Hakutulokset: "mailanpään hidastuminen"

[PG]

fukke diise saisse kirjoitti: (30.3.2011 15:18:52)
Kun itse johtamassasi kaavassa kohdan …at… suureista t tarkoittaa kontaktiaikaa, niin silloin suureen a täytyy tarkoittaa kontaktiaikana vaikuttavaa kiihtyvyyttä (hidastuvuutta), ei siis sitä mikä kiihtyvyys/hidastuvuus ennen osumaa vallitsee.

Olin merkinnyt, että a = mailanpään kiihtyvyys juuri ennen osumaa, joten sen mukaan olisi pitänyt mennä. Sehän tulee pelaajan toimesta jonkinlaisen lihastyön myötä ja on mitattavissa. Lähdin siitä, että sama kiihtyvyys vaikuttaa vielä osumassakin. Osumassa vaikuttaa samanaikaisesti myös pallon vastustamisesta johtuva negatiivinen kiihtyvyys. Nämä yhdessä määrittävät kokonaiskiihtyvyyden. OK, ymmärsit väärin, ei se mitään.

Tuo oletuksesi, että mailanpään nopeus putoaisi tässä lyönnissä 20 %, ei ole oikein, mutta oikeutettu, koska en kertonut, mikä on mailanpään nopeus kontaktin lopussa. Draiverilyönnissä, mutta ei muilla mailoilla, pätee melko hyvin:

Pallon lähtönopeus

vball = [vclub*(1 + COR) + a*t]/(1 + r)

Mailanpään nopeus pallokontaktin lopussa

Vclub = [vclub*(1 – r*COR) + a*t]/(1 + r)

vball = pallon lähtönopeus
vclub = mailanpään nopeus osumaan tultaessa
a = pelaajan tuottama mailanpään kiihtyvyys juuri ennen osumaa/osumassa
t = kontaktiaika
r = pallon massa÷mailanpään tehollinen massa

Kun a = 0, niin käyttämilläsi arvoilla mailanpään nopeus putoaa puhtaassa osumassa 100 km/h -> 69,5 km/h eli 30,5%. Törmäyksessä vapautunut energia antaa pallon lähtönopeudeksi 147 km/h. Lämpöenergiaa kehittyy 6 J. Jos mailanpää olisi pudonnut vain 20 %, vapautuneella energialla olisi pallo voinut saada korkeintaan 132 km/h nopeuden.

[PG]

Tässä on tullut muutama svingitekniikkaa käsittelevä kirjoitus. Kuten mainitsin, siihen asiaan en ole ottanut milloinkaan kantaa. Joskus kyllä taisin mainita, että ts ja Fukke ovat nähtävästi löytäneet hyvän tekniikan, siitä vaan.

omm kirjoitti: (30.3.2011 15:11:56)
Miten tämän vartalonkierron tuoman voiman, vartalon massan voi jättää laskuista pois, kun lasketaan ”tukivoimaa”? Koulun fyssan tunneilla laskettiin umpinaisen sylinterin pyörimisliikkeen energiaa. Eikö siihen liittyvät kaavat olisi hyödyllisempiä kuin edelliset, joissa lasketaan vain lavan ja pallon liike-energioita,

En ole laskenut tukivoimaa, en tiedä edes mikä se on. Umpinaisen tynnyrin pyörimisliikkeen energia on kyllä aika kaukana aiheesta, siihen liittyviä kaavoja on mahdoton yhdistää tähän asiaan. Joissakin yhteyksissä olen todellakin laskenut lavan ja pallon liike-energioita katsoakseni kuinka paljon energiaa lyönnissä menee hukkaan. Palaan tähän aiheeseen varmaan vielä jollakin tavalla. Itse kaavojen perusta on kuitenkin voiman ja vastavoiman laki. Tutkijat lähtevät yleensä vasta liikemäärän säilymisen laista, mutta ulkopuolista voimaa ei silloin saa esiintyä. Jorgensenin ja Pennerin kirjat ovat alan perusteoksia. Voiko niissä esitetyt asiat olla kovin pielessä? Omat laskelmani pitävät yhtä PGA- Tour- pelaajien keskiarvolyöntien kanssa. Mikä niissä silloin on pielessä?

[B]

Tukivoimasta tuli ajatus verrata sitä toisenlaiseen tukivoimaan ja sen mahdollisuuksiin:
Ammutaan kiväärillä esim 9g massainen luoti, joka kiihdytetään ruutipanoksella vaikkapa lähtönopeuteen 900m/s. Tuo aiheuttaa rekyylin olkaa vasten.
kysynkin arviota siitä, kuinka paljon luodin lähtönopeus kasvaa, jos nojaan kivitalon seinään hartiani laukaisuhetkella tai jos suorastaan pökkäisen takajalan avulla vastapotkun? Onko luodin lähtönopeus huonompi, jos otan pistooliotteen ja laukaisen nojaamatta tukkia lainkaan olkaani vasten??

[Rauski1]

Mä jäin vähän miettimään tuota halonhakkuuta, vaikka siitä onkin jo jonninverran aikaa kun viimeeksi puita on pilkottu. Kuitenkin jos vedät kirveellä sellaisen löysän vedon halkoon, että oikein tärähtää niin eihän siinä mitään tapahtunut, mutta tiukka ote ja isku kunnolla ’läpi’ niin johan halko halkeaa. Tuossa siis koko keho on lyönnin takana ja tukivoimat tulee tiukkuudesta. Olisko tuolla jotain analogiaa swingiin ja niihin tehoihin mitä lyönnissä välittyy kropasta mailan kautta palloon.

[B]

fukke diise saisse kirjoitti: (30.3.2011 15:18:52)
Kun itse johtamassasi kaavassa kohdan …at… suureista t tarkoittaa kontaktiaikaa, niin silloin suureen a täytyy tarkoittaa kontaktiaikana vaikuttavaa kiihtyvyyttä (hidastuvuutta), ei siis sitä mikä kiihtyvyys/hidastuvuus ennen osumaa vallitsee.

Olisiko niin, että kiihdyttävä lisävoima aiheuttaa impactiin tullessa (’juuri ennen impactia’) kiihtyvyyden a. Kiihtyvyyden, jonka vaikutusta impactin aikana mailanpäännopeuteen eli sen putoamiseen haluttiin tarkastella.
Tuo kiihdyttävä lisävoima pääsee osoittamaan mahtinsa ajan t= 0.0005s aikana.

[B]

omm kirjoitti: (30.3.2011 15:11:56)
Golf Monthly: 2011 February page 77.
660 deg/sec: Sadlowski`s hip speed at the start of his downsving is about a quater of the rotational speed of the blades on a helicopter. He’ll slow his hips down to 180deg/sec at impact, a speed-up/slow-down combination all big hitters share.

Kyse on siis Jamie Sadlowskista, joka on long-drive champion. Tämä liittyy mielestäni asiaan siten että vaikka hän hidastaakin lantionkiertonopeutta(tai se hidastuu auttamattomasti), niin on nopeus silti puoli ympyrää sekunnissa osumahetkellä.

JS:n lantio kiertyy impactissä annetulla tiedolla n. 0.09 astetta. Tuon kiertoliikkeen välittämä voima käsien kautta grippiin ja lopulta mailan lapaan on ymmärtääkseni niissä kaavoissa mukana, jossa on käytetty smashia .

[ts]

fukke diise saisse kirjoitti: (30.3.2011 15:18:52)
[. Jos tämä onnistuu, jalkatyöllä maata vasten voidaan ylläpitää lantion veto läpi osuman, joka osuman aikaisen kiihtyvyyskomponenttinsa ansiosta antaa sellaisen matalana lähtevän ja lopussa nousevan ja spinnaavan lentokaaren, mistä kaikki näkevät unta mutta vain harva osaa. Ja nekään harvat, jotka osaavat, eivät tiedä miksi.

It’s in the dirt niinkuin joku jo sanoi.

Mittausten perusteella pitää hieman tarkentaa ja samalla sohaista tiettyyn suuntaan vähän muurhaispesääkin.

Lantio saavuttaa huippuneoputensa fysiologisista syistä aika paljon ennen osumaa ja samasta syystä myös hidastuu ennen osumaa. Kyse on pitkälti siitä, että tuota hidastumista saataisiin minmoitua. Pelaaja usein tuntee tuon lantion kiihdyttämisenä, koska se vaatii paljon enemmän lihastyötä tuossa vaiheessa ja nimenomaan jalkojen käytön osalta.

Sohaisu menee sitten tuonne kineettisen ketjun suuntaan, jossa on kuviteltu että hidastamisesta saataisiin lisähyötyä. Samaan suohon, jossa itse rämmin aikani uskoessani guruja.

Lantio pystyy ilman jalkatyötä liikkumaan varisn vauhdikkaasti tiettyyn asentoon asti, jonka jälkeen sen liäskierto vaatii aika isoa ponnistusta jaloista maata vasten. Niin suurta, että sillä ei saada aikaiseksi tuota alun kiertojännityksen tuottamaa kiertonopeutta vastaavaa. Samalla tuossa vaiheessa lantion ja hartioiden välinen jännite llähtee purkaantumaan ja keskivartalon lihakset alkavat tehdä työtä hartioiden kiihdyttämiseksi. Se on liike, joka saa vasemman olkapään pakenemaan ja pitää koko mailaan ja käsiin kohdistuvaa vetoa yllä niin paljon kuin mahdollista. Tuon vedon pysähtyminen johtaa ylisuureen käsien hidastuvuuteen ja sitä kautta lapa saavuttaa ja ohittaa kädet synnyttäen flippauksen, joka nostaa ja ja sulkee lapaa.

Pelaajan pitäisi pystyä tunteman nimenomaan jatkuva veto läpi osuman, eikä missään vaiheessa vapauttamaan lapaa tai lyömään sillä. Ei pyrkiä hidastamaan mitään sisäkehällä, vaan pitämään rotaatiot yllä ja kiihdyttämään sitä kaikin tavoin läpi osuman.

[fukke diise saisse]

PG kirjoitti: (30.3.2011 11:16:44)

fukke diise saisse kirjoitti: (30.3.2011 0:44:54)
En ymmärrä vieläkään, mitä sinä ja Penner haluatte todistella, mutta minä olen vakaasti sitä mieltä, että osuman aikana mailanpäähän varren kautta annettava tuki on merkityksellinen.

En ole halunnut todistaa mitään, olen vain esitellyt tutkijoiden (Penner, Cochran, Stobbs, Jorgensen…) tuloksia sekä tuonut esiin omia mekaniikan peruslakeihin pohjautuvia laskelmia. Niihin mielipiteeni perustuvat, jos niitä ylipäätään edes on.

Palaan vielä tuohon laskelmaasi. Siinä a = mailanpään kiihtyvyys juuri ennen osumaa. Kiihtyvyys voi olla positiivinen tai negatiivinen. Olit ottanut negatiivisen kiihtyvyyden 11111 m/s². Jäin ihmettelemään miksi mies jarruttelee, kun kerrankin on saanut mailanpäälle kunnon vauhdin. Oletetaan, että backsvingin kesto on 200 ms, kiihdytystä ensimmäiset 100 millisekuntia 0 -> 40100 km/h, jarrutusta loput 100 millisekuntia 40100 km/h – > 100 km/h. Hidastuvuus on 11111 m/s. Ehkä et laskenut järkevällä realistisella hidastuvuuden arvolla.

Kun itse johtamassasi kaavassa kohdan …at… suureista t tarkoittaa kontaktiaikaa, niin silloin suureen a täytyy tarkoittaa kontaktiaikana vaikuttavaa kiihtyvyyttä (hidastuvuutta), ei siis sitä mikä kiihtyvyys/hidastuvuus ennen osumaa vallitsee.

PG kirjoitti: (30.3.2011 11:16:44)
Mikä se tukivoima oikein on? Mitä sillä tarkoitat?

Jossakin alkuvaiheissa sinä itse mainitsit maasta osuman aikana otettavasta tuesta, joka on ainut tapa kasvattaa liikemäärää osumassa mailanpään nopeuden lisäksi. Minusta se oli hyvä huomio ja natsaa ehdottomasti esim. Hoganin mielikuviin siitä, että lantio vetää vielä osuman yli ja vasta sen jälkeen alkaa body release eli ylävartalo vapautuu.

Jotta tämä olisi mahdollista, lantiosta vasenta kylkeä pitkin hartioiden, vasemman olkapään (reverse release), vasemman käsivarren ja kämmenselän(cupping) kautta ja vielä pitkin mailan varren (XXXXS) kohteenpuoleista seinämää (varsi ei sii potkaise) kulkevassa välitysketjussa pitää pystyä ylläpitämään vetojännitys. Jos tämä onnistuu, jalkatyöllä maata vasten voidaan ylläpitää lantion veto läpi osuman, joka osuman aikaisen kiihtyvyyskomponenttinsa ansiosta antaa sellaisen matalana lähtevän ja lopussa nousevan ja spinnaavan lentokaaren, mistä kaikki näkevät unta mutta vain harva osaa. Ja nekään harvat, jotka osaavat, eivät tiedä miksi.

It’s in the dirt niinkuin joku jo sanoi.

[omm]

Golf Monthly: 2011 February page 77.
660 deg/sec: Sadlowski`s hip speed at the start of his downsving is about a quater of the rotational speed of the blades on a helicopter. He’ll slow his hips down to 180deg/sec at impact, a speed-up/slow-down combination all big hitters share.

Kyse on siis Jamie Sadlowskista, joka on long-drive champion. Tämä liittyy mielestäni asiaan siten että vaikka hän hidastaakin lantionkiertonopeutta(tai se hidastuu auttamattomasti), niin on nopeus silti puoli ympyrää sekunnissa osumahetkellä. Miten tämän vartalonkierron tuoman voiman, vartalon massan voi jättää laskuista pois, kun lasketaan ”tukivoimaa”? Koulun fyssan tunneilla laskettiin umpinaisen sylinterin pyörimisliikkeen energiaa. Eikö siihen liittyvät kaavat olisi hyödyllisempiä kuin edelliset, joissa lasketaan vain lavan ja pallon liike-energioita, koska eikö hartioiden ja lantioiden väli muodosta sylinterin(toisella sylinteri on isompi vrt. ”Ankka”Cabrera ja toisella pienempi vrt. Sadlowski, 83kg) , jota JALAT pyörittää, ja ulokkeena olevat kädet, maila ja lapa ovat vain innocent bystander, jota tuo pyörivä tynnyri vetää perässään(vaikka kädet tekevät omia juttujaan siinä sivussa, mm. supistavat kehää, jotta kulmanopeus kasvaa ja ohjaavat lapaa palloon)?
Jalat on moottori, vartalo on kampiakseli ja kädet on vauhtipyörä. En tosin ole fyiikan enkä konemekaniikan asiantuntija, joten viilattavaa tähän varmaan löytyy.
Lisäksi vartalon kiertyminen nikama nikamalta selkärangassa on toinen moottori tuon synlinterin sisällä (purjehdustermein tulee twistiä purjeisiin), tai turboruuvi, jonka voima pitää kai laskea jonkin kierrejousivakion avulla. Uskon kuitenkin jalkatyön tuottavan päätyön.

[Jake2]

PG kirjoitti: (30.3.2011 11:16:44)
Mikä se tukivoima oikein on? Mitä sillä tarkoitat?

Kuvittelisin että sillä tarkoitetaan grippipäähän kohdistuvia voimia tai ainakin joitain niiden komponenteista jotka kiiihdyttävät lapaa ennen osumaa.
Oma käsitykseni on että ne ovat merkittäviä ainakin koska:
a) jos kiihdyttävä voima häviää ennen osumaa, se häviää luultavasti jo sen verran ennen osumaa että sillä on merkitystä mailanpään nopeuteen ja myös AoA:han ja dynaamiseen loftiin
b) vaikuttaa tuntumaan mikä syntyy osumasta.

Voimakomponentit ei ole ihan yksinkertaisia, koska siellä kai vaikuttaa ainakin 1) gripin kaaren tangentin suuntaan kiihdyttävää 2) kehää ylläpitävää ja jopa supistavaa (ylös/sisään) ja 3) alakäden ja yläkäden yhdistelmän vääntömomenttia joka kiihdyttää lapaa (tai voisi hidastaakin) ja vielä 4)varren ympäri vaikuttavaa vääntömomenttia joka voi pyrkiä sulkemaan tai avaamaan lapaa.

[omm]

PG kirjoitti: (30.3.2011 11:16:44)

Mikä se tukivoima oikein on? Mitä sillä tarkoitat?

Hogan sanoi: The secret is in the dirt.

[PG]

fukke diise saisse kirjoitti: (30.3.2011 0:44:54)
En ymmärrä vieläkään, mitä sinä ja Penner haluatte todistella, mutta minä olen vakaasti sitä mieltä, että osuman aikana mailanpäähän varren kautta annettava tuki on merkityksellinen.

En ole halunnut todistaa mitään, olen vain esitellyt tutkijoiden (Penner, Cochran, Stobbs, Jorgensen…) tuloksia sekä tuonut esiin omia mekaniikan peruslakeihin pohjautuvia laskelmia. Niihin mielipiteeni perustuvat, jos niitä ylipäätään edes on.

Palaan vielä tuohon laskelmaasi. Siinä a = mailanpään kiihtyvyys juuri ennen osumaa. Kiihtyvyys voi olla positiivinen tai negatiivinen. Olit ottanut negatiivisen kiihtyvyyden 11111 m/s². Jäin ihmettelemään miksi mies jarruttelee, kun kerrankin on saanut mailanpäälle kunnon vauhdin. Oletetaan, että backsvingin kesto on 200 ms, kiihdytystä ensimmäiset 100 millisekuntia 0 -> 40100 km/h, jarrutusta loput 100 millisekuntia 40100 km/h – > 100 km/h. Hidastuvuus on 11111 m/s. Ehkä et laskenut järkevällä realistisella hidastuvuuden arvolla.

Mikä se tukivoima oikein on? Mitä sillä tarkoitat?

[PG]

MaraK kirjoitti: (30.3.2011 8:40:30)
Uskaltaakohan tuota mennä keväällä rangelle kokeilemaan,mitäs sitte jos tuulenpuuska siinä lyödessä pöllähtähtää.Mailanpään nopeuslaskelmat voivat mennä uusiksi ja pallo mennä vipeltää pöppelikköön. Sitten tuli vielä mieleen että mites ilman kosteus/kuivuus vaikuttaa saatika jos lyönnin aikana pääsee paukku,,kyllä siinä taas ajatukset pyörii kun koettaa rimpuilla ens kesästä kunnialla (:
Kireitä ja paksuja henkseleitä kannattaa kokeilla,Backswingin aikana henkselit viritetään ja sitten ei muuta kun antaa palaa,mailanpään nopeus on aivan käsittämätön.Voi jopa olla että sitä ei enää koskaan millään matemaattisella kaavalla pystytä laskemaan,nobelin palkinto odottaa sitä kuka pulman ratkaisee.(:

Kyllä uskaltaa. Nopeuslaskelmat eivät mene uusiksi, koska ne perustuvat pallon ja lavan massaan, mailanpään nopeuteen osumahetkellä sekä törmäyksen COR -arvoon. Jos tuuli, ilman kuivuus tai kosteus vaikuttavat em. suureisiin, niin ne ovat mukana myös laskelmissa. Tarkemmat laskemat sisältävät myös kulmasuureita. Jos tuuli vääntää ne vinksalleen, niin viksallaan ovat myös laskelmissa. Ei edes ruoste ole päässyt raiskaamaan mekaniikan peruslakeja, joihin kaavat pohjautuvat. Eli ei muuta kuin rangelle vaan rohkeasti paukuttelemaan.

Tuosta henkselitekniikastasi en osaa sanoa, mutta svingivalmentajasi saattaisi olla kiinnostunut. Itse en tiedä svingeistä mitään, enkä ole niihin ottanut koskaan kantaa.

[B]

mailanpäässä nopeus 112mph=50m/s
nopeuden hidastaminen impactissä 20%:lla= -10m/s
ajassa 0.0005s tekee hidastuvuudeksi 20000m/s^2
Hidastavaa voimaa mailanpäähän pitää saada välitetyksi 4000N.

Tuolla nopeudella henkselini ovat jo kohtalaisen piukalle kiristetyt.
Nyt olisi ihan kiva saada ohje, miten täräytän kesken kaiken positiivisen hääräämisen -4000N impactiin ja miten saan sen osumaan juuri siihen? Hidastuvuus on 2000g:tä. ratkeaako otsasuoni ilman hikinauhaa??

[MREX]

fukke diise saisse kirjoitti: (30.3.2011 0:44:54)

PG kirjoitti: (29.3.2011 20:13:16)

Näprääjä kirjoitti: (29.3.2011 14:46:58)
Paljonko voimaa pitäisi olla 45′ varressa oikean käden kohdalla jotta lavassa olisi 5kg massaan verrattava voima vastustamassa nopeuden putoamista? 500N?

Vain mailanpäähän ja palloon vaikuttavat voimat ovat oleellisia tässä asiassa, ei varren päähän vaikuttavat. Viestin 440 lopussa johdin kaavan pallon lähtönopeudelle draiverilyönnissä, jossa oli myös ulkopuolinen (= varren kautta välittyvä) voima mukana. Lopputulos – nyt hieman eri tavalla muotoiltuna – oli tämä:

vball = [vclub*(1 + COR) + a*t]/(1 + r)

vball = pallon lähtönopeus
vclub = mailanpään nopeus juuri ennen osumaa
a = mailanpään kiihtyvyys juuri ennen osumaa
t = kontaktiaika
r = pallon massa÷mailanpään tehollinen massa

Kannattaa laskea muutama esimerkki erilaisilla a:n arvoilla. Kontaktiajaksi voi ottaa 0,0005 s, r –arvoksi vaikkapa 0,207 ja COR 0,78 tai muita järkeviä käytännön arvoja. Kuinka paljon mailanpään kiihtyvyys vaikuttaa pallon lähtönopeuteen?

’Results from Cochran and Stobbs show that the shaft plays a small role during impact’, toteaa Raymond Penner kirjassaan The fysics of golf. Uskon alan huippututkijoihin. Edellä esitetystä kaavasta voidaan aivan hyvin jättää a*t -termi pois. Saadaan ‘vanha ja tv:stäkin tuttu’ draiverilyönteihin käyttökelpoinen kaava

vball = vclub*(1 + COR)/(1 + r)

Siinä ei esiinny ulkopuolista voimaa, eikä mailanpään kiihtyvyyttä.

En ymmärrä vieläkään, mitä sinä ja Penner haluatte todistella, mutta minä olen vakaasti sitä mieltä, että osuman aikana mailanpäähän varren kautta annettava tuki on merkityksellinen.

Ei siksi, että se voima antaisi merkittävästi lisää nopeutta palloon vaan siksi että sen puuttuminen hidastaa merkittävästi mailanpään nopeutta ja sitä kautta saa aikaan pienemmän pallon lähtönopeuden.Pyörittelin kaavaasi antamillasi arvoilla, mutta otin huomioon mitä osuman aikana hidastuva mailanpään nopeus saisi aikaan. Yleisesti tiedetään, että mailanpään voi hidastua osuman aikana 10 – 50 % (vrt. ts:n viesti nro 5, jossa pudotus oli n. 30% hyvällä pelaajalla). Otetaan arvoksi 20%:n hidastuminen noppeudesta 100 km/h nopeuteen 80 km/h. Kontaktiajalla 0,0005 sekuntia se antaa hidastuvuudeksi 11111 m/s2.

Jos kaavassasi ei oteta huomion kiihtyvyyttä, pallon lähtönopeudeksi tulee 41 m/s, kun taas em. negatiivisella kiihtyvyydellä pallon lähtönopeudeksi tulee 36 m/s. Siinä on reilu 10%:n ero ja mikä voisi ollakaan ero kahden ääripään välillä, siis osumaan tullaan maksimaalille tuella kontra lapa täysin irrallaan ilman mitään ulkopuolista tukea.

Tämäkin on sellainen tarkastelun näkökulma, jossa tavoitellaan maksimaalista nopeutta, ei esimerkiksi spinnivaikutusta (vrt. viestini nro 327) tai sitä, millaisen kontrollin lisäyksen svingiin saa, kun jatkaa aktiivista lihastyötä läpi osuman vaihtamatta tai vapauttamatta svingin aikana yhtään mitään, koska ne ikävä kyllä vaatisivat myös ajoittamisen oikeaan hetkeen.

Siksi itselleni ominaiseen tapaan ja varmasti jotakin herkkähipiäistä lukijaa loukatakseni toteankin, että kaikenlainen timingiin perustuva lihastyö svingin aikana on perseestä.

Tummennettu osa kertonee, että voisit lisätä nimimerkkisi kolmanteen osaa L kirjaimen, jotta se olisi slaisse. Jos kädet ja varsi jatkavat lihastyötä osumassa, on auttamatta laissin paikka.

[B]

fukke diise saisse kirjoitti: (30.3.2011 0:44:54)
En ymmärrä vieläkään, mitä sinä ja Penner haluatte todistella, mutta minä olen vakaasti sitä mieltä, että osuman aikana mailanpäähän varren kautta annettava tuki on merkityksellinen.

Penneristä en tiedä, mutta vaikuttaa siltä, että PG on varsin kattavasti ja meistä ainoana kyennyt perusteellisesti vastaamaan ketjun avaajan kysymykseen. Me muut olemme esittänet mielipiteitä. Se on myös mielenkiintoista.

[MaraK]

Uskaltaakohan tuota mennä keväällä rangelle kokeilemaan,mitäs sitte jos tuulenpuuska siinä lyödessä pöllähtähtää.Mailanpään nopeuslaskelmat voivat mennä uusiksi ja pallo mennä vipeltää pöppelikköön. Sitten tuli vielä mieleen että mites ilman kosteus/kuivuus vaikuttaa saatika jos lyönnin aikana pääsee paukku,,kyllä siinä taas ajatukset pyörii kun koettaa rimpuilla ens kesästä kunnialla (:
Kireitä ja paksuja henkseleitä kannattaa kokeilla,Backswingin aikana henkselit viritetään ja sitten ei muuta kun antaa palaa,mailanpään nopeus on aivan käsittämätön.Voi jopa olla että sitä ei enää koskaan millään matemaattisella kaavalla pystytä laskemaan,nobelin palkinto odottaa sitä kuka pulman ratkaisee.(:

[fukke diise saisse]

PG kirjoitti: (29.3.2011 20:13:16)

Näprääjä kirjoitti: (29.3.2011 14:46:58)
Paljonko voimaa pitäisi olla 45′ varressa oikean käden kohdalla jotta lavassa olisi 5kg massaan verrattava voima vastustamassa nopeuden putoamista? 500N?

Vain mailanpäähän ja palloon vaikuttavat voimat ovat oleellisia tässä asiassa, ei varren päähän vaikuttavat. Viestin 440 lopussa johdin kaavan pallon lähtönopeudelle draiverilyönnissä, jossa oli myös ulkopuolinen (= varren kautta välittyvä) voima mukana. Lopputulos – nyt hieman eri tavalla muotoiltuna – oli tämä:

vball = [vclub*(1 + COR) + a*t]/(1 + r)

vball = pallon lähtönopeus
vclub = mailanpään nopeus juuri ennen osumaa
a = mailanpään kiihtyvyys juuri ennen osumaa
t = kontaktiaika
r = pallon massa÷mailanpään tehollinen massa

Kannattaa laskea muutama esimerkki erilaisilla a:n arvoilla. Kontaktiajaksi voi ottaa 0,0005 s, r –arvoksi vaikkapa 0,207 ja COR 0,78 tai muita järkeviä käytännön arvoja. Kuinka paljon mailanpään kiihtyvyys vaikuttaa pallon lähtönopeuteen?

’Results from Cochran and Stobbs show that the shaft plays a small role during impact’, toteaa Raymond Penner kirjassaan The fysics of golf. Uskon alan huippututkijoihin. Edellä esitetystä kaavasta voidaan aivan hyvin jättää a*t -termi pois. Saadaan ‘vanha ja tv:stäkin tuttu’ draiverilyönteihin käyttökelpoinen kaava

vball = vclub*(1 + COR)/(1 + r)

Siinä ei esiinny ulkopuolista voimaa, eikä mailanpään kiihtyvyyttä.

En ymmärrä vieläkään, mitä sinä ja Penner haluatte todistella, mutta minä olen vakaasti sitä mieltä, että osuman aikana mailanpäähän varren kautta annettava tuki on merkityksellinen.

Ei siksi, että se voima antaisi merkittävästi lisää nopeutta palloon vaan siksi että sen puuttuminen hidastaa merkittävästi mailanpään nopeutta ja sitä kautta saa aikaan pienemmän pallon lähtönopeuden.

Pyörittelin kaavaasi antamillasi arvoilla, mutta otin huomioon mitä osuman aikana hidastuva mailanpään nopeus saisi aikaan. Yleisesti tiedetään, että mailanpään voi hidastua osuman aikana 10 – 50 % (vrt. ts:n viesti nro 5, jossa pudotus oli n. 30% hyvällä pelaajalla). Otetaan arvoksi 20%:n hidastuminen noppeudesta 100 km/h nopeuteen 80 km/h. Kontaktiajalla 0,0005 sekuntia se antaa hidastuvuudeksi 11111 m/s2.

Jos kaavassasi ei oteta huomion kiihtyvyyttä, pallon lähtönopeudeksi tulee 41 m/s, kun taas em. negatiivisella kiihtyvyydellä pallon lähtönopeudeksi tulee 36 m/s. Siinä on reilu 10%:n ero ja mikä voisi ollakaan ero kahden ääripään välillä, siis osumaan tullaan maksimaalille tuella kontra lapa täysin irrallaan ilman mitään ulkopuolista tukea.

Tämäkin on sellainen tarkastelun näkökulma, jossa tavoitellaan maksimaalista nopeutta, ei esimerkiksi spinnivaikutusta (vrt. viestini nro 327) tai sitä, millaisen kontrollin lisäyksen svingiin saa, kun jatkaa aktiivista lihastyötä läpi osuman vaihtamatta tai vapauttamatta svingin aikana yhtään mitään, koska ne ikävä kyllä vaatisivat myös ajoittamisen oikeaan hetkeen.

Siksi itselleni ominaiseen tapaan ja varmasti jotakin herkkähipiäistä lukijaa loukatakseni toteankin, että kaikenlainen timingiin perustuva lihastyö svingin aikana on perseestä.

[PG]

Statisti kirjoitti: (29.3.2011 21:10:33)
Ihan maalaisjärjellä tuntuisi siltä, että kontaktiaika pitenisi, mita kiihtyvämmässä liikkessä maila on osumassa. Onko näin ja vaikuttaako se pallonpakenemisnopeuteen?

On jonkinlainen muistijälki siitä että joskus olisi mittailtu eri pelaajien kontaktiajan pituutta ja Tiger Woods olisi saanut parhaat (pisin kontaktiaika) lukemat,mutta pikainen googlaus ei kyseistä tutkimusta löytänyt. Voihan se olla, että tuollaista tutkimusta ei ole edes ollut. Tää vanheneminen on aika harmittavaa ajoittain. 😉

Tigerillä on tunnetusti pitkä kontaktiaika, mutta se johtuu siitä, että Tigerillä on pehmeämmät pallot kuin muilla ☺. Kontaktiaika ei vaikuta pallon lähtönopeuteen. COR sen sijaan vaikuttaa. Suurilla mailanpään nopeuksilla COR on pehmeillä palloilla vähän huonompi kuin kovilla. Mutta lähipelihän se ratkaisee, paitsi pituuslyöntikisassa…

Jos Tigerin pallon lähtönopeus on ollut 80 m/s (=179 mph) ja kontaktiaika 0,0005 s, niin pallon keskikiihtyvyys on ollut 160000 m/s² ja palloon vaikuttanut keskimääräinen voima 7360 N. Täsmälleen samansuuruinen voima on vaikuttanut lapaan, joten 200 g painavan lavan keskihidastuvuus on ollut 36800 m/s². En tiedä kuinka suuri pelimiesten mailanpään kiihtyvyys on ennen osumaa, joten täytyy jossitella. Jos Tiger on kiihdyttänyt mailanpäätään 200 m/s², niin 81,3 % vastaavasta voimasta on kulunut mailanpään hidastumiseen ja 18,7 % pallon kiihdyttämiseen. Pallon kiihdyttämiseen on jäänyt siis 0,246 kg*18,7 %*200 m/s² = 9 N. Se on 1,2 promillea palloon vaikuttaneesta keskimääräisestä voimasta. Ei juuri mitään. Joten ei se mailanpään kiihdyttäminen (tässä hidastumisen vähentäminen) kontaktiaikaakaan mitään vaikuta.

Taas meni lukion fysiikan kertaamiseksi, sori.

[Statisti]

Ihan maalaisjärjellä tuntuisi siltä, että kontaktiaika pitenisi, mita kiihtyvämmässä liikkessä maila on osumassa. Onko näin ja vaikuttaako se pallonpakenemisnopeuteen?

On jonkinlainen muistijälki siitä että joskus olisi mittailtu eri pelaajien kontaktiajan pituutta ja Tiger Woods olisi saanut parhaat (pisin kontaktiaika) lukemat,mutta pikainen googlaus ei kyseistä tutkimusta löytänyt. Voihan se olla, että tuollaista tutkimusta ei ole edes ollut. Tää vanheneminen on aika harmittavaa ajoittain. 😉

[PG]

Näprääjä kirjoitti: (29.3.2011 14:46:58)
Paljonko voimaa pitäisi olla 45′ varressa oikean käden kohdalla jotta lavassa olisi 5kg massaan verrattava voima vastustamassa nopeuden putoamista? 500N?

Vain mailanpäähän ja palloon vaikuttavat voimat ovat oleellisia tässä asiassa, ei varren päähän vaikuttavat. Viestin 440 lopussa johdin kaavan pallon lähtönopeudelle draiverilyönnissä, jossa oli myös ulkopuolinen (= varren kautta välittyvä) voima mukana. Lopputulos – nyt hieman eri tavalla muotoiltuna – oli tämä:

vball = [vclub*(1 + COR) + a*t]/(1 + r)

vball = pallon lähtönopeus
vclub = mailanpään nopeus juuri ennen osumaa
a = mailanpään kiihtyvyys juuri ennen osumaa
t = kontaktiaika
r = pallon massa÷mailanpään tehollinen massa

Kannattaa laskea muutama esimerkki erilaisilla a:n arvoilla. Kontaktiajaksi voi ottaa 0,0005 s, r –arvoksi vaikkapa 0,207 ja COR 0,78 tai muita järkeviä käytännön arvoja. Kuinka paljon mailanpään kiihtyvyys vaikuttaa pallon lähtönopeuteen?

’Results from Cochran and Stobbs show that the shaft plays a small role during impact’, toteaa Raymond Penner kirjassaan The fysics of golf. Uskon alan huippututkijoihin. Edellä esitetystä kaavasta voidaan aivan hyvin jättää a*t -termi pois. Saadaan ‘vanha ja tv:stäkin tuttu’ draiverilyönteihin käyttökelpoinen kaava

vball = vclub*(1 + COR)/(1 + r)

Siinä ei esiinny ulkopuolista voimaa, eikä mailanpään kiihtyvyyttä.

[Swinger?]

Q8 kirjoitti: (29.3.2011 15:08:51)

Statisti kirjoitti: (29.3.2011 8:20:28)
Tämä siis näiden vanhojen hokemien: lyö läpi ja mailan tulee olla kiihtyvässä liikkeessä osumaan tultaessa testaamiseksi.

Eiköhän se ole vain sitä varten, että ei varmasti jarruttele osumassa. Tasaista liikettä voi olla vaikea saada aikaiseksi, niin parempi kiihdyttää kuin hidastaa.

Sama ajatus, vähän toisin sanottuna… Lavan liikkuessa alaspäin, se on luonnostaan kiihtyvässä liikkeessä (maan vetovoima). Jos haluttaisiin lavan liikkuvan vakiovauhdilla alaspäin, niin silloin sitä pitäisi jarruttaa. On huomattavasti helpompaa antaa sen mennä ja saada hyvä osuma, kuin yrittää jarruttaa ja samaan aikaan saada hyvä osuma.

[MOD Q8]

Näprääjä kirjoitti: (29.3.2011 14:36:19)
Mitä suurempi kiihtyvyys on osuman aikana sitä vähemmän mailanpään vauhti putoaa.
Ja sitä nopeampaa pallo pakenee.

Missä kohdassa nopeus on mitattu? Siis jos lapaa kiihdytetään koko ajan, niin kait se osuman aiheuttaman hidastumisen jälkeen kiihtyy taas.

Kuinka tarkasti lavan nopeuksia pystytään mittaamaan, kun tiedetään kuitenkin matkan ja ajan muutoksen tarve. Eli eiköhän aina puhuta kuitenkin keskinopeuksista (vaikkakin lyhyessä ajassa), eikä tarkasta hetkellisestä nopeudesta. Näin lyhyissä tapahtumissa alle 1ms voisi kuvitella tuon mittaamisen haastavaksi.

edit. mitäs se foorumi leikkailee näytettäviä tekstejä?1

[Rauski1]

Näprääjä kirjoitti: (29.3.2011 14:36:19)

Rauski kirjoitti: (28.3.2011 20:43:24)

Näprääjä kirjoitti: (28.3.2011 13:31:15)

PG kirjoitti: (21.3.2011 11:14:13)
’Mitä suurempi on mailanpään hidastuminen, sitä suurempi on palloon kohdistuva voima ja pallon kiihtyminen’

2 tapausta.
Molemmissa lavan vauhti on 100 osumassa.
Toisessa nopeus hidastuu 80 ja toisessa se pysyy 99 nopeudessa.
Niin kyllä jälkimmäisessä pallo pakenee reippaammin.

No ei kyllä tasantarkaan pakene. Energiatarkastelun perusteella mailalla on siis liikeenergiaa ennen osumaa ja osuman jäkeen, Tuo erotus energiasta siirtyy palloon tietyllä hyötysuhteella. Jälkimmäisessä tapauksessa energiaa siirtyy palloon vain 1/20 osa siitä mitä ensimmäisessä. Samanlaisilla mailoilla ja palloilla et voi edes saada jälkimmäistä tapahtumaa aikaseksi. Ainut keino saada jälkmmäinen tapahtuma tehtyä on joko mailanpään massan runsas kasvattaminen tai pallon keventäminen merkittävästi.

Jos noissa olisi mph perässä niin ei käytännössä.

Mutta lause:
’Mitä suurempi on mailanpään hidastuminen, sitä suurempi on palloon kohdistuva voima ja pallon kiihtyminen’
ei pidä paikkaansa kaikissa lyönneissä.

Mitä suurempi kiihtyvyys on osuman aikana sitä vähemmän mailanpään vauhti putoaa.
Ja sitä nopeampaa pallo pakenee.

Huippujen wedge lyönneistä oli jossain postauksessa kirjoitettukin yllättävän suurista smash arvoista. Mitä hiljempaa mennään sitä helpompi on pitää mailanpään vauhtia osumassa yllä.

No oot nyt pihalla kuin lumiukko. Energian siirtyminen on suhteeliista etkä voi tuijottaa absluuttisia arvoja. Jos mä lyön palloa 2 mph ja maila jatkaa sen jälkeen 1 mph on mailan liike-energiasta mennyt puolet pallon liike-energiaksi. Jos mä lyön draiverilla 100 mph ja maila jatkaisi täysin luonnonlakien vastaisesti 99 mph niin palloon olisi siirtynyt vain 1% liike-energiasta.

Osuman aikana ei ole kiihtyvyyttä, on vain negatiivista kiihtyvyyttä eli hidastunista.

Wedge lyönnetien smasharvot eivät ole vertailukelpoisia draiverin smasharvoihin lavan kulma vaikuttaa niin paljon. Kyllähän wedgellä saa kun lavan avaa ja sipaisee pallon alta lavan nopeuden säilymään, mutta täytyy taas muistaa ettei siihen palloon taas siirry liike-energiaa ollenkaan niin paljoa.

Ihan perusjuttu. Mailanpään nopeuden saa aikaan kiihtyvyys, kiihtyvyyteen tarvitaan voimaa, voiman tuottamiseen tarvitaan energiaa. Mitä paremmin pystyt energian tuottamaan ja ylläpitämnään sitä ennen osumaa sen suurempi voima siis kohdistuu palloon ja suurempi on mailanpään nopeus ja pallo lentää pidemmälle koska siihen on siirtynyt enemmän energiaa.

[MOD Q8]

Näprääjä kirjoitti: (29.3.2011 14:36:19)
Mitä suurempi kiihtyvyys on osuman aikana sitä vähemmän mailanpään vauhti putoaa.
Ja sitä nopeampaa pallo pakenee.

Missä kohdassa nopeus on mitattu? Siis jos lapaa kiihdytetään koko ajan, niin kait se osuman aiheuttaman hidastumisen jälkeen kiihtyy taas.

Kuinka tarkasti lavan nopeuksia pystytään mittaamaan, kun tiedetään kuitenkin matkan ja ajan muutoksen tarve. Eli eiköhän aina puhuta kuitenkin keskinopeuksista (vaikkakin lyhyessä ajassa), eikä tarkasta hetkellisestä nopeudesta. Näin lyhyissä tapahtumissa <ms voisi kuvitella tuon mittaamisen haastavaksi.