-
JulkaisijaArtikkelit
-
fukke diise saisse kirjoitti: (25.1.2006 20:55:07)
Sanoit aiemmin, että olet yleisen linjan mukaisesti sitä mieltä, että käsivarret voidaan svingin analysoinnissa niputtaa yhteen eli 2-vartisen vipumekanismin ylävarreksi.
Nonnii… vielä kerran. Ei näköjään näytä copypastettua tekstiä eikä mitään sen jälkeen kirjotettua, muta koitetaas näin.
Niin siis tuohon lainaukseen. Ihmetyttää mistä tuon olit keksinyt. Ei ainakaan minun teksteissä ollut mitään edes tuon suuntaista.
Niin, siihen käsitykseen jäin, kun olit eri mieltä minun väittämästäni. Mutta ei se mitään, kerro nyt (kyllä/ei).
Voidaanko golfvingin analysoinnissa päästä totuudenmukaiseen tulokseen, jos se käsitellään 2-vartisena vipumekanismina, jossa alempi vipuvarsi on maila ja ylempi vipuvarsi on molempia käsivarsia yhteisesti kuvaava vipuvarsi?
Tetsalle vaan, että joka rakentaa taloaan, ei välttämättä kuvittele tekevänsä linnaa, joka korjaa autoaan, ei välttämättä luule kepittävänsä Kimiä. Sitäpaitsi ei minuakaan kiinnosta pätkääkään Campoamellan golfkenttien hinnat, mutten silti mene siihen stringiin vittuilemaan niille, joita se koskee. Minä vittuilen täällä, koska se kiinnostaa.
Joo vittuile pois vaan. Ei siinä mitään. :o)
Käsistä voidaan aivan hyvin puhua yhtenä yksikkönä, vaikka otekohta mailassa on eri.
Rightilta lyövällä oikean käden rooli backswingissä on mailan tukeminen yläasennossa, downswingissä se ei tee mitään. Vasen käsivarsi hallitsee swingiä täysin vetäessään mailan alas palloon, oikea on turistina.Oikea käsi turistina? Miksi Hogan olisi halunut kolme turistia svingiinsä?
kirjoitti: (26.1.2006 7:31:05)
Käsistä voidaan aivan hyvin puhua yhtenä yksikkönä, vaikka otekohta mailassa on eri.
Rightilta lyövällä oikean käden rooli backswingissä on mailan tukeminen yläasennossa, downswingissä se ei tee mitään. Vasen käsivarsi hallitsee swingiä täysin vetäessään mailan alas palloon, oikea on turistina.Voiman tuotossa kaikkea muuta, kuin turisti.
Nimetönkirjoitti: (26.1.2006 7:31:05)
Käsistä voidaan aivan hyvin puhua yhtenä yksikkönä, vaikka otekohta mailassa on eri.
Rightilta lyövällä oikean käden rooli backswingissä on mailan tukeminen yläasennossa, downswingissä se ei tee mitään. Vasen käsivarsi hallitsee swingiä täysin vetäessään mailan alas palloon, oikea on turistina.Itse ole aina yrittänyt pitää koko yläkroppaa enemmän tai vähemmän yhtenä yksikkönä, ja jossa kädet ovat osa tätä pakettia. Downswingissä voima tuntuu kertyvän enemmänkin kyljistä/vatsalihaksista ja hartioista (jonkinlainen vietäri fiilis) kuin käsistä. Liiallinen käsien käyttö (ja pohtiminen) saa ainakin minulla aikaiseksi ainoastaan epätasaisuutta, sillä en pysty pitämään samanlaista rytmiä ja (käsien dominoivaa)pakettia kasassa yleensä edes koko kierrosta saatika sitten päivästä toiseen.
Olenkin ollut vannoutunut one-plane-swingin kannattaja jo pari vuotta ja ainakin minulla se on toiminut erittäin hyvin. Pallo lentää vähintäänkin riittävän pitkälle ja mikä parasta swingi on pysynyt todella hyvin kasassa. Kunhan vielä oppisi puttaamaan…. 🙂Olen Riflen kanssa samoilla linjoilla. Käsillä en todellakaan lyö palloa, ja oikealla kädellä lyömisellä ei mailanpään nopeutta lisätä, vartalonkierrosta se lähtee.
Kerro, Hörhö, mitä on voima svingissä…
Tässä muutama lainaus Hoganin käsityksestä oikean käden merkistyksestä svingissä.
’On full shots, Hogan wanted to hit the ball as hard as he could with his right hand, without it overpowering the left.’
’Hogan wished he had as many as three right hands to pour on the power at this stage of the swing, as long as his left hand remained in control.’
Ja linkin takana koko artikkeli.
The fundamentals of HoganMulla on koko vasen puoli melkoisen heikko nuin ylipäätään ja pallia on lähes mahotonta edes yrittää huitaista pelkällä vasemmalla käellä. Tämä arvatenkin nostaa meikäläisen keississä oikean käden (oikeetaan koko oikian puolen) määräävään asemaan jo luonnostans. Silti en koe lyöväni pallia pelkästään oikealla. Oikealle toki on tarkoitus palli lähettää. Ööö… no mutta juu. Jos puhutaan kuitenkin oikean käden merkityksestä nin ensimmäiseksi ei tule mieleen lyöminen oikealla kädellä. Edes turistina. Öööö…
NimetönSvingiä voidaan tutkia monelta eri suunnalta. Tutkimusta helpottaa, jos voimme
jakaa taakan osakokonaisuuksiin. Svigiä fysikaalisena ilmiönä voidaan tutkia
varsin hyvällä menestyksellä kaksivipuisena järjestelmänä. Sen sijaan, jos haluamme
tutkia sitä biomekaanisena liikkeenä, on tietysti käsivarsiakin pidettävä erillisinä
komponentteina kuten tietysti asiansa osaavat tutkijat tekevätkin.Voima = power. Katso Turzin viesti klo 12.02.
Yleensä ajatellaan, että käsillä ei saa ’lyödä’ palloa ja ne tulisivat olla suht passiivisia. Sanotaan myös, että svingeri ei juurikaan käytä käsivoimia svingissä. Katsoppa vaikka letkeältä näyttävän E.Elsin svingiä. Hänellä on hyvin nopeat kädet ja hän käyttää paljon käsivoimaa svingissään. Se ei vaan äkkiseltään näytä siltä. Toki hän käyttää hyvin paljon myös vartalon ja jalkojen lihaksia, mutta mitenkään passiiviset tai ’heikot’ kädet hänellä ei ole. Sama taitaa suunnilleen olla lähes kaikilla muillakin ammattilaisella.
Se on sitten taas kokonaan toinen asia, että miten kukin ’mieltää’ svingaavansa. Pitääkö ajatella, ettei löisi käsillä vaan vartalon kierrolla vai pitääkö ajatella, että tulee lyödä enemmän käsillä, kun vartalo on liian ’aktiivinen’ tai kiertyy liikaa ja nimenomaan vasemmalla tai oikealla kädellä. Nämä ovat näitä korvienvälijuttuja.
Tosiasiassa oikealta puolelta lyövä pelaaja lähes poikkeuksetta käyttää todella paljon enemmän oikean käden voimaa kuin tietääkään tai tuntee.
Jokainen voi kokeilla, kuinka paljon saa poweria lyöntiin, kun pitää kiinni mailasta vain vasemmalla kädellä.
Nimetöndata kirjoitti: (26.1.2006 12:10:52)
Svingiä voidaan tutkia monelta eri suunnalta. Tutkimusta helpottaa, jos voimme
jakaa taakan osakokonaisuuksiin. Svigiä fysikaalisena ilmiönä voidaan tutkia
varsin hyvällä menestyksellä kaksivipuisena järjestelmänä. Sen sijaan, jos haluamme
tutkia sitä biomekaanisena liikkeenä, on tietysti käsivarsiakin pidettävä erillisinä
komponentteina kuten tietysti asiansa osaavat tutkijat tekevätkin.Eiköhän swingiä kannattaisi tutkia ainoastaan siltä kantilta, että siitä olisi jotain hyötyä myös reaalitodellisuudessa 😉
NimetönMinusta käsien pitäminen passiivisina ei ole sama asia kuin ’heikot’ kädet. Kyllä käsiin (ja varsinkin oikeaan) puoleen kohdistuu melkoiset voimat kun ylävartaloa kierretään. Käsien voimaa tarvitaan nimenomaan siinä, että käsivarret ja maila kykenevät seuraamaan muun ylävartalon mukana. Jos kädet olisivat jollain tavoin spagettia tai heikot niin ne jäisivät pahasti jälkeen downswingissä silloin kuin tavoitteena on voimas lyönti kuten draivi.
Ainakin itselläni tuntuu siltä, että juuri ylävartalon kierron nopeudesta (ei lantion) tulee se voima ja pituus lyöntiin tarvittaessa. Ylävartaloa kun pystyy kiertämään paljon nopeammin kuin mitä kädet psytyvät seuraamaan. Rytmin sekoamiset yms. muut swingin hajoamiset johtuvat pääosin siitä, että kädet jäävät liiaksi jälkeen muusta vartalosta tai muutoin ’irtoavat paketista’
Uskon siis omassa swingissäni pitäväni kädet melko passiivisina, mutta ei missään nimessä heikkoina tai turisteina.NimetönOlen samaa mieltä. Hiukan jäi kuitenkin epäselväksi millaista tutkimusta tarkoitit.
Saattaahan olla, että varsinkin naisten svingejä tutkitaan myös muista lähtökohdista.
Tarkoitit varmaan jotain tällaista:-)Ai voima = power? Käännöstä mä just kaipasin…
Mulla on svingatessa käsivarret passiivisina, ja vartalonkierrossa niiden vauhti kiihtyy itsekseen mitenkään erikseen lyömättä palloa.
Oikealla kädellä en pidä juuri ollenkaan mailasta kiinni downsvingissä. Tietysti sormet ovat varren ympärille kiertyneenä, mutta puristusta ei ole.
Vasen kylki, vatsa ja oikean jalan reisi on mestat, joissa tuntuu downsvingiin lähdössä, ei muualla.NimetönPitänee selventää edellistä kirjoitusta sen verran, että tarkoitus oli kuvata tilannetta jossa lyödään hieman pidemmälle kuten esim. draivissa. Normaaleissa rauta yms. lyönneissä (missä pääasia on tarkkuus ja pituuskontrolli) tunne on pitkälti sama kuin mitä ’Viran Omainen’ kuvaili eli hyvin rento ilman mitään turhia repimisiä. Taitaa se maila silloin liikkua downswingin alussa enemmänkin painovoiman kuin lihasvoiman avulla. Ainakin itsellä on pakko tuntea mailanpään liike käsissä koko ajan tai tulee helposti ongelmia.
Käsien pitämisestä passiivisena (mutta mutta ei heikkoina) on se hyöty, että pienet rytmin nopeutumiset joita ainakin itsellä tapahtuu kierroksen mittaan helposti, eivät hajoita ’ylävartalo-käsivarret’ pakettia niin helposti. Jos taas kädet ovat kovin aktiiviset niin itse en pysty pitämään pakettia ja rytmiä samanlaisena koko kierrosta.NimetönFyysiikan lakeihin pohjautuva mallinnus osoittaa, että svigissä tarvitaan melko
suuriakin voimia ja tehoja. Käytännön tuntemukset ovat kuitenkin usein varsin ristiriitaisia edellä mainitun kanssa. Tuleeko meidän nyt päätellä, että fysiikan lait eivät koske golfia vai, että ihmisen aistit saattavat harhauttaa?NimetönEn usko, että fysiikan laiessa ja tuntemuksissa sinänsä on mitään ristiriitaa. Näin maallikkona olen aina ajatellut, että jos swingi tehdään hyvin niin voimat kohdistuvat muualle kuin itse golfariin. Heikommassa swingissä pelaaja taas tuntee käsissään (ja muualla kropassaan) kaikki nämä voimat oikein kunnolla ja lisäksi lopputulos on muuta kuin mitä olisi halunnut.
NimetönKaikki oleellinen voima mailanpäähän siirtyy pelaajan käsien kautta. Eli voimat
kohdistuvat myös pelaajaan. Eikö nyt sitten ole ristiriitaa siinä, että svingissä, jossa
todellisuudessa on vähän voimaa tuntuukin sitä olevan enemmän?NimetönSori Data. Ei ollu tarkotus sulle vastata vaan Riflelle
Nimetöndata kirjoitti: (26.1.2006 16:02:27)
Kaikki oleellinen voima mailanpäähän siirtyy pelaajan käsien kautta. Eli voimat
kohdistuvat myös pelaajaan. Eikö nyt sitten ole ristiriitaa siinä, että svingissä, jossa
todellisuudessa on vähän voimaa tuntuukin sitä olevan enemmän?Alkaa menemään jo hieman turhan filosofiseksi mikä miltäkin tuntuu, enkä haluaisi aloittaa jotain ’varren potkaisu’ tasoista vääntämistä 😉 En vain näe siinä mitään ristiriitaa, että hyvässä swingissä voima tuntuu kohdistuvan sinne minne sen pitääkin. Hyvä swingi on kaikin tavoin vaivaton ja pallo lentää helkkarin pitkälle. Huonossa swingissä sen sijaan tuntuu olevan paljon voimaa, mutta se tuntuu pahalta joka puolella kroppaa ja pallon saa heittämälläkin pidemmälle.
En halua ottaa kantaa siihen mitä jokin malli näyttää tai mikä vektori mihinkin osoittaa, mutta siksi kai olenkin nykyisin keskittynyt enemmän sinne käytännön pelaamiseen kuin (turhien) teorioiden pohtimiseen 😉Datan kommenteissa on ideaa. Fysikaalinen ilmiö ja biomekaaninen soveltaminen ovat kaksi eri asiaa ja molemmat yhtä tärkeitä. Heitänpä tässä ihan huvikseni hiukan kommentoitavaa. Jos ei kiinnosta, älä lue. Jos jotkut ei viitsi näitä turhuuksia kommentoida, niin ei tarvi. Uusi foorumi näet antaa mahdollisuuden siirtyä sinne, mikä kiinnostaa. Muistutan vielä, etten kuvittele tulevani tiikerintappajaksi
Svingin fysikaalinen malli perustuu paikallaan pysyvän kiertokeskiakselin päähän kiinnitettyyn ja sen ympäri tasossa heilahtavaan monivartiseen vipuun, jonka päässä on paino ja sitä yritetään liikuttaa mahdollisimman nopeasti yhdellä heilautuksella. Ensimmäinen vipuvarsi on keskipisteestä vasempaan olkapäähän, toinen on vasemmasta olkapäästä kyynärpäähän, kolmas on vasemmasta kyynärpäästä käteen ja neljäs on maila.
Kun etsitään ratkaisua siihen, kuinka viimeisen vivun pähän yritetään saada mahdollisimman suuri nopeus yhdellä heilautuksella, vaihtoehtoja on varmaankin miljoonia. Sanottakoon heti ensimmäiseksi, että vipumekanismin nivelkohdissa synnytettävät sisäiset vipuvoimat eivät lisää heilahdusnopeutta, koska vastavoimanperiaatteen mukaan toisen elementin nopeus hidastuu. (Siis jos käännät ranteista, käsivarsien nopeus hidastuu). Koko dilemma perustuu kahteen muuttujaan, joihin yritetään vaikuttaa. Ensimmäinen niistä on mahdollisimman suuri kiertoakselin pyörimisnopeus eli itseasiassa heilahduksen kulmakiihtyvyys. Toinen on mahdollisimman pieni kulmakiihtvyyttä vastustava vääntömomentti. Jos paino on kaukana kiertokeskipisteestä, vastustava momentti on suuri ja vääntövoima ei saa aikaan maksimaalista kulmakiihtyvyyttä. Kiihdytyksen aikana paino on siis pystyttävä pitämään mahdollisimman lähellä kiertokeskipistettä, toisaalta keskipanovoima pyrkii toimimaan tätä vastaan.
Koska en ole ruudinkeksijä, hyppään biomekaanisessa sovelluksessa suoraan siihen, miten maailman parhaat svingaajat pyrkivät toteuttamaan tuota edellämainittua mallia.
Golfsvingin mallissa on siis kiertoakseli ja 4 vipuvartta. Koska tarkoituksena on saada mailanpää kiihdytysvaiheessa mahdollisimman lähelle kiertoakselia, huippupelaajat tekevät tähän seuraavia sovelluksia. Kiihdytyksen alkaessa he pitävät vasemman käsivarren suorana sekä olkakulman ja rannekulman mahdollisimman pienenä. Nyt siis kiertovastus on mahdollisimman pieni. Kulmien pitäminen pienenä vaatii aktiivista lihastyötä, koska keskipakovoima pyrkii avaamaan niitä.Koska oikea käsi ei kuulu tähän vipumekanismiin, se voi lyöntiliikkeenomaisella voimalla pitää rannekulman mahdollisimman pienenä mahdollisimman pitkään. Siis oikean yläkäsivarren voimakas liike kylkeä kohti lisää mailanpään nopeutta siksi, että se pitää rannekulman pienenä ja mailanpään lähellä kiertoakselia ja vähentää kiertoliikkeen vääntömomenttivastusta. Toisaalta, koska keskipanovoima vääjäämättä avaa rannekulman noin klo 7-9 kohdalla, tuo oikean käden lyöntiliike vaihtuu tässä kohtaa rannekulmaa pitävästä rannekulmaa avaavaksi. Ja siitä ne ongelmat syntyvät. Jos rannekulma avautuu jo klo 9:n kohdalla tai se on ollut liian suuri jo alunperin, oikealla kädellä lyöminen saa aikaan hukkeja ja duffeja.
Toisaalta, jos rannekulma on oikean käsivarren oikealla ja riittävän voimakkaalla käytöllä heti downsvingin alusta lähtien pidetty kiinni riittävän myöhään, voi sillä lyödä läpi koko svingin vaikka kuinka kovaa (ilman mitään pidätystä ja vapautusta). Tästä Hogan sanoi “….hit through to his swing in one cohesive movement…” Hän ei tuntenut mitään releasejä eikä ymmärtänyt, kun ihmiset siitä puhuivat.
Pääasiallinen svingin kiihdyttäminen synnytetään kylläkin keskiakselin kierrolla eli vartalolla, mutta miten, niin ei tänään jaksa enää kirjoittaa.
Näin maallikon silmissä vakuuttavaa tekstiä, mutten ymmärtänyt tuota hyppäystä keskipanovoimaan, ja sen yhteyttä noihin rannekulmiin. Jos puhutaan keskir******voimasta, niin siinä varmaankin rannekulma avautuu / sulkeutuu sitä suuremmalla frekvenssillä, mitä suuremmasta voimasta ko. tapauksessa on kysymys.
Keskipanovoimasta puhuttaessa rannekulmilla ei kaiketi ole niin merkittävää vaikutusta, validimpaa lienee jälleen tuo erään muun jäsenen kuulu 45 asteen kulma. Jos kulma on alle sen, niin keskipanovoima jäänee kohtuullisen vaatimattomaksi.
”Oikea käsi voi lyöntiliikkeenomaisella voimalla pitää rannekulman mahdollisimman pienenä mahdollisimman pitkään. Siis oikean yläkäsivarren voimakas liike kylkeä kohti lisää mailanpään nopeutta siksi, että se pitää rannekulman pienenä ja mailanpään lähellä kiertoakselia ja vähentää kiertoliikkeen vääntömomenttivastusta”.
Mitä bullshittiä tuo oikein on? Ei sitä mailaa oikealla kädellä sinne kylkeen kiinni laiteta. Se painuu kylkeen kiinni itsekseen, koska suunnanvaihdossa käsivarret kiertyvät vielä backsvingssä alakerran ollessa jo menossa svingiin.
-
JulkaisijaArtikkelit