-
Hakutulokset
-
Oma näkemykseni kysymyksiini on:
a) Puristuminen päättyy vasta pallon irrottua lavasta. Pallo on koko ajan puristuneena kontaktissa.
b) Mielestäni pallon hetkellistä nopeutta kuvaa parhaiten pallon massakeskipisteen nopeus. Toki yksittäisten pisteiden nopeuksiakin voidaan tarkastella, mikäli se osoittautuu aiheelliseksi.
Mikäli fukke on tarkoittanut puristumisen päättymisellä sitä hetkeä, jolloin pallo on saavuttanut suurimman arvon kokoonpuristumiselleen, niin teksti : ”Pallo nimittäin ei lähde liikkeelle vielä silloin, kun maila osuu sen kylkeen. Ensin tapahtuu puristumista ja kun puristuminen on päättynyt, sekä pallo ja maila saavat hetkellisesti nopeuden, joka on pallon lähtönopeus, joka tulee muuttumaan vielä osuman aikana sen mukaan, pystytäänkö palloon vielä välittämään voimaa (siis miten mailanpää kiihtyy)”, ei valitettavasti tule yhtään ymmärrettävämmäksi. Vähintäänkin dynamiikan peruslaki F = ma on täydellisesti unohtunut.
ts: ”Tuohan on aivan selviö, että juuri noin se on. Se ei voisi olla mitenkään toisin, koska kappaleet liikkuvat toisissaan kiinni.”
Tarkoitatko, että koska pallo ja lapa liikkuvat toisissaan kiinni, niin silloin niillä on koko kontaktin ajan sama nopeus? Eikö se ole ristiriidassa fukken tulkinnan kanssa, jossa pallo vaikka onkin kiinni lavassa heti alusta lähtien, lähtee liikkeelle vasta joskus myöhemmin? Eikö se ole ristiriidassa myös oman tulkintasi kanssa, jonka mukaan pallon lähtönopeus ei ole sama kuin pallon irtaantumisnopeus?
Sitten vastaukset ts:n kysymyksiin:
ts: ”Lähteekö pallo liikkeelle vasta irtoamishetkellä, vai onko se liikkeellä jo ennen sitä?”
Kokoonpuristumisesta (ja myös spinnistä) johtuen pallon kaikkien pisteiden nopeudet määräytyvät yksilöllisesti. Puristumisen seurauksena pallon massakeskipisteen paikka muuttuu, se lähtee heti liikkeelle. Myös muut pallon pisteet alkavat liikkua, toiset hyvin hitaasti toiset nopeammin pallon elastisuudesta johtuen.
Tuossa oikeanpuolisessa kuvassa kokoonpuristuma on arvioni mukaan 6,5 mm. Pallon keskipiste on liikkunut 5,5 mm, mutta pallon etureuna vain 3 mm. Lapa on liikkunut samanaikaisesti 11,5 mm.
ts: ”Voiko kahdella samaan suuntaa liikkuvalla kappaleella olla eri nopeus, jos ne ovat kiinni toisissaan? ”
Jos oletetaan, että oikeanpuoleisessa kuvassa pallo on puristunut maksimiinsa, niin puristumisen ulkopuolella olevat massapisteet (n. 95 % pallon massasta) liikkuvat irtaantumiseen mennessä vähintään kokoonpuristumisen verran (6,5 mm) pitemmän matkan, kuin lapa. Jos jäljellä on 0,25 ms kontaktiaikaa, niin 95 % pallon massapisteistä saa 26 m/s suuremman keskinopeuden lapaan verrattuna. Laskelmieni mukaan kontaktiajan alkupuoliskolla pallon massakeskipisteen nopeus on voinut nousta nollasta arvoon 50 m/s ja lavan nopeus on samanaikaisesti voinut laskea arvosta 60 m/s arvoon 50 m/s. Kontaktiajan loppupuoliskolla pallon massakeskipisteen keskinopeus on voinut olla 71 m/s ja lavan 45 m/s. (Kontaktin lopussa pallon nopeus on luonnollisesti mainittua suurempi ja lavan mainittua pienempi. Ilman yksityiskohtaisempia tietoja ei asiaa kannata selvitellä tarkemmin).
Ei tässä mitään ihmeellistä ole. Johtamani ”pallo on jousi”- malli on melko hyvin yhteensopiva kuvasta saatavien mittaustulosten kanssa. Pallo jopa lähtee liikkeelle vielä verkkaisemmin, mutta mallin ei pitäisi ollakaan täysin käytännön mukainen. Pallo ei ole tutkijoiden mukaan yksinkertainen jousi, vaan kaksi jousta ja mäntä.