Eikä se varsi muutnekaan tuohon suuntaan kovin potki.

Ja mitä teorioihin tulee… aika hullulta tuntuu kun selitetään kovasti kahden kappaleen törmäyksestä laskien lavan ja pallon painosuhteita ym. Sitten sama porukka pohtii viikkokausia minkä varren mailaan laittais.

[4par]

ts kirjoitti: (14.1.2011 22:44:18)Samoin hieman golfia pelanneena tiedän sen, että osumapaine tuntuu käsissä ja vieläpä eri kohdassa eri tavoin lyötäessä. Minulle jo se riittää kertomaan, että lapaa ei voi käsitellä irrallisena eli kahden kappaleen törmäämisen peruslaskelmat eivät tältä osin tähän sovellu.

Tiedätkö varmuudella, että osumapaineen tunne viestii voimasta ja vastavoimasta, joilla on vaikutusta pallon lähtönopeuteen? Voisiko, ainakin joissain tapauksissa, olla kysymys varren ’potkaisusta’ (= taipumavärähtelystä), joka saavuttaa kädet vasta pallon ollessa jo irti lavasta?

Mielestäni teorioita ja laskelmia ei kannata heittää romukoppaan jonkun asian perusteella, jonka suuruudesta ja vaikutuksesta kokonaisuuteen ei ole selvää kuvaa.

[Rappaaja]

ts kirjoitti: (14.1.2011 22:44:18)

Järvipallo kirjoitti: (14.1.2011 22:20:34)
[

En epäile hetkeäkään, etteiko 4D systeemin kehittäjät varmasti ymmärtäisi myös nuo fysiikan peruslait.. paljon paremmin kuin minä.

Mä en ainakaan ymmärrä. Sen ymmärrän että jotain teoirioista puuttuu jos käytännön mittaukset näyttää toista.

Samoin hieman golfia pelanneena tiedän sen, että osumapaine tuntuu käsissä ja vieläpä eri kohdassa eri tavoin lyötäessä. Minulle jo se riittää kertomaan, että lapaa ei voi käsitellä irrallisena eli kahden kappaleen törmäämisen peruslaskelmat eivät tältä osin tähän sovellu.

Joten treenatkaa niin sanottuja lepakoita ja HABA ei koskaan ole pahitteeks. Jumalauta ei ole niin vaikeata lyödä palloa 300 pintaan kun pitää lihashuollosta. KUKKAKEPPI on ehkä pahin pelaaja, MIEHEN PITÄÄ NÄYTTÄÄ MIEHELTÄ.

[ts]

Järvipallo kirjoitti: (14.1.2011 22:20:34)
[

En epäile hetkeäkään, etteiko 4D systeemin kehittäjät varmasti ymmärtäisi myös nuo fysiikan peruslait.. paljon paremmin kuin minä.

Mä en ainakaan ymmärrä. Sen ymmärrän että jotain teoirioista puuttuu jos käytännön mittaukset näyttää toista.

Samoin hieman golfia pelanneena tiedän sen, että osumapaine tuntuu käsissä ja vieläpä eri kohdassa eri tavoin lyötäessä. Minulle jo se riittää kertomaan, että lapaa ei voi käsitellä irrallisena eli kahden kappaleen törmäämisen peruslaskelmat eivät tältä osin tähän sovellu.

[Järvipallo]

Rauski kirjoitti: (14.1.2011 21:52:23)

Järvipallo kirjoitti: (14.1.2011 20:57:05)
Asiaa voi miettiä myös liikemäärän säilymisen periaateen mukaisesti, niinkuin varmaan joskus aihetta aiemminkin on joku kommentoinut. Fysiikan lakien soveltaminen vaatii useimmiten ideaalitilanteen oletusta, missä mennänkin sitten pieleen käytännön seovelluksissa, mutta ainakin lisämietintöjä silläkin saa aikaan.
Eli liikemäärän kaavahan on seuraavanlainen golfpallon lyöntiin sovellettuna: mailan nopeus (osumahetkeä ennen) * mailan massa +pallon nopeus (ennen osumaa) *pallon massa = mailan nopeus (osumahetken jälkeen) * mailan massa + pallon nopeus (osuman jälkeen) * pallon massa.

Ideaalisti liikemäärä siis säilyy vakiona (kimmoisessa törmäyksessä), eli mailan liikemäärä (paino *nopeus) muuttuu lyönnin jälkeen pallon ja mailan yhteenlasketuksi liikemääräksi.
Jos mailan paino (mikä se sitten oikeasti onkaan) olisi 280 grammaa ja sen nopeus 100 mph=160,9 km/h juuri ennen osumaa ja vastaavsti osuman jälkeen mailan nopeus hidastuisi 22% olisi seurauksena ideaalitilanteessa se, että pallon (45,93 g) nopeudeksi tulisi edelläolevalla kaavalla 215,8 km/h. Vastaavasti jos mailanpää hidastuu 34%, niin sen seurauksena pallon nopeudeksi tulisi 333,5 km/h.

Mitä enemmän mailan massan nopeus siis hidastuu heti lyönnin jälkeen, sen nopeammin pallo pakenee lyöntipaikalta. Tätä ei varmaankaan tule heti ajateltua…

Reaalitilanne poikkeaa tuosta, mutta mihin suuntaan… siitä minulla ei ole hajuakaan.

Syytä myös huomioida pallon ja lavan kosketusaika. Jos siis kädet on lapaa edellä syntyy vetoa ja pallo näkee koko kehon massan takanaan, jos kädet jää jälkeen lavasta syntyy tilanne missä ranteet antaa ensimmäiseksi periksi koska tuo voima on niin suuri että ne ranteet vaan antaa periksi. Tällöin pallon kannalta massa joka on sen takana on huomattavsti pienempi. Et siis voi laskea tilannetta pelkästään lavan, pallon massan ja mailanpään hidastumisen seurauksena. Ranteita toki voi vahvistaa ettei ne antaisi niin paljoa periksi. mutta siinä tulee tiettyjä fysikaalisia tapahtumia esteeksi, jolloin se ei enää auta. tästä johtuen hyvällä swingitekniikalla voidaa korvata lihaskimpun vajavaista tekniikkaa ja pallo lentää ainakin yhtä pitkälle.

Siis jos nyt koitan vielä selventää, suuri massa ja periksi antamattomia nivelpisteitä pallon takana vähentää lavan hidastuvuutta, mutta aika jolloin voima vaikuttaa palloon kasvaa (siis nyt puhutaan niistä millisekunnin lisäyksestä). Toivottavasti tuosta joku ymmärsi jotain, edes itse;)

Kyllä just niin, eli sen vuoksi laitoin tuohon epäröinnin mailanpainosta (mikä se oikeasti onkaan), tarkoittaen sitä, että paljonko käsien ja koko kropan painoa pitäisi tuohon vielä lisätä. Se mitä hain oli pääasiassa se, että teoriassa mitä enemmän maila (+kädet ja kroppa ja koko liikkellä oleva massa) hidastuvat, sen nopeammin pallo pakenee paikalta. Jos tuki pettää, niin lyöjän iso massa lähtee vastakkaiseen suuntaan ja pallon nopeus laskenee.. ( uskon Rauski, että oletamme ymmärtävän olevamme asiasta periaatteessa samaa mieltä.. tekstiksi vääntäminen ei ole niin helppoa).

Mailanpää hidastuu tietysti(?ehkä?) lyöjästä johtuen myös osuman jälkeen, jos se oli hidastumassa jo ennen osumaakin lyöjästä johtuen.

En epäile hetkeäkään, etteiko 4D systeemin kehittäjät varmasti ymmärtäisi myös nuo fysiikan peruslait.. paljon paremmin kuin minä.

[Rauski1]

Järvipallo kirjoitti: (14.1.2011 20:57:05)
Asiaa voi miettiä myös liikemäärän säilymisen periaateen mukaisesti, niinkuin varmaan joskus aihetta aiemminkin on joku kommentoinut. Fysiikan lakien soveltaminen vaatii useimmiten ideaalitilanteen oletusta, missä mennänkin sitten pieleen käytännön seovelluksissa, mutta ainakin lisämietintöjä silläkin saa aikaan.
Eli liikemäärän kaavahan on seuraavanlainen golfpallon lyöntiin sovellettuna: mailan nopeus (osumahetkeä ennen) * mailan massa +pallon nopeus (ennen osumaa) *pallon massa = mailan nopeus (osumahetken jälkeen) * mailan massa + pallon nopeus (osuman jälkeen) * pallon massa.

Ideaalisti liikemäärä siis säilyy vakiona (kimmoisessa törmäyksessä), eli mailan liikemäärä (paino *nopeus) muuttuu lyönnin jälkeen pallon ja mailan yhteenlasketuksi liikemääräksi.
Jos mailan paino (mikä se sitten oikeasti onkaan) olisi 280 grammaa ja sen nopeus 100 mph=160,9 km/h juuri ennen osumaa ja vastaavsti osuman jälkeen mailan nopeus hidastuisi 22% olisi seurauksena ideaalitilanteessa se, että pallon (45,93 g) nopeudeksi tulisi edelläolevalla kaavalla 215,8 km/h. Vastaavasti jos mailanpää hidastuu 34%, niin sen seurauksena pallon nopeudeksi tulisi 333,5 km/h.

Mitä enemmän mailan massan nopeus siis hidastuu heti lyönnin jälkeen, sen nopeammin pallo pakenee lyöntipaikalta. Tätä ei varmaankaan tule heti ajateltua…

Reaalitilanne poikkeaa tuosta, mutta mihin suuntaan… siitä minulla ei ole hajuakaan.

Syytä myös huomioida pallon ja lavan kosketusaika. Jos siis kädet on lapaa edellä syntyy vetoa ja pallo näkee koko kehon massan takanaan, jos kädet jää jälkeen lavasta syntyy tilanne missä ranteet antaa ensimmäiseksi periksi koska tuo voima on niin suuri että ne ranteet vaan antaa periksi. Tällöin pallon kannalta massa joka on sen takana on huomattavsti pienempi. Et siis voi laskea tilannetta pelkästään lavan, pallon massan ja mailanpään hidastumisen seurauksena. Ranteita toki voi vahvistaa ettei ne antaisi niin paljoa periksi. mutta siinä tulee tiettyjä fysikaalisia tapahtumia esteeksi, jolloin se ei enää auta. tästä johtuen hyvällä swingitekniikalla voidaa korvata lihaskimpun vajavaista tekniikkaa ja pallo lentää ainakin yhtä pitkälle.

Siis jos nyt koitan vielä selventää, suuri massa ja periksi antamattomia nivelpisteitä pallon takana vähentää lavan hidastuvuutta, mutta aika jolloin voima vaikuttaa palloon kasvaa (siis nyt puhutaan niistä millisekunnin lisäyksestä). Toivottavasti tuosta joku ymmärsi jotain, edes itse;)