Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Voimaa osumaan – uusi kierros
-
JulkaisijaArtikkelit
-
McTavis
Mitähän Isaac Newton olisi sanonut näistä teorioista (jos olisi pelannut golfia)?Olisi varmaan yllättynyt ja samalla ylpeä siitä, kuinka tiukasti hänen lakejaan edelleenkin jaksetaan noudattaa.
Käsittääkseni lähes varmaa on ”energian häviämättömyys golflyönnissä”, eli se väistämättä johtaa Pappa Tykin kommenttiin ”liikemäärän tarkastelulla saadaan relevantti osa ulos”.
Juu, energia ei häviä minnekään – ei edes golflyönnissä. Mutta kokonaan kineettiseksi energiaksi se ei golflyönnissä muutu. Siksi liikemäärätarkastelulla saadaan relevantimpi tulos ulos. Siksi myös omat tarkasteluni ovat olleet nimenomaan liikemäärätarkasteluja. (Olenpa huonosti asiani esittänyt, jos sitä ei ole huomattu).
Swinger?
PG
Muuten, Tutelmanhan päätyi tuossa kiihdyttämisjutussa samaan lopputulokseen kuin minä, joten kyllä tuo kaava oikein on .Tästä olen samaa mieltä
Asia on siis vihdoinkin ratkaistu. Jopa relevantisti liikemäärätarkastelulla.
Swinger?
Entäpä jos pidät tuosta biljardipallosta (johon törmätään) kädellä kiinni, ja isket kevyesti tai kovempaa vastaan osuman hetkellä. Se liikkeellä ollut pallo lähtee kovemmalla vauhdilla takaisin (tai mihin suuntaan sitten lähteekin). Mikä on COR tuossa tilanteessa? Laskemattakin lienee selvää että COR on yli 1.Energiaa ei voi syntyä eikä kadota. Siksi kuvailemasi tilanne on mahdoton. COR on käytännössä aina < 1.
Energiaa ei voi syntyä eikä kadota. Siksi kuvailemasi tilanne on mahdoton. COR on käytännössä aina < 1.
Eikös Honkajoki päässyt aika lähelle ratkaisua…?
PG
Swinger?
Entäpä jos pidät tuosta biljardipallosta (johon törmätään) kädellä kiinni, ja isket kevyesti tai kovempaa vastaan osuman hetkellä. Se liikkeellä ollut pallo lähtee kovemmalla vauhdilla takaisin (tai mihin suuntaan sitten lähteekin). Mikä on COR tuossa tilanteessa? Laskemattakin lienee selvää että COR on yli 1.Energiaa ei voi syntyä eikä kadota. Siksi kuvailemasi tilanne on mahdoton. COR on käytännössä aina < 1.
Siis se että kopsautan biljardipallolla toista on mahdoton tilanne? En usko, siihen pystyy kuka tahansa.
Miksi puolestaan laskisin tuolle tilanteelle COR arvoa on sitten hyvä kysymys, tarvitaanko koko tarkastelua?
Jos nostan samaisen biljardipallon kädelläni puolen metrin korkeuteen pöydän yläpuolelle, syntyikö (potentiaali)energiaa tyhjästä ja keksinkö ikiliikkujan? Ei ja en. Ihan tavallinen tilannehan toi on.
Golf-palloahan tässä lyödään mailalla. Jos lyöt kovempaa, niin pallo lentää pitemmälle. Pelaaja voi säädellä vauhtia ja voimaa, molemmat vaikuttavat.
Jos nyt vielä kommentoin tuota biljardipallojuttua.
Avainkohta on ”osuman hetkellä”. Tämän voi tulkita kahdella tavalla
1) Juuri ennen osumaa = pallolle on annettu ennen osumaa liikemäärä, joka törmäyslaskussa pitää ottaa huomioon eli molemmilla palloilla on nollasta poikkeava liikemäärä.
2) Juuri osumassa = käsi tosiaan tuottaa voiman, joka antaa impulssin Fdt, missä dt on osuman kesto. Mutta juuri oltiin päästy sopuun siitä, että golflyönnissä osuman kesto on niin lyhyt, että mitään impulssia ei ehdi siirtyä. Jos tuo liikkuvampi pallo tulee hyvin hiljaa, niin pitämällä kiinni toisesta pallosta liikkuvaa palloa voi toki työntää liikesuuntaan, koska kontaktiaikaa voi pidentää loputtomiin.Kakkoskohta on hieman vaikeahko toteuttaa käytännössä. Vaikka liikkuva pallo olisi tulossa hitaastikin, kontakti pallojen välillä on vaikea säilyttää paitsi aloittmalla käden liike jo ennen osumaa jolloin ollaankin kohdassa 1.
Jätetään nyt kuitenkin biljardipallot pois, ettei tarvitse vielä ottaa mukaan pyörimisliikettä pyörimis- ja liukumiskitkasta puhumattakaan. Swinger voi tykönään miettiä, aiheuttaako hänen suunnittelemansa napautus sen, että napautettu pallo pyörii törmäyksen jälkene vai liukuuko se ja mitä se sitten tarkoittaa liikemäärien ja energioiden säilymisen kannalta.
Kuten sanottu, jos ei tykkää CORista, kaiken voi laskea mainitsemallani voimamallilla.
Lopetan tältä erää tähän.
Hyvää, vähintäänkin parempaa Uutta Vuotta. Olkoon tukivoima kanssamme!
On siis teoreettisesti ja käytännön kokein osoitettu niin että osuma hetkellä pallon ja lavan törmäyksessä tilannetta voidaan tarkastella pelkästään liikemäärän säilymisen periaatteilla. Kun lapa kulke osumahetkeen 125mph, niin on aivan sama onko grippipäässä Äiti Teresa vai Tiger Woods. Millään tavalla ylimääräistä massaa ei systeemiin saada siirrettyä. Törmäyksen impakti on niin voimakas että senkaltainen grippiin tuotettu impakti ei ole ihmisvoimin toteutettavissa, joka lisäsi kiihtyvyyttä(eli vähentäisi törmäys hidastuvuutta) merkittävästi. Törmäystä voidaan tarkastella kahden vapaan kappaleen törmäyksenä. Ok.
Käännetään koetilanne päinvastaiseksi. Ruuvataan lapa irti varresta ja asetetaan se tiin päälle. Ammutaan tykillä golfpallo lavan sweetspottiin. Lapa lähtee lentoon, ja pallo kimpoaa taakse päin. Tässä homogeenisessä systeemissä törmäys noudattaa jälleen liikemäärän säilymisen periaatteita.
Sotketaan tätä systeemiä niin ruuvataan lapa takaisin varteen ja otetaan golffari häiriötekijäksi. Suoritetaan koeammunta uudestaan ja golffarin tehtävä on pienentää lavan liikemäärän kasvun muutosta.-siinä voisi seistä kuten lyönnin alkuasennossa aivan rentona. Osumassa maila ehkä irtoaisi käsistä, jos ei ole varuillaan.
-ehkä siinä voisi seistä kädet ojennettuina kaikki nivelet release asennossa, ikään kuin työntämällä ottamaan vastaan tulevaa iskua, oikea käsi tukemalla ”päältä krossaten”. Vartalo tukee osumaa työntösuuntaisesti.
-kolmas tapa voisi olla kädet lavan edessä ikään vetämällä tukea tulevaa iskua, rannekulmia enemmän jäljellä ja oikea kyynärpää vielä koukussa kyljen seudussa, ”alta tukien”. Vartalo tukee osumaa vetosuuntaisesti.Jokin tapa on varmasti paras tapa vaikuttamaan siihen miten golffari pystyy häiritsemään tuota kahden kappaleen törmäystä, ja siten siihen minkä liike-energian lapa törmäyksessä saa, kun lavan orientaatio osuman aikana olisi muuten identtinen, ja osuma aina swetariin.
Se vaikuttaako tässä esimerkissä golffarin tekemiset siihen millä liike-energialla pallo kimpoaa törmäyksen seurauksena takaisin päin, en ole varma. Jos ei vaikuta niin sitten tässäkin tapauksessa on aivan sama kuka osumassa on gripin päässä. Jos vaikuttaa niin käsittääkseni golffari on vaikuttanut törmäyksen COR arvoon. Ja jos niin on, niin eikö normaalin golfswingin osuman aikana golffari pystyisi vaikuttamaan COR arvoon myös?Vielä kysyn niiltä, jotka tietävät, osuma-aikaisesta voiman käytöstä. Onko niin ettö kaikissa pallo-mailapeleissä osumaikainen törmäyksen impulssi on niin suuri että kädensijan alueelle kohdistuva impulssi on merkityksetön, esimerkiksi pingiksessä, pesäpallossa, tenniksessä jne.?Vai onko golf erityistapaus törmäystarkastelussa?
Swinger?
Siis se että kopsautan biljardipallolla toista on mahdoton tilanne?Ei. Mahdotonta (käytännössä) on se, että kopautat palloa juuri osumahetkellä siten, että liikkuva pallo saisi suuremman nopeuden, kuin mikä sillä oli ennen törmäystä. Aikaa siihen on vain 0,0005 s. Jos myöhästyt, liikkuva pallo osuu palloon, jota vielä pidät kädelläsi paikallaan. Takaisin kimmotessaan pallon nopeus jää pienemmäksi, kuin ennen törmäystä ja COR<1. Jos aloitat vastaan iskemisen jo ennen osumaa, on kyse tilanteesta, jota Pappa Tykki edellä kuvaili. Golfissa löisit liikkuvaa palloa => 2 rankkua. Ei tällaisen tapauksen pohdintaan kannata aikaansa uhrata. Jos kaikesta huolimatta onnistuisit kopsauttamaan palloa sen 0,0005 s aikana, ollaan jälleen PT:n kuvailemassa tilanteessa. Ei siinä mitään sellaista liikemäärää ehdi kertyä, jotta COR ylittäisi yhden.
4par 1.1.2021 00:00:25
Late hit?
Hyvää Uutta Vuotta! Toivottavasti uuden vuoden tinoista tuli uudet forged raudat! Mulla kävi huonompi tuuri, hiekkaesteeltä se enemmän näytti…
Palaan tuohon biljardipallotilanteeseen vielä hetkeksi, jostain syystä keskustelu sen osalta on johdonmukaisempaa(?).
Otetaan kaksi skenaariota. Molemmissa ’kohdepallo’ on paikallaan. ’Lyövä pallo’ on mun kädessä.
1) Jos lyön niin että kiihdytän osumaan tullessa mutta irrotan otteen juuri ennen osumaa (’vain vauhti ratkaisee’), niin kohdepallo saa sitten vauhtinsa osumasta (täälläkin lasketuin tavoin), lyövä pallo luultavasti pysähtyy siihen, ja mun oma käsi jatkaa matkaa lyövän pallon yli.
2) Jos lyön samoin kuin edellä, mutta pidän pallosta kiinni ja ’kiihdytän’ osuman läpi (’tuettu osuma’), niin lyövä pallo ja mun käsi jatkaa molemmat matkaa yhdessä, ja osuttu pallo lähtee kovempaa liikkeelle.
Molemmat on ihan arkisia tilanteita, eikä kummassakaan sinänsä ole fysiikan kannaltakaan mitään erityistä (törmäyslaskennan, voimien ja vastavoimien tai energiamäärien osalta). Ne toki lasketaan eri tavalla. Jälkimmäisessä säätelen vaan voimaa ja nopeutta sen mukaan minkä verran haluan kohdepallolle vauhtia, ensimmäisessä tapauksessa osittain samoin mutta mun käyttämän oman voiman osuus osumassa jää pois; ja mm. törmäys on siten helmpompi laskea.
Jos sitten vertaan golf-lyöntiin, niin samanlaisesta tapahtumasta on kyse. Kaksi isompaa eroa, palloa lyödään mailalla jota pidetään gripistä kiinni ja lapa on varren päässä kiinni, mistä sitten seuraa oma dynamiikkaansa (pelaajan ja mailan) liikeratojen osalta; ja pallon puristuvuus (’superpallo’) ja siitä seuraava jousivoima osumassa (golfpallo ’kimpoaa’ eri tavalla kuin biljardipallo). Muilta osin tilanne on paljolti samanlainen.
Jos sitten golf-lyönnistä ajattelee että ’vain mailanpään vauhti ratkaisee’ niin voisi ainakin ajatella että on ihan sama pitääkö siitä gripistä kiinni vielä osumahetkellä vai irrottaako otteen juuri ennen osumaa. En suosittele, osumasta tulee kehno ja käsiin sattuu kun maila tärähtää kovaa (ainakin suurempivauhtisissa lyönneissä).
Jos taas painaa osuman läpi pitäen mailasta kunnolla kiinni, ja lisäksi vielä pyrkimyksenä puristaa palloa lisää, niin pallo lähtee kovempaa.
Kyseessä on mun mielestä siis paitsi ’tuettu osuma’, niin myös late hitting moodi jossa osumaan tuotetaan lisävoimaa jolla puristetaan palloa. Ja, tuossa liikutaan sitten skaalalla puttauksesta isompiin lyönteihin ja noiden kahden suhde muuttuu matkan varrella. Täysissä lyönneissä mailan vauhti on jo niin iso että niissä tehdään enemmän vastavoimaa mailan vauhdin aiheuttamille voimille (a la keskipakovoima). Mutta ei siitä gripistä päästetä irti niissäkään, sen verran kovat voimat se osumakin aiheuttaa.
Tässä siis tarkoitan pelaajan aikaansaamia (lihas yms) voimia – ja vähän vähemmän fysiikan voimasuuretta – sallittakoon se näin ex-/pseudofyysikkona. Ja ehkä yleisellä tasolla – laskennan osalta mua kiinnostaa nykyään enemmän laskea metrejä tai senttejä kuinka lähelle lippua pallo päätyi kuin miettiä osuman itsenä laskentamekanismeja. Sorry jos sekotan edelleen käsitteitä keskenään – mutta tää on kuitenkin golf-palsta eikä hakupaperi tohtoriohjelmaan.
badgrip
Vielä kysyn niiltä, jotka tietävät, osuma-aikaisesta voiman käytöstä. Onko niin ettö kaikissa pallo-mailapeleissä osumaikainen törmäyksen impulssi on niin suuri että kädensijan alueelle kohdistuva impulssi on merkityksetön, esimerkiksi pingiksessä, pesäpallossa, tenniksessä jne.?Vai onko golf erityistapaus törmäystarkastelussa?En sano että tiedän, kunhan vaan funtsin näitä juttua. Kyllähän se mun mielestä kaikissa lajeissa on enempi vähempi sama juttu. Mun oma ajatus on kuitenkin jatkumo tosta, ja kohdistuu jousivoimiin eri pallopeleissä/lyönneissä. Pingiksessä pallo vs mailassa käytettävä kumi. Tenniksessä jänteiden kiristäminen – parempi pelaaja lyö kovempaa eli mailan vauhti ja kädensijan kautta generoidaan enemmän voimaa – ja sitten mailan jänteiden kiristämisellä saadaan isompi jousivoima osumaan (ja kovemmat vauhdit). Lätkässä lämärissä jos lyöt niin että maila osuu ensin jäähän, mailan varsi taipuu ja synnyttää jousen ja lapa jatkaa liukumista jään pinnalla ja osuu kiekkoon – mailan varren purkautuva jousivoima lähettää kiekon kovempaa liikkeelle (kuin jos osut suoraan kiekkoon). Jne.
Golfissa voi ajatella että varren taipumisella saa jousivoimaa, lavan metallien materiaalissa on jousivoimaa (mitataan ja säädellään COR luvulla), ja sitten on se pallo. Yleensä pallo mielletään kovaksi (vrt biljardipallo – ei jousta) ja osuma on niin lyhyt (ei siinä mitään ehdi tapahtua), mutta luulisin että se golfpallon kovahko jousi on itse asiassa aika iso juttu golf-lyönnissä. Mailan varsi ei taivu samalla tavalla kuin lätkässä, eikä se lapakaan mikään iso jousi ole. Pallo sen sijaan…
Tenniksessä jänteiden kiristäminen – parempi pelaaja lyö kovempaa eli mailan vauhti ja kädensijan kautta generoidaan enemmän voimaa – ja sitten mailan jänteiden kiristämisellä saadaan isompi jousivoima osumaan (ja kovemmat vauhdit).
Tuo kohta meni vähän väärin, sillä mitä löysemmät jänteet, sen kovempaa pallo lähtee. Syy miksi paremmilla pelaajilla on kireämmät jänteet (yleensä, ei aina), johtuu siitä, että parempi pelaaja haluaa kontrollia enemmän kuin vauhtia, sillä osaa jo tuottaa sitä vauhtia. (Uskaltaisinko jopa verrata, esimerkiksi regular varsi vs stiff varsi.)
Ohessa linkki kuvaan, joka selvittää hyvin asian.
Jänteiden kireysRange
Tuo kohta meni vähän väärin, sillä mitä löysemmät jänteet, sen kovempaa pallo lähtee.Joo, hyvä korjaus! Jousivoiman lisäämisen vaikutus pallon lähtönopeuteen meni oikein (pallo lähtee kovempaa), mutta jänteiden kiristäminen/löysääminen meni väärin päin. Tackar.
osuma-aikaisesta voiman käytöstä. Onko niin ettö kaikissa pallo-mailapeleissä osumaikainen törmäyksen impulssi on niin suuri että kädensijan alueelle kohdistuva impulssi on merkityksetön, esimerkiksi pingiksessä, pesäpallossa, tenniksessä jne.?Vai onko golf erityistapaus törmäystarkastelussa?
Luulen, että osuma-aikana kädensijan alueelle kohdistuvan voiman määrään ja impulssiin vaikuttaa melkoisesti pallokontaktin kesto. Golfissa se on muihin pallo-mailapeleihin verrattuna huomattavasti lyhyempi (esim. tenniksessä kymmenkertainen golfiin verrattuna). Siksi golf on erityistapaus törmäystarkasteluissa.
Korealaisten tutkimuksen mukaan golfissa grippiin kohdistuva voima osumahetkellä menosuuntaan (y) näyttää todellakin jäävän hyvin vähäiseksi – nolla Newtonia, ks. Figure 4(B).
Tämän https://commons.nmu.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1254&context=isbs golftutkimuksen mukaan osumahetkellä mailanpäähän menosuuntaan (x) vaikuttava voima näyttää jäävän niin ikään varsin vaatimattomaksi (15…20 N) – vain n. 1/350 … 1/450 törmäyksessä syntyvästä voimasta.
badgrip
On siis teoreettisesti ja käytännön kokein osoitettu niin että osuma hetkellä pallon ja lavan törmäyksessä tilannetta voidaan tarkastella pelkästään liikemäärän säilymisen periaatteilla. Kun lapa kulke osumahetkeen 125mph, niin on aivan sama onko grippipäässä Äiti Teresa vai Tiger Woods. Millään tavalla ylimääräistä massaa ei systeemiin saada siirrettyä. Törmäyksen impakti on niin voimakas että senkaltainen grippiin tuotettu impakti ei ole ihmisvoimin toteutettavissa, joka lisäsi kiihtyvyyttä(eli vähentäisi törmäys hidastuvuutta) merkittävästi. Törmäystä voidaan tarkastella kahden vapaan kappaleen törmäyksenä. Ok.Kutakunkin näin. Hienosti kiteytetty!
Kiitos PG noiden kaavojen johtamisesta – omat taidot ei tuohon riittäisi joten en osaa arvioida enkä opponoida, joten helpompi kiittää ja kumartaa. Ja joo ei siitä pallon puristumisesta tuolla laskennalla saatu merkittävää eroa.
Tuosta bagdropin kommentista (Tiger tai Maria Teresa) tuli mieleen kysymys – onko siis niin että oikeastaan ei ole väliä minkälainen kiinnitys tai sarana grippipäässä on, tuo osuman kaava pätee riippumatta pelaajan otteesta. Varmuuden vuoksi vähän tarkemmin vielä – mailanpään ’tehollinen massa’ sisältää kaikki mailan liikkumiseen liittyvät massat (se lapa ja arvio n. kolmasosa varren painosta); vain (jo aikaansaatu) mailanpään vauhti ratkaisee; osumassa ei noiden tutkimusten mukaan ole merkittäviä voimia varresta sivusuuntaan (eteen, taakse, oikealle, vasemmalle) vaan vain se keskipakovoima varren suuntaan on merkittävä – ja näin ollen osumaan ei vaikuta vaikka käsien ote korvattaisiin esim narulla (gripistä jonnekin rintalastan/vasemman hartian suuntaan joka estää että maila pakene pelaajasta kauemmas)? Osuman lopputulos olisi tuon kaavan mukaan (oleellisesti) joka tapauksessa sama?
Päteekö tämä mielestäsi myös kaikki lyönteihin yhtäläisesti – puttaamiseen, chippeihin, pitcheihin, vajaisiin lyönteihin kuin sitten täysvauhtisiin puu- ja rautamailalyönteihin?
Kiitos kiittämisestä. Poistin uuden kaavan, koska senkin mukaan lisävoiman vaikutus näytti hukkuvan virhemarginaalin sisään, vaikka mitä olisi tehnyt.
Hyviä kysymyksiä olet taas keksinyt, mutta lähden nyt tauolle joksikin aikaa. Hyvää vuoden jatkoa!
Mulla olis itse asiassa ollu jatkokysymys tuosta ’grippipään kiinnityksestä’.
Tuossa edellä on jo laskettu ja todettu moneen kertaan että pallo antaa voimakkaan iskun mailan lapaan, voima on useita tuhansia newtoneja, mutta samalla hyvin lyhyt aika. Joka tapauksessa, kun pitkänomaisen kappaleen toiseen päähän tulee iso isku, niin sehän aikaansaa pyörähdystä ko kappaleen painopisteen ympäri, riippumatta onko kappale jo jonkunlaisessa liikeessä tai ei. Tässä tapauksessa siis pallo iskee lapaa menemään ’taaksepäin’ (kohteen suunta) eli hidastaa lapaa; ja grippipää taas vastakkaiseen suuntaan (pyrkii kääntymään/pyörähtämään kohteen suuntaan), mikä tuntuu rekyylinä tai tärähdyksenä käsissä (jos pitää edelleen mailasta kiinni niin kuin käytännössä kaikki golfissa tekevät).
Samaten, jos tuota kyseistä grippipäässä tuntuvaa rekyyliä vastustaa, siis pelaaja painaa gripistä ko tapahtumaa vastaan, niin eikö se estä mailaa pyörähtämästä painopisteensä ympäri; ja maila kun on kiinteä kappale, niin se myös heijastuu takaisin lapaan ja estää sitä menemästä sinne ’taaksepäin’, johtaen siihen että pallo ei pysty ’koko voimallaan’ hidastamaan lapaa vaan puristuu enemmän kasaan ja saa suuremman lähtönopeuden. Tämä voisi mun mielestä olla varsin yksinkertainen selitys tukivoimalle joka ei lisää mailanpään nopeutta, ja lisää/lisäisi pallon vauhtia (ja siten lyönnin kantamaa).
En usko että tuosta muutoksesta tulee ongelmia liikemäärien, energioiden, tai voimienkaan laskemiselle. Golfari vaan lisää omalla työllään yhden voiman ko yhtälöihin.
Katsoin myös uudestaan sen korealaisen tutkimuksen voimat, siinä kyllä näkyy aika isokin vasemman käden voima (yli 100N?) juuri tuohon suuntaan ja joka jatkuu osumaan asti, joten tutkimustulos näyttäisi tuota ajatusta tukevan. Siihen yhdistyy myös samanaikainen oikean käden vastakkainen voima (ja siten syntyy myös vipupiste gripissä olevien käsien väliin), joka paitsi että on vääntänyt lisää nopeutta mailanpäälle, myöskin vääntää mailanvartta tuota osuman rekyyliä vastaan (siis sitä rekyyliä joka pyrkii mailan vartta kääntämään/pyörähtämään osuman seurauksena). Sekin johtaa samaan ’osuman rekyylin vastustamiseen’.
Sanoisin että kyllä siitä gripistä kannattaa pitää kiinni, ja kokeilla tuota ’tukivoimaa’. Varsinkin tässä ehdotettu vasemman käden voiman suunta saattaa olla yllättävä ajatus, mutta omien kokeilujen perusteella varsin toimiva.
Jos taas lyönti perustuu voimakkaasti vasemman käden vetoon osuman läpi, tuo voi olla vaikeahko toteuttaa, mutta se on taas toinen juttu. Esim – jos lyönnin voima tulee enemmän vartalon oikealta puolelta, vasemmalla kädellä on enemmän vapausasteita tehdä muutakin kuin ’vetää’. Tähän eroon voi myös liittyä ’vain vauhti ratkaisee’ vs ’tukivoimalyönti’ -ajattelun ero, ne ovat seurausta eri tavoista toteuttaa swingi.
Samaten, jos tuota kyseistä grippipäässä tuntuvaa rekyyliä vastustaa, siis pelaaja painaa gripistä ko tapahtumaa vastaan, niin eikö se estä mailaa pyörähtämästä painopisteensä ympäri; ja maila kun on kiinteä kappale, niin se myös heijastuu takaisin lapaan ja estää sitä menemästä sinne ’taaksepäin’, johtaen siihen että pallo ei pysty ’koko voimallaan’ hidastamaan lapaa vaan puristuu enemmän kasaan ja saa suuremman lähtönopeuden. Tämä voisi mun mielestä olla varsin yksinkertainen selitys tukivoimalle joka ei lisää mailanpään nopeutta, ja lisää/lisäisi pallon vauhtia (ja siten lyönnin kantamaa).
Muistanko nyt aivan väärin, eikös muuan pro vienyt tuota tapahtumaa juurikin päinvastaiseen suuntaan joitakin vuosia sitten julkaisemallaan videolla ’opposite circles’ ?
Eipä tauko kauan kestänyt. Haluan kertoa nyt kuitenkin vain sen, että se uusi kaava oli yöllä nukkuessani alitajunnan synnyttämä, mutta virheellinen. Ratkaisu ei kestänyt päivänvaloa. Alitajunta oli kuutamolla!
Kaava vball = [(1 + COR)*vclub + aclub*t]/r, jossa r = 1+mball/mclub on kyllä liikemäärän säilymiseen perustuen täysin eksakti. Käytännössä pieniä häiriötekijöitä toki on. Niistä olen joskus maininnut. Eivät ne kuitenkaan pahemmin draiveria häiritse. Tarkemmalla syynäämisellä virhe näyttäisi olevan korkeintaan 2% luokkaa – ilman osuma-aikaista kiihdyttämistä tai sen kera. Draiverimme pärjää siis pelkällä peruskaavalla. Lyhyemmät mailat taas eivät kaipaa minkäänlaisia kaavoja. Ei ainakaan omat rautamailani. Tärkeintä on valita riittävän isonumeroinen maila, jottei mene pitkäksi.
Mutta on se maailman meno mennyt hankalaksi. Alitajuntaankaan ei enää voi luottaa…
KL1
Samaten, jos tuota kyseistä grippipäässä tuntuvaa rekyyliä vastustaa, siis pelaaja painaa gripistä ko tapahtumaa vastaan, niin eikö se estä mailaa pyörähtämästä painopisteensä ympäri; ja maila kun on kiinteä kappale, niin se myös heijastuu takaisin lapaan ja estää sitä menemästä sinne ’taaksepäin’, johtaen siihen että pallo ei pysty ’koko voimallaan’ hidastamaan lapaa vaan puristuu enemmän kasaan ja saa suuremman lähtönopeuden. Tämä voisi mun mielestä olla varsin yksinkertainen selitys tukivoimalle joka ei lisää mailanpään nopeutta, ja lisää/lisäisi pallon vauhtia (ja siten lyönnin kantamaa).
Muistanko nyt aivan väärin, eikös muuan pro vienyt tuota tapahtumaa juurikin päinvastaiseen suuntaan joitakin vuosia sitten julkaisemallaan videolla ’opposite circles’ ?
Luulen että tiedän mihin viittaat, mutta piti katsoa video uudestaan kun en enää muistanu sitä kokonaan. Ehkäpä sanoitukseni oli jollain tavalla epäselvä, mutta en nyt ainakaan heti keksiny miksi noi olis ristiriidassa. Tuo video kertoo liikeradoista, mun teksti taas grippipään voimista osuman hetkellä. Molemmat voi olla oikeassa tai väärässä, mutta toisistaan riippumatta.
Omasta puolesta ehkäpä lähempänä on noi FDS:n (mulle kryptiseksi jääneet) kommentit tukivoiman luonteesta, siis luulen että ymmärsin jollain hämärällä tavalla mitä FDS tarkoitti mutta en ole osannut sitä itselleni selittää, ennen kuin ehkä nyt(?). Badgrip noita tekstejä jo tähänkin ketjuun kopioi.
pelaaja painaa gripistä ko tapahtumaa vastaan
Jos oikein ymmärrän tekstisi, niin oikealta lyövällä pelaajalla tuo tarkoittaa vasemman ja oikean käden kiertämistä vasemmalle, kun taas se opposite circles -periaate oli vasemman käden kiertämistä oikealle. Siis jos nyt muistan oikein, en löytänyt sitä videota tarkistaakseni asian.
KL1
pelaaja painaa gripistä ko tapahtumaa vastaan
Jos oikein ymmärrän tekstisi, niin oikealta lyövällä pelaajalla tuo tarkoittaa vasemman ja oikean käden kiertämistä vasemmalle, kun taas se opposite circles -periaate oli vasemman käden kiertämistä oikealle. Siis jos nyt muistan oikein, en löytänyt sitä videota tarkistaakseni asian.
Ok – joo tarkennan vähän. Kyse ei ollu kiertämisestä kumpaakaan suuntaan, vaan painamisesta vastaan. Tarkemmin, em tilanteessa vasen käsi painaa (osumahetkellä) grippiä ’oikealle’ (kohteesta poispäin). Kiertämiset ja avaavat kierrot on sitten erikseen. [Oikea käsi voi painaa vartta kohteeen suuntaan edelleen jos haluaa (joka voi siis lisätä varren vipua osuman rekyyliä vastaan jos oikea ja vasen käsi tekee työtä eri suuntiin) – en nyt muista millä termeillä noita ranteen liikkeitä kuvattiin.]
Vielä ehkä selventävä esimerkki tuosta ajatusmallista. Maila on edessäsi maata vasten, grippi käsissä, ja siten varren suunta on suurinpiirtein kohtisuoraan kohdetta kohti – esim swingin lähtöasento. Jos joku nyt potkaisee lapaa kohteesta poispäin (pelaajasta katsottuna oikealle), niin mihin suuntaan grippi liikkuu? Mun mielestä kohdetta kohti, eli pelaajasta vasemmalle. Tuo yo ajatus on siis että vasen käsi pyrkisi vastustamaan tuota kyseistä gripin liikettä, eli pyrkisi työntämään/painamaan grippiä (pelaajasta katsottuna) oikealle osuman hetkellä.
Tuohan on vähän nurinkurinen ajatus esim sille että jos tavoitteena olisi esim isompi käsinopeus (kohteen suuntaan) osuman aikoihin, jolloin tekisi mieli pikemminkin päinvastaiseen työhön. Mutta, noikin on kaksi eri asiaa ja voi tapahtua yhtäaikaa vaikka tuohon grippiin osuman rekyyliä vastaan antaisi painetta vasemmalla kädellä. Lisäksi, mailan painopiste on lähempänä lapaa kuin grippiä, joten tuossa on kuitenkin vipuvartta aika paljon tuota rekyyliä vastustamaan.
Forumin softassa on näköjään edelleen sama bugi kuin varmaan jo kahden vuoden ajan. Jos klikkaan kohdasta ’Uusimmat viestiketjut’ tämän ketjun viimeisintä viestiä, niin näkyviin tulee tyhjä viestiruutu.
Olisiko jo aika koodaajien tehdä asialle jotakin, vai odotetaanko, että uusi eduskunta valitaan?
Tein vielä pari testilaskentakierrosta. Ne siis liittyy tähän viimeiseen, eli jos ja kun osumanhetki vipuaa mailan vartta painopisteensä ympäri, ja gripistä painaa vasemmalla kädellä ko vivutusta (ko rekyyliä) vastaan, niin tuohan näyttää pallolle siltä kuin lapa olisi painavampi kuin se muuten olisi (näin se vipu toimii). Siis eihän se lavan painoa oikeasti muuta, mutta lavan vastus muuttuu isommaksi, joka on oleellisesti sama tilanne kuin jos lapa olisi painavampi.
Käytin PG:n liikemäärälaskentaa, sitä perusmuotoa eli vball = vlub*(1 + COR) /(1 + mball/mclub), ja samoilla arvoilla kuin tähänkin asti (vclub=45m/s, COR=0.81, mball=46, mclub=220), jolla pallo saa nopeuden 67.4m/s ja lentää 231m (heittoliikkeen kaavalla). Oikeansuuntaiselta kuulostaa. Tuo mailanpään nopeus 45m/s on siis n. 100mph.
Jos mailanpään tehollinen massa olisi tuosta jonkun verran ’suurempi’ (painan vipua vastaan -efekti), niin tehollisella massalla 250g pallon nopeus olisi 68.8m/s, ja kantama 241m. Mailan tehollisella massalla 300g pallon nopeus olisi 70.6m/s, ja kantama 254m. Kohtuullisen pienillä grammamääräisillä muutoksilla (liikemäärät säilyttäen) siis pallo lentää selvästi pitemmälle. Prosentuaalisestihan noi on puolestaan aika isot erot.
Sitten tietysti avainkysymys – mailan painopiste on varresta n. 1/3-1/4 kohdalla lavan puolella, ja siis grippipään puolella on aika pitkä vipuvarsi, joten kohtuullisella voimalla tuota vaikutusta voi jo aikaansaada. Erityisesti jos sitä vertaa tilanteeseen jossa vasen käsi pyrkii etenemään kohteen suuntaan mahdollisimman kovaa vauhtia eli toimii päinvastoin kuin tässä on spekuloitu. Mutta, voiko pelaaja noin suuria muutoksia saada aikaiseksi? Sen jätän itse kullekin ihmeteltäväksi; ehkäpä jään itsekin tauolle ja käyn vähän treenailemassa hallissa. Harvey Penickin Pienen punaisen kirjan ohjeita noudattaen – pienillä muutoksilla…
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Voimaa osumaan – uusi kierros