Hakutulokset: "mailanpään hidastuminen"

[ts]

B kirjoitti: (14.6.2011 16:03:42)

ts kirjoitti: (14.6.2011 15:45:31)

Mistä tiedät ja voitko kertoa mistä tiedät miten nuo on mitattu?

Trackmanillä. Sinähän tunnet nuo kuin omat taskusi. Joko se huonompi versio toimii teillä?

Eli et vastannut kysymykseeni.

Mistä tiedät miten noi on mitattu. Se on ollut pitkään selvillä, että trackmanin tietoihin nuo väitteet perustuvat, mutta tietääkö joku miten ne tiedot muosotuvat?

[Pekka Pelimies]

Pekka Pelimies kirjoitti: (14.6.2011 16:01:06)
Törmäyksen kannalta ei liene mitään eroa siinä, mikä sitä lapaa heiluttaa.

Tehollisen massan lisääminen vois mun mielestä koostua siitä, millaisen hitausmomentin pelaaja lapaan osuman aikana muodostaa tekemisellään.

Olisiko optimaalista, jos lapa hidastuisi mahdollisimman paljon osumassa?

[ts]

data kirjoitti: (14.6.2011 16:07:00)
[

Mä olen nähnyt tracmannin ja USGA:n omia mittauksia niiden tutkimuksissa.

WAU! Eli siis et tiedä.

Kiitos.

[data]

ts kirjoitti: (14.6.2011 15:45:31)

data kirjoitti: (14.6.2011 15:36:11)

ts kirjoitti: (14.6.2011 14:17:01)

Lakkaa ajattelemasta sitä lyövää kappaletta lapana, vaan tankona, joka ulottuu vasemmasta olkapäästä lapaan asti. Ajattele vielä niin, että tangon asento ei muutu, vaan sen etukallistuma säilyy samana läpi koko osuman. Paljonko muuttuu näkemys?

Ammattilaisten pallon lähtönopeudet vastaavat vapaan törmäyksen lähtönopeuksia
lisättynä varren massan vaikutuksella. Eli mitään outoa laskelmista poikkeavaa sieltä ei löydy.
Mitään tankoja ei ole.

Kysyin B:ltä, mutta ei vastannut. Nyt kysyn sinulta:

Mistä tiedät ja voitko kertoa mistä tiedät miten nuo on mitattu?

Mä olen nähnyt tracmannin ja USGA:n omia mittauksia niiden tutkimuksissa.

[B]

ts kirjoitti: (14.6.2011 15:45:31)

data kirjoitti: (14.6.2011 15:36:11)

ts kirjoitti: (14.6.2011 14:17:01)

Lakkaa ajattelemasta sitä lyövää kappaletta lapana, vaan tankona, joka ulottuu vasemmasta olkapäästä lapaan asti. Ajattele vielä niin, että tangon asento ei muutu, vaan sen etukallistuma säilyy samana läpi koko osuman. Paljonko muuttuu näkemys?

Ammattilaisten pallon lähtönopeudet vastaavat vapaan törmäyksen lähtönopeuksia
lisättynä varren massan vaikutuksella. Eli mitään outoa laskelmista poikkeavaa sieltä ei löydy.
Mitään tankoja ei ole.

Kysyin B:ltä, mutta ei vastannut. Nyt kysyn sinulta:

Mistä tiedät ja voitko kertoa mistä tiedät miten nuo on mitattu?

Trackmanillä. Sinähän tunnet nuo kuin omat taskusi. Joko se huonompi versio toimii teillä?

[Pekka Pelimies]

Törmäyksen kannalta ei liene mitään eroa siinä, mikä sitä lapaa heiluttaa.

Tehollisen massan lisääminen vois mun mielestä koostua siitä, millaisen hitausmomentin pelaaja lapaan osuman aikana muodostaa tekemisellään.

[ts]

data kirjoitti: (14.6.2011 15:36:11)

Mitään tankoja ei ole.

Eikun piti vaan sanomani, että tanko löytyy ihan varmasti. Jokainen hyvän golflyönnin nähnyt tietää sen.

[ts]

Tolla massalla kun ei ole vaikutusta, niin minkähän takia ei tehdä golfmailaan 100g painavia lapoja? Tai eikös sen pitäis lähteä pelkällä varrella liki yhtä hyvin jos sattuu osumaan?

Ja miksi tutkijat saivat aikanaan tuloksia, että esim 2 unssin painoisella lavalla nopeudella 185 f/s pallo lentäisi vain 156y,

[ts]

data kirjoitti: (14.6.2011 15:36:11)

ts kirjoitti: (14.6.2011 14:17:01)

Lakkaa ajattelemasta sitä lyövää kappaletta lapana, vaan tankona, joka ulottuu vasemmasta olkapäästä lapaan asti. Ajattele vielä niin, että tangon asento ei muutu, vaan sen etukallistuma säilyy samana läpi koko osuman. Paljonko muuttuu näkemys?

Ammattilaisten pallon lähtönopeudet vastaavat vapaan törmäyksen lähtönopeuksia
lisättynä varren massan vaikutuksella. Eli mitään outoa laskelmista poikkeavaa sieltä ei löydy.
Mitään tankoja ei ole.

Kysyin B:ltä, mutta ei vastannut. Nyt kysyn sinulta:

Mistä tiedät ja voitko kertoa mistä tiedät miten nuo on mitattu?

[data]

ts kirjoitti: (14.6.2011 14:17:01)

Lakkaa ajattelemasta sitä lyövää kappaletta lapana, vaan tankona, joka ulottuu vasemmasta olkapäästä lapaan asti. Ajattele vielä niin, että tangon asento ei muutu, vaan sen etukallistuma säilyy samana läpi koko osuman. Paljonko muuttuu näkemys?

Ammattilaisten pallon lähtönopeudet vastaavat vapaan törmäyksen lähtönopeuksia
lisättynä varren massan vaikutuksella. Eli mitään outoa laskelmista poikkeavaa sieltä ei löydy.
Mitään tankoja ei ole.

[ts]

PG kirjoitti: (14.6.2011 13:44:21)

Paksupekka kirjoitti: (14.6.2011 11:38:34)
Täällä kun tuntuu näitä fysiikasta hyvin perillä olevan, niin laitan tähän kovasti yksikertaistetun kysymyksen.
Miten pallon lähtönopeus eroaa seuraavissa tapauksissa? Molemmissa mailanpään nopeus on osumaan tullessa 100mph. Toisessa se laskee osuman vaikutuksesta 20% ja toisessa 30%

Hyvä kysymys ja hyvä, että se oli yksinkertaistettu. Siihen voi antaa hyvällä omatunnolla yksinkertaistetun vastauksen ;). Oletan siis, että kyse on draiverilyönnistä, koska silloin voin käyttää yksinkertaistettua kaavaa. Loftin huomiotta jättämien ei aiheuta kovin suurta virhettä ja pääsen helpoilla laskuilla. Karkeasti ottaen siis:

Jos osuma on puhdas, COR = 0,75 ja mailanpään tehollinen massa 225 g, niin mailanpään nopeus laskee 30% ja pallo saa 145 mph:n nopeuden.

Jos osuma on puhdas, COR = 0,75 ja mailanpään tehollinen massa 350 g, niin mailanpään nopeus laskee 20% ja pallo saa 155 mph:n nopeuden.

Mailanpään tehollisen massan kasvattaminen vähentää hidastumista hyvissä lyönneissä. Huonoja osumia en ole tutkinut. Tarvitaan siis 350 g tehollinen massa, jotta mailanpää hidastuisi vain 20 % ja silloin pallon nopeus kasvaa 30%:n hidastumiseen verrattuna 145 mph -> 155 mph. Jälkimmäinen nopeus lienee mahdollinen vain, jos lavan massa on yli 320 g? Käytännössä on kuitenkin havaittu, että mailan keventäminen lisää metrejä. Painavammalla mailalla saadaan parempi smash factor, mutta mailanpään nopeus jää pienemmäksi. Huonommalla sf:llä mutta kovemmalla mailanpään vauhdilla saadaan suurempi nopeus pallolle.

Loistavaa PG. Olet vihdoin olennaisen äärellä. Ja alle 2000 viestiä vasta koossa!

Tuo käytännön toteutuma painavammasta lavasta johtuu taas siitä, että on vain tutkittu painavampaa lapaa, jota sama ihminen ei pysty vastaavassa ajassa kiihdyttämään yhtä kovaan vauhtiin.

Mutta kun edelleenkään koko tapahtumaa ei tule tarkastella lavan massan kautta, vaan koko lyövän ’systeemin’ ja silloin lapa ei todellakaan ole vapaassa heilahduksessa. Joillain pelaajilla se on, mutta suurimmalla osalla huipuista ei lainkaan, vaan koko maila tulee vedettynä oikeasta olkapäästä lapaan jatkuvan kiinteän tangon välityksellä. Tuosta erosta johtuu se, että myös osuman aiheuttama rekyyli vaikuttaa noiden pelaajien käsinopeuteen huomttavasti pudottaen, kun taas niillä joilla lapa on osumassa heitettynä käsien linjaan, ei hidastumista käsissä juurikaan tapahdu. Välissä oleva nivel kun antaa tuossa kohti periksi, jota se ei tee vedetyssä tilassa.

Lakkaa ajattelemasta sitä lyövää kappaletta lapana, vaan tankona, joka ulottuu vasemmasta olkapäästä lapaan asti. Ajattele vielä niin, että tangon asento ei muutu, vaan sen etukallistuma säilyy samana läpi koko osuman. Paljonko muuttuu näkemys?

[PG]

Paksupekka kirjoitti: (14.6.2011 11:38:34)
Täällä kun tuntuu näitä fysiikasta hyvin perillä olevan, niin laitan tähän kovasti yksikertaistetun kysymyksen.
Miten pallon lähtönopeus eroaa seuraavissa tapauksissa? Molemmissa mailanpään nopeus on osumaan tullessa 100mph. Toisessa se laskee osuman vaikutuksesta 20% ja toisessa 30%

Hyvä kysymys ja hyvä, että se oli yksinkertaistettu. Siihen voi antaa hyvällä omatunnolla yksinkertaistetun vastauksen ;). Oletan siis, että kyse on draiverilyönnistä, koska silloin voin käyttää yksinkertaistettua kaavaa. Loftin huomiotta jättämien ei aiheuta kovin suurta virhettä ja pääsen helpoilla laskuilla. Karkeasti ottaen siis:

Jos osuma on puhdas, COR = 0,75 ja mailanpään tehollinen massa 225 g, niin mailanpään nopeus laskee 30% ja pallo saa 145 mph:n nopeuden.

Jos osuma on puhdas, COR = 0,75 ja mailanpään tehollinen massa 350 g, niin mailanpään nopeus laskee 20% ja pallo saa 155 mph:n nopeuden.

Mailanpään tehollisen massan kasvattaminen vähentää hidastumista hyvissä lyönneissä. Huonoja osumia en ole tutkinut. Tarvitaan siis 350 g tehollinen massa, jotta mailanpää hidastuisi vain 20 % ja silloin pallon nopeus kasvaa 30%:n hidastumiseen verrattuna 145 mph -> 155 mph. Jälkimmäinen nopeus lienee mahdollinen vain, jos lavan massa on yli 320 g? Käytännössä on kuitenkin havaittu, että mailan keventäminen lisää metrejä. Painavammalla mailalla saadaan parempi smash factor, mutta mailanpään nopeus jää pienemmäksi. Huonommalla sf:llä mutta kovemmalla mailanpään vauhdilla saadaan suurempi nopeus pallolle.

[duffeli]

Hoganin rannemuuvien ideana on myös jäykistää ranteet osumahetkllä nivelten anatomian kautta, ei jännittämällä lihaksia. Mikäs idea flippaamalla jäykistää paikat, Viagra?

[B]

ts kirjoitti: (14.6.2011 12:04:10)

B kirjoitti: (14.6.2011 12:00:36)

Ranteiden alueella biokinettisesti jäykin järjestelmä saadaan aikaan flippaamalla, ei hoganismilla.

No tuohan nyt on sitten ihan täyttä puppua. Äijä työntää narulla ja väittää sen olevan tehokkain tapa saada reki liikkumaan 😀

Sinähän se olit anatomian ja biokinetiikan mestari, vai? Miten siihen reki ja naru liittyvät.

[ts]

B kirjoitti: (14.6.2011 12:00:36)

Ranteiden alueella biokinettisesti jäykin järjestelmä saadaan aikaan flippaamalla, ei hoganismilla.

No tuohan nyt on sitten ihan täyttä puppua. Äijä työntää narulla ja väittää sen olevan tehokkain tapa saada reki liikkumaan 😀

[ts]

B kirjoitti: (14.6.2011 12:00:36)
[
. PG:n kaavojen kannalta oleelliset arvot ovat mitattuja.

Kerrotko mistä tiedät niiden olevan mitattuja ja miten ne on mitattu?

[B]

ts kirjoitti: (14.6.2011 11:05:16)

B kirjoitti: (14.6.2011 10:54:22)

Siis lavan massan ja nopeuden kautta. Ja pohdittu paljonko puuttuu.
Maailman parhaiden pallonlyöjien tuotoksien toteutuminen kaavoissa vaati muistaakseni 25 g massanlisäyksen lavan 200g massaan draiverilyönneissä.

Mutta kun maailman parhaiden pallonlyöjien osalta ei ole todellista mittausdataa olemassa. Yritä nyt jo se ymmärtää. Ne tulokset tuotetaan samojen olettamusten ja kaavojen avulla. Joko nyt oli riittävän selvästi sanottu?

Esitin selkeän kysymyksen tuosta lapa-käsisuhteesta ja sen vaikutuksesta osumaan vaikuttavaan massaan. Nyt voisi tulla vastausta siihen kaiken lässyttämisen sijaan. Paljonko on eroa massalla jos rannenivel antaa periksi tai on joustamaton?

Siitä trackman-tietokannasta, josta puhutaan, osa on mitattua ja osa laskettua. Kaavoihin voidaan sijoittaa myös täysin kuvitteellisia arvoja. PG:n kaavojen kannalta oleelliset arvot ovat mitattuja.
Selkeään kysymykseesi voin vain vastata, että lavan massa on vakio, varren massa samoin. grippipään kautta lapaan vaikuttava lisävoima on ollut haussa.
Ranteiden alueella biokinettisesti jäykin järjestelmä saadaan aikaan flippaamalla, ei hoganismilla.

[Paksupekka]

Täällä kun tuntuu näitä fysiikasta hyvin perillä olevan, niin laitan tähän kovasti yksikertaistetun kysymyksen.
Miten pallon lähtönopeus eroaa seuraavissa tapauksissa? Molemmissa mailanpään nopeus on osumaan tullessa 100mph. Toisessa se laskee osuman vaikutuksesta 20% ja toisessa 30%

[ts]

B kirjoitti: (14.6.2011 10:54:22)

Siis lavan massan ja nopeuden kautta. Ja pohdittu paljonko puuttuu.
Maailman parhaiden pallonlyöjien tuotoksien toteutuminen kaavoissa vaati muistaakseni 25 g massanlisäyksen lavan 200g massaan draiverilyönneissä.

Mutta kun maailman parhaiden pallonlyöjien osalta ei ole todellista mittausdataa olemassa. Yritä nyt jo se ymmärtää. Ne tulokset tuotetaan samojen olettamusten ja kaavojen avulla. Joko nyt oli riittävän selvästi sanottu?

Esitin selkeän kysymyksen tuosta lapa-käsisuhteesta ja sen vaikutuksesta osumaan vaikuttavaan massaan. Nyt voisi tulla vastausta siihen kaiken lässyttämisen sijaan. Paljonko on eroa massalla jos rannenivel antaa periksi tai on joustamaton?

[B]

ts kirjoitti: (14.6.2011 10:25:53)

B kirjoitti: (14.6.2011 10:04:45)

ts kirjoitti: (14.6.2011 9:37:04)
Riittävän yksinkertainen ihminen pystyy käsittämään kaiken väärin.

Joo, taisin ymmärtä väärin.
Liikemääristä ja niiden säilymisestä saattaa PG:n tarkastelu lähteä? Teoreettista niuhottamista. 🙂

Lähinnä vääristä olettamuksista lähtenyttä laskemista kuten olen sanonut alusta asti. On laskettu lavan massan kautta, vaikka pitäisi laskea koko järjestelmässä olevan vaikutus. Kuviteltu lavan olevan vapaassa heilurilliikkeessä, vaikka se ei sitä todellakkan ole.

Siis lavan massan ja nopeuden kautta. Ja pohdittu paljonko puuttuu.
Maailman parhaiden pallonlyöjien tuotoksien toteutuminen kaavoissa vaati muistaakseni 25 g massanlisäyksen lavan 200g massaan draiverilyönneissä.
Tärkeämpi tekijä tuntuisi olevan mailanpään nopeuden kasvattaminen ja suotuisin osumageometria, jos tuupparin lyöntiin halutaan lisää pituutta. Niihin juuri vaikuttaa täällä kuvattu ’tukivoimaosuma-asento’. Tuotettu lisävoima osumaan yli 6000N impactvoimia vastaan on osoittautunut vähäiseksi.

[ts]

B kirjoitti: (14.6.2011 10:04:45)

ts kirjoitti: (14.6.2011 9:37:04)
Riittävän yksinkertainen ihminen pystyy käsittämään kaiken väärin.

Joo, taisin ymmärtä väärin.
Liikemääristä ja niiden säilymisestä saattaa PG:n tarkastelu lähteä? Teoreettista niuhottamista. 🙂

Lähinnä vääristä olettamuksista lähtenyttä laskemista kuten olen sanonut alusta asti. On laskettu lavan massan kautta, vaikka pitäisi laskea koko järjestelmässä olevan vaikutus. Kuviteltu lavan olevan vapaassa heilurilliikkeessä, vaikka se ei sitä todellakkan ole.

[Jamasa]

B kirjoitti: (14.6.2011 10:04:45)

ts kirjoitti: (14.6.2011 9:37:04)
Riittävän yksinkertainen ihminen pystyy käsittämään kaiken väärin.

Joo, taisin ymmärtä väärin.
Liikemääristä ja niiden säilymisestä saattaa PG:n tarkastelu lähteä? Teoreettista niuhottamista. 🙂

Sulla ei nyt taida olla mitään annettavaa B enään tänne.

[B]

ts kirjoitti: (14.6.2011 9:37:04)
Riittävän yksinkertainen ihminen pystyy käsittämään kaiken väärin.

Joo, taisin ymmärtä väärin.
Liikemääristä ja niiden säilymisestä saattaa PG:n tarkastelu lähteä? Teoreettista niuhottamista. 🙂

[ts]

B kirjoitti: (14.6.2011 9:17:32)

tuosta F=ma (tutkijoiden huijaus perukoululaisten kiusaamiseksi?) kaavasta fukken tapauksessa seuraa ymmärtääkseni ääretön kiihtyvyys. Silloin tarvittaisiin ääretön voima F.
?

Riittävän yksinkertainen ihminen pystyy käsittämään kaiken väärin.

Mä oon joskus miettinyt, että mikä on pahempi kuin idiootti. Se on oppinut idiootti, koska se tieää pirusti, mutta ei ymmärrä mitään. Yleensä ei eds lukemaansa tai selitettyä.

[B]

PG kirjoitti: (13.6.2011 20:06:27)
Oma näkemykseni kysymyksiini on:

a) Puristuminen päättyy vasta pallon irrottua lavasta. Pallo on koko ajan puristuneena kontaktissa.

b) Mielestäni pallon hetkellistä nopeutta kuvaa parhaiten pallon massakeskipisteen nopeus. Toki yksittäisten pisteiden nopeuksiakin voidaan tarkastella, mikäli se osoittautuu aiheelliseksi.

Mikäli fukke on tarkoittanut puristumisen päättymisellä sitä hetkeä, jolloin pallo on saavuttanut suurimman arvon kokoonpuristumiselleen, niin teksti : ”Pallo nimittäin ei lähde liikkeelle vielä silloin, kun maila osuu sen kylkeen. Ensin tapahtuu puristumista ja kun puristuminen on päättynyt, sekä pallo ja maila saavat hetkellisesti nopeuden, joka on pallon lähtönopeus, joka tulee muuttumaan vielä osuman aikana sen mukaan, pystytäänkö palloon vielä välittämään voimaa (siis miten mailanpää kiihtyy)”, ei valitettavasti tule yhtään ymmärrettävämmäksi. Vähintäänkin dynamiikan peruslaki F = ma on täydellisesti unohtunut.

ts: ”Tuohan on aivan selviö, että juuri noin se on. Se ei voisi olla mitenkään toisin, koska kappaleet liikkuvat toisissaan kiinni.”

Tarkoitatko, että koska pallo ja lapa liikkuvat toisissaan kiinni, niin silloin niillä on koko kontaktin ajan sama nopeus? Eikö se ole ristiriidassa fukken tulkinnan kanssa, jossa pallo vaikka onkin kiinni lavassa heti alusta lähtien, lähtee liikkeelle vasta joskus myöhemmin? Eikö se ole ristiriidassa myös oman tulkintasi kanssa, jonka mukaan pallon lähtönopeus ei ole sama kuin pallon irtaantumisnopeus?

Sitten vastaukset ts:n kysymyksiin:

ts: ”Lähteekö pallo liikkeelle vasta irtoamishetkellä, vai onko se liikkeellä jo ennen sitä?”

Kokoonpuristumisesta (ja myös spinnistä) johtuen pallon kaikkien pisteiden nopeudet määräytyvät yksilöllisesti. Puristumisen seurauksena pallon massakeskipisteen paikka muuttuu, se lähtee heti liikkeelle. Myös muut pallon pisteet alkavat liikkua, toiset hyvin hitaasti toiset nopeammin pallon elastisuudesta johtuen.

Tuossa oikeanpuolisessa kuvassa kokoonpuristuma on arvioni mukaan 6,5 mm. Pallon keskipiste on liikkunut 5,5 mm, mutta pallon etureuna vain 3 mm. Lapa on liikkunut samanaikaisesti 11,5 mm.

ts: ”Voiko kahdella samaan suuntaa liikkuvalla kappaleella olla eri nopeus, jos ne ovat kiinni toisissaan? ”

Jos oletetaan, että oikeanpuoleisessa kuvassa pallo on puristunut maksimiinsa, niin puristumisen ulkopuolella olevat massapisteet (n. 95 % pallon massasta) liikkuvat irtaantumiseen mennessä vähintään kokoonpuristumisen verran (6,5 mm) pitemmän matkan, kuin lapa. Jos jäljellä on 0,25 ms kontaktiaikaa, niin 95 % pallon massapisteistä saa 26 m/s suuremman keskinopeuden lapaan verrattuna. Laskelmieni mukaan kontaktiajan alkupuoliskolla pallon massakeskipisteen nopeus on voinut nousta nollasta arvoon 50 m/s ja lavan nopeus on samanaikaisesti voinut laskea arvosta 60 m/s arvoon 50 m/s. Kontaktiajan loppupuoliskolla pallon massakeskipisteen keskinopeus on voinut olla 71 m/s ja lavan 45 m/s. (Kontaktin lopussa pallon nopeus on luonnollisesti mainittua suurempi ja lavan mainittua pienempi. Ilman yksityiskohtaisempia tietoja ei asiaa kannata selvitellä tarkemmin).

Ei tässä mitään ihmeellistä ole. Johtamani ”pallo on jousi”- malli on melko hyvin yhteensopiva kuvasta saatavien mittaustulosten kanssa. Pallo jopa lähtee liikkeelle vielä verkkaisemmin, mutta mallin ei pitäisi ollakaan täysin käytännön mukainen. Pallo ei ole tutkijoiden mukaan yksinkertainen jousi, vaan kaksi jousta ja mäntä.

Kiitokset tästä kärsivällisestä Physics for Dummies jatko-osasta. Oikein harmaita aksoneita kutittelee. 🙂
tuosta F=ma (tutkijoiden huijaus perukoululaisten kiusaamiseksi?) kaavasta fukken tapauksessa seuraa ymmärtääkseni ääretön kiihtyvyys. Silloin tarvittaisiin ääretön voima F.
voisiko se olla kaivattu tukivoima? Jos mukana on jäykkä ranne supinaatioflexiossa ja jalat kiinni maassa pitkillä nastoilla tukevasti, tukivoimaan saadaan lyöjän massa+maapallon massa ja kosmologisten riippuvuuksien kautta koko maailmankaikkeuden massa, olisi massan m likiarvona ääretön.
Jos ääretön kerrotaan äärettömällä voidaan saada ääretön=F. mot?