Voimaa osumaan – uusi kierros

[-no eagle-]

Hän on siitä erikoinen neiti että nostaa penkissä 300 lbs ja syö vain luvallisia mömmöjä ( lisäravinteita )…tarkka ruokavaliostaan. Treenaa 5-6 kertaa viikossa.

[PG]

Hyviä kuvia golflyönnissä tarvittavista lihaksista – erityisesti toiseksi viimeinen. Vasta ilmestyneessä Heinin Golf-Kirjassakin todetaan: ”Voimantuoton kannalta tärkeimmät ovat pakaralihakset, joita kutsutaan svingin kingeiksi”.

[Swinger?]

Kankunvalantaa?

[PG]

-no eagle-
Voimaa tuotetaan lihaksilla, mutta muukin vaikuttaa

Hyvä huomautus. Esim. hutilyönnissä pallo ei lennä minnekään, vaikka pelaaja tuottaisi voimaa kroppansa jokaisella lihaksella kuinka paljon hyvänsä. Vasta osumassa palloon kohdistuvat voimat syntyvät. Mitä suurempi on mailapään nopeus hetkellä, jolloin malanpää kohtaa pallon, sitä suurempi on palloa kiihdyttävä voima ja sitä pitemmälle pallo lentää (edellyttäen ettei mailaa vaihdeta eikä osumageometria muutu).

Jos siis halutaan lyödä mahdollisimman pitkälle, voimantuoton tavoitteena tulee olla mailanpään nopeuden maksimoiminen. Pieni lihasvoima hyvällä tekniikalla tuottaa usein suuremman mailanpään nopeuden, kuin suuri lihavoima huonolla tekniikalla. Siksi puhunkin mieluummin mailanpään nopeuden tuottamisesta, kuin enemmän tai vähemmän epämääräisestä voiman tuottamisesta.

Se missä määrin ja miten eri lihakset ja lihasryhmät osallistuvat tai tulisi osallistua mailanpään nopeuden tuottamiseen on kiinnostava asia, mutta siihen puoleen en ole juurikaan perehtynyt. (Pakaralihasten – svingin kingien – roolia en tunne ollenkaan). Näitä asioita en ole käsitellyt teksteissäni.

Swingerille: Keskipakovoima ei ole todellinen voima, vaan ns. näennäisvoima. Se ei kohdistu palloon, vaan pelaajaan. Vain pelaaja tuntee sen. Keskipakovoiman vaikutus palloon on pyöreä nolla.

[-no eagle-]

Niin…ihastukseni kohde osaa myös piilottaa lihaksensa jos haluaa.
Voimakkailla käsillä ja solidilla vartalolla saadaan myös kompensoitua rekyyliä jonka osuma palloon aiheuttaa.

Olen ollut huomaavinani että monet hyvät pelaajat ovat verrattain vahvarakenteisia….kukkakepitkin osaa pelata, mutta aika harvoja on enää PGA tourin huippusijoilla.

Neidin ansiosta olen reilussa kuukaudessa kyennyt kaksinkertaistamaan lihastreenien toistojen määrän….ja läskit mahan seudulta ovat alkaneet siirtyä kohti lihaksia.

[PG]

monet hyvät pelaajat ovat verrattain vahvarakenteisia….kukkakepitkin osaa pelata, mutta aika harvoja on enää PGA tourin huippusijoilla.

Näinhän se on. Eikä ihme, onhan mailanpäälle mahdollista saada enemmän vauhtia vahvoilla kuin heikoilla lihaksilla. (Ja saadaankin, ellei voimaharjoittelun takia tekniikka huonone).

Pituuden tuottamisen kannalta vahvat lihakset ja hyvä tekniikka on ilman muuta parempi yhdistelmä, kuin heikot lihakset samalla hyvällä tekniikalla. Pituuden lisääntyessä voi tarkkuus kuitenkin kärsiä: pitkä lyönti saattaa päätyä bunkkeriin, korkeaan karheikkoon tai metsään, kun taas samaan suuntaan lähtenyt lyhyempi lyönti löytyy väylältä. Luulen, että huipputuloksia takovat pitkälyöntiset ammattilaiset ovat lihasvoimansa lisäksi onnistuneet kehittämään myös tarkkuuttaan.

Joka tapauksessa pituutta tavoiteltaessa mailanpään nopeus ratkaisee riippumatta siitä, millä keinoin se on saavutettu.

Neidin ansiosta olen reilussa kuukaudessa kyennyt kaksinkertaistamaan lihastreenien toistojen määrän….ja läskit mahan seudulta ovat alkaneet siirtyä kohti lihaksia.

Veikkaan, että jos vielä joskus innostut palaamaan golfkentille tositoimiin, niin useimmat draiveistasi ylittää jo 300 m.

[Swinger?]

PG
Swingerille: Keskipakovoima ei ole todellinen voima, vaan ns. näennäisvoima. Se ei kohdistu palloon, vaan pelaajaan. Vain pelaaja tuntee sen. Keskipakovoiman vaikutus palloon on pyöreä nolla.

Samalla asiallahan kai tässä ollaan ja pelaajan tekemisiä mietitään. Kysytääs toisin päin. Jos pelaaja ei lisää (vasta)voimaa keskipakovoiman vaikutukselle samalla kun mailan ja lavan vauhti kiihtyy, niin miten käy lavan liikeradalle?

[PG]

Maila irtoaa pelaajan käsistä ja lentää radan tangentin suuntaan.

[-no eagle-]

Jou PG…..rangella olin toissa kesänä vielä hieman driveä treenaamassa…sain varmasti tarkasti noin 240 m range munkeilla.

En ton neidin seurassa kehtaa esiintyä ellei tosiaan ainakin 300 mene rikki oikeilla pelipalloilla.

[PG]

Swinger?
Jos pelaaja ei lisää (vasta)voimaa keskipakovoiman vaikutukselle samalla kun mailan ja lavan vauhti kiihtyy, niin miten käy lavan liikeradalle?

PG
Maila irtoaa pelaajan käsistä ja lentää radan tangentin suuntaan.

On toinenkin mahdollisuus. Jos pelaajalla on koko svingin ajan riittävän tiukka ote, niin maila pysyy pelaajan käsissä ilman grippivoiman lisäämistä riippumatta siitä, tuotetaanko keskihakuvoima (lavan kiihtyminen) käsillä, keskivartalon lihaksilla, pakaralihaksilla, jaloilla vai vain osalla tai kaikilla ennen mainituista. Gripin ja käsien välinen lepokitka pitää mailan pelaajan käsissä. (Lepokitka on muuttuva suure, joka riippuu kitkakertoimesta, puristusotteen kovuudesta, lavan ja mailan eri osien nopeudesta ja massasta sekä svingikaaren laajuudesta ja on aina keskipakovoiman suuruinen).

Jos keskipakovoima ylittää lepokitkan (kitkakerroin liian pieni eli liian liukas grippi tai ote liian löysä), maila irtoaa pelaajan käsistä. Aika harvinainen tapaus.

[Swinger?]

Mä taisin ilmaista asian näin:

Swinger?
lavan nopeutta kiihdyttämällä siis myös keskipakovoiman suuruus kasvaa. Ja, jos ei halua sokettia tai kuokkalyöntiä, niin pelaajan täytyy kasvattaa sille vastavoimia (ja/tai tehdä vastaliikkeitä mihin myös tarvitaan jotain voimia)

Swinger?
Jos pelaaja ei lisää (vasta)voimaa keskipakovoiman vaikutukselle samalla kun mailan ja lavan vauhti kiihtyy, niin miten käy lavan liikeradalle?

PG
Maila irtoaa pelaajan käsistä ja lentää radan tangentin suuntaan.

Eikös noi ole vähän sama asia? Mun versiossa mailasta pidetään kiinni ja se lähtee ennen osumaa (enemmän) tangentin suuntaan (=pelaajasta poispäin), joko niin paljon että tulee soketti tai vielä enemmän jolloin kuokitaan. PGn tapauksessa päästetään mailasta irti jolloin se menee minne menee eikä osuta ainakaan palloon.

Jutun pointtihan taas lienee ilmeinen – jos haluaa lyödä kovemmalla vauhdilla niin keskipakovoima kasvaa ja sille asiallehan täytyy pelaajan sitten tehdä jotain. Voiman käytön tarve kasvaa vauhdin kiihtyessä ja jos kiihdytetään osumaan asti tai jopa osuman läpi, niin voimakin on silloin maksimissaan osuman kohdilla.

[KL1]

Jos keskipakovoima ylittää lepokitkan (kitkakerroin liian pieni eli liian liukas grippi tai ote liian löysä), maila irtoaa pelaajan käsistä. Aika harvinainen tapaus.

Kerran näin. Melkein 20 vuotta sitten Keimolan Saraksen reiällä 14 muuan nuori mies kiskaisi sateessa mailansa tiipaikalta katsottuna etuviistoon vasemmalle parinkymmenen metrin päähän. Ilmeensä oli aika hassu sen jälkeen.

[PG]

Swinger?
Jos pelaaja ei lisää (vasta)voimaa keskipakovoiman vaikutukselle samalla kun mailan ja lavan vauhti kiihtyy, niin miten käy lavan liikeradalle?

PG
Maila irtoaa pelaajan käsistä ja lentää radan tangentin suuntaan.

Kerron vielä vähän tarkemmin.

Tilanteessa, jossa maila pysyy pelaajan hyppysissä, mailanvarren gripin ja pelaajan hyppysten (käsien, kämmenten, kourien, hanskojen…) välinen kitka on lepokitkaa. Lepokitka on vastavoima keskipakovoimalle ja itseisarvoltaan aina keskipakovoiman suuruinen. Jos keskipakovoima kasvaa, niin normaalisti lepokitka kasvaa automaattisesti yhtä paljon. Maila pysyy hyppysissä. Tämän mahdollisuuden esitin jo aiemmin. Se ei kuitenkaan päde tapauksessa, jossa keskipakovoima pääsee ylittämään lepokitkan.

Jos pelaaja ei lisää tai ei kykene lisäämään kitkavoimaa (=vastavoimaa keskipakovoiman vaikutukselle) mailan ja lavan vauhdin kiihtyessä, keskipakovoima kasvaa lepokitkaa suuremmaksi. Seurauksena lepokitkan muuttuminen liikekitkaksi – lepokitkaakin pienemmäksi voimaksi. Tällöin mikään ei enää voi pidätellä mailaa pelaajan käsissä.

[Swinger?]

Noinhan se tosiaan on, mutta toi on ehkä vähän monimutkainen tapa sanoa että keskipakovoiman kasvaessa mailasta pitää pitää kovempaa kiinni (puristaa tiukemmin?) eli käyttää kiinnipitämiseen [vähän?] enemmän voimaa. Ja, vauhdin kasvaessa keskipakovoima kasvaa, ja kun tavoite on saada vauhti (ja sitä kautta keskipakovoima) suurimmilleen osuman hetkeen, niin aika suora päätelmä on se että tarvitaan siis voimaa osumaan. Ja, tämäkin vaan sitä varten että maila ei lähde käsistä. Se, että maila ei lähde ennen osumaa ulommalle radalle (suhteessa haluttuun mailan/lavan liikeeseen) on sitten toisenlaisen (vasta)voiman tarve. Mailan puristaminen tiukemmin ei sitä aikaansaa.

[PG]

KL1

PG: Jos keskipakovoima ylittää lepokitkan (kitkakerroin liian pieni eli liian liukas grippi tai ote liian löysä), maila irtoaa pelaajan käsistä. Aika harvinainen tapaus.

Kerran näin. Melkein 20 vuotta sitten Keimolan Saraksen reiällä 14 muuan nuori mies kiskaisi sateessa mailansa tiipaikalta katsottuna etuviistoon vasemmalle parinkymmenen metrin päähän. Ilmeensä oli aika hassu sen jälkeen.

Näin kävi myös minulle kerran. Keimolassa sekin noin 20 vuotta sitten. Aika harvinaista siis. Yksi lyönti sadastatuhannesta?

[PG]

Swinger?
Noinhan se tosiaan on, mutta toi on ehkä vähän monimutkainen tapa sanoa että keskipakovoiman kasvaessa mailasta pitää pitää kovempaa kiinni (puristaa tiukemmin?) eli käyttää kiinnipitämiseen [vähän?] enemmän voimaa.

Meni ehkä liian monimutkaiseksi. Yritin perustella lähinnä vain sitä, miksi Swingerin esittämässä tapauksessa maila lipeää pelaajan käsistä.

Käsitykseni tietoisesta puristuksen lisäämisestä keskipakovoiman kasvaessa ei ole aiemmasta muuttunut:

Jos pelaajalla on koko svingin ajan riittävän tiukka ote, niin maila pysyy pelaajan käsissä ilman grippivoiman lisäämistä riippumatta siitä, tuotetaanko keskihakuvoima (lavan kiihtyminen) käsillä, keskivartalon lihaksilla, pakaralihaksilla, jaloilla vai vain osalla tai kaikilla ennen mainituista. Gripin ja käsien välinen lepokitka pitää mailan pelaajan käsissä.

Itsekään en lisää puristusta mailanpään vauhdin kasvaessa, vaikka otteeni on mieluummin löysä kuin tiukka. Riittävän tiukka kuitenkin, koska maila on pysynyt hyvin käsissäni (paitsi kerran Keimolassa). En edes ajattele koko asiaa. Luulen, ettei muutkaan.

[PG]

Swinger?
Ja, vauhdin kasvaessa keskipakovoima kasvaa, ja kun tavoite on saada vauhti (ja sitä kautta keskipakovoima) suurimmilleen osuman hetkeen, niin aika suora päätelmä on se että tarvitaan siis voimaa osumaan. Ja, tämäkin vaan sitä varten että maila ei lähde käsistä.

Useimmat ellei peräti kaikki pelaajan lihaksista ovat aktiiviset myös osuman hetkellä. En kuitenkaan laskisi niiden tuottamia voimia sellaisiin voimiin, joilla pallon lähtönopeuden kannalta on merkitystä. Niihin en laske myöskään keskipakovoimaa (virtuaalinen), enkä edes keskihakuvoimaa (todellinen), koska ne eivät kohdistu osumassa palloon, vaan mailanpäähän ollen lavan liikesuuntaa vastaan kohtisuorassa. Siten ne eivät voi lisätä pallon liikemäärää eikä sen nopeutta.

Ennen osumaa mailanpään vauhtia kasvatetaan lihasvoimien avulla. Mikäli mailanpäällä on osumaan tultaessa vielä kiihtyvyyttä, lihasvoimat ovat juonessa mukana osuman aikanakin. Aiemmissa kirjoituksissa niiden yhteisvaikutusta on kutsuttu ulkoiseksi voimaksi tai tukivoimaksi. Äärimmäisen lyhyen kontaktiajan vuoksi sen merkitys pallon lähtönopeuden lisääjänä on kuitenkin osoittautunut mitättömäksi.

[Swinger?]

Vähän muna-kana -juttu mun mielestä. Jos haluaa saada lisää vauhtia mailanpäähän, ja tietää että se lisää keskipakovoimaa, niin kyllä pelaajan tuottamia liikeratoja ja voimankäyttöä pitää säätää ja osin lisätä se tieto mielessä. Ko työ keskipakovoiman lisääntymistä vastaan ei tosiaan itsessään lisää pallon lähtönopeutta, mutta se on edellytys että mailan vauhtia voi lisätä ja palloon edelleen osutaan halutulla tavalla.

Keskimäärin hyvän pelaajan mailanpään vauhti on suurempi, mutta yleensä pysyvät myös paremmin paikakallaan ja tasapainossa. Päinvastaistakin näkee, eli maila vetää pelaajaa perässään eteen ja taakse eli heilutaan mailan liikkeen suuntaan. Parempi tapa olisi kai tehdä päinvastoin, eli tuota duunia vastakkaiseen suuntaan tarvitaan jotta liike näyttäisi tasapainoiselta. Ja, mitä kovempi vauhti, sitä enemmän sitä (voimia ja vastaliikkeitä) tarvitaan.

Esimerkki omasta lyönnistä ja tää on sitten vain oman lyönnin tuumiskelua. Slaissailin aiemmin aika paljon ja säännöllisesti ja mitä kovempaa löin sitä enemmän slaissia herkästi pukkasi. Videot jossa prot näyttää miten tullaan ns ’over the top’ näyttää mun silmiin enimmäkseen aika kummallisilta enkä oikeastaan ole nähny paljoa kenenkään lyövän sillä tavalla. Sen sijaan, todennäköisempi ajatus mun itseni osalta on se, että halutessani lyödä kovempaa maila lähti ulommalle liikeradalle jo heti dsw:n alussa ja tulin siis palloon ulkoa sisälle sen takia. Yhdistettynä vähän vääränlaiseen lantiokiertoon, ja samanaikainen veto vasemmalla olkapäällä vasemmalle (pakko jotta osuu palloon vielä) kääntää lavan auki, ja slaissi on valmis. En siis yksinkertaisesti tehny riittävää/oikeanlaista/oikea-aikaista vastaliikettä keskipakovoiman lisääntymistä vastaan.

PG
Ennen osumaa mailanpään vauhtia kasvatetaan lihasvoimien avulla. Mikäli mailanpäällä on osumaan tultaessa vielä kiihtyvyyttä, lihasvoimat ovat juonessa mukana osuman aikanakin. Aiemmissa kirjoituksissa niiden yhteisvaikutusta on kutsuttu ulkoiseksi voimaksi tai tukivoimaksi. Äärimmäisen lyhyen kontaktiajan vuoksi sen merkitys pallon lähtönopeuden lisääjänä on kuitenkin osoittautunut mitättömäksi.

Tuota sanan tukivoima käyttöä olenkin vähän miettiny. Mutta, jos sillä tarkoitettaisiin noita voimia joilla vauhtia lisätään ja samalla tehdään työtä kasvavaa keskipakovoimaa vastaan, niin sehän kyllä kuulostaisi ihan järkevältä. Pelaaja tukee käytännössä siis itseään ettei lähde mailan mukana heilumaan. Ja pystyy lyömään palloa isommalla mailanpään vauhdilla. Siihen tarvitaan koko joukko voimia.

Ja, mitä kovempaa mailanpää osuu palloon, sitä isommat on myös mailan voimat ja itse osuman voimat. Mailan vauhdin maksimihan tulee tietysti vain sillä että kiihdytetään loppuun asti. Deloftaaminen ei sekään tapahdu itsestään, ja myös se lisää pallon lähtönopeutta kuten juuri todettiin. Ehkäpä tässä pitäisikin hakea noita ’voimia osumassa’ vähän eri kantilta kuin mahdollisen (mailan+pallon yhteisen) liikemäärän lisäämisen kautta, jota ei tosiaan ehdi juurikaan tapahtua osuman äärimmäisen lyhyen keston takia.

[PG]

Swinger: Ja, mitä kovempaa mailanpää osuu palloon, sitä isommat on myös mailan voimat ja itse osuman voimat.

Kyllä. Tosin ”itse osuman voimat” voisi olla mieluummin ”palloon kohdistuvat voimat”, koska vain palloon kohdistuvat voimat voivat avittaa pallon lentoa. Avausviestin mukaanhan

Kysymys kuuluu siis onko forumilaisilla kiinnostusta pohtia (uuden kierroksen verran) pelaajan tuottamia voimia, jotka voi osumassa vaikuttaa ja sitä kautta avittaa pallon lentoa; ja mistä syystä ko voimat mahdollisesti tuo siihen lisäpotkua?

(Siis lyöntitekniikan ja ennen osumaa vaikuttavien voimien käsittely sivuutetaan).

Swinger: Mailan vauhdin maksimihan tulee tietysti vain sillä että kiihdytetään loppuun asti.

Väärinkäsitysten välttämiseksi ”kiihdytetään loppuun asti” tulisi vaihtaa muotoon ”kiihdytetään osumaan asti”. Jos kiihdytetään ’osuman läpi’ (ilman palloa), niin mailanpään vauhti kasvaa vielä osuma-alueen jälkeenkin.

Avaustekstissä voimien tarkastelu rajattiin vain osumassa pallon lentoa avittaviin voimiin. Ne ja niiden vaikutukset ovat omalta osaltani jo loppuun kaluttu. Joten…

Hyvää itsenäisyyspäivää Swingerille ja kaikille muillekin.

[PG]

Vähän muna-kana -juttu mun mielestä.

Kumpi oli ensin, muna vai kana?
Molemmat ovat toistensa seurauksia.

Onko mailanpään nopeus ja keskipakovoima vähän niin kuin muna-kana -juttu? Ovatko molemmat toistensa seurauksia?

Keskipakovoima syntyy, kun jokin voima pakottaa suoraviivaisessa liikkeessä olevan kappaleen kaarevalle radalle, Kyseistä voimaa kutsutaan keskihakuvoimaksi.

Keskipakovoima on seuraus keskihakuvoimasta, mutta keskihakuvoima ei ole seuraus keskipakovoimasta.

Mailanpäällä voi olla nopeutta (tasaista tai kiihtyvää) ilman keskipakovoimaa, mutta keskipakovoimaa ei voi olla ilman nopeutta.

Mun mielestä mailanpään nopeus – keskipakovoima ei ole muna-kana -juttu.

[Swinger?]

Jos mailanpään nopeus kasvaa, keskipakovoima kasvaa. Jos haluat lyödä kovemmalla vauhdilla (ilman että lapa lähtee tangentin suuntaan) niin tarvitaan lisää keskihakuvoimaa. Kumpi tulee ensin? No, ei sillä taida olla väliä, pelaajan kannalta samaa duunia, samoja voimia ja/tai vastaliikkeitä tarvitaan joka tapauksessa. Mun ajatus oli oikeastaan vain se, että vauhdin ollessa (osumassa?) suurimmillaan, noi keskiXvoimat on myös suurimmillaan, joten tuo on hyvä tiedostaa. Joko ennakoimalla tai reagoimalla, mutta tarvetta ko voimankäytölle on, varsinkin jos haluaa lisää vauhtia. Itse ehkä ajattelen asiaa enemmän vastaliikkeiden kautta (homman täytyy pysyä tasapainossa) mutta ei noita vastaliikkeitäkään tehdä ilman jostain otettua / tuotettua voimaa.

Mutta, on totta että tää harhautuu jossain määrin avausviestin agendasta, vaikkakin samaan asiaan kyllä liittyy. Riippuu vähän miten tuon rajaa. Mutta ei mulla ole tarvetta tästä jatkaa. Kunhan heitin yhden fundeerauksen joukon jatkoksi. Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille!

[KL1]

Kumpi oli ensin, muna vai kana?
Molemmat ovat toistensa seurauksia.

OT: Ehkä tässä fysiikkaa koskettelevassa keskustelussa, vaan ei evoluutiossa. Kana oli munan seuraus, mutta tuo sama muna ei ollut kanan seuraus. Ensimmäistä kanaa ei voinut olla ilman munaa, joten muna oli ensin. Aivan samalla tavalla kuin ensin oli hevonen ja aasi, vasta sitten tuli muuli.

Olen aina ihmetellyt koko kysymystä, jonka vastaus on täysin ilmiselvä.

[-no eagle-]

Tein 32 kilon ( 70 lbs ) käsipainon, jotta saan lihasmassaa lisää.

Tuolla tekee toistoja 6 kpl.

[-no eagle-]

Jalkakyykky on mullekin tuskaa: https://golfpiste.com/kilpagolf/korppa-kyykkasi-joulukuussa-lantion-jumiin-koska-ei-ole-valmis-laskemaan-rimaa-uran-10nennen-perakkaisen-paakiertuekauden-alla/

Olisko kiertäjälihakset ja vastaavat parempia…sit upsit ja selkäojentajat sekä reisien ylä ja alapuolen ojentajien treenaaminen ?

[-no eagle-]

Tämä Brigitte treenaa niin kovaa että että melkein pukkaa yrjöä lopussa. Käsipainot on jopa 70 lbs. 5 päivää viikossa 4 hr..pari päivää jalkoja 3 päivää yläkroppaa.

[Julkaisija]

Artikkelit